rakkaus on sietämistä
pitkän suhteen kokenut
sen tietää
pitkän suhteen kokenut
sen tietää
rakkaus
pantse k
33147
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
itsensä vai toisen.
Luulisin että molempien, joskus on tosi vaikeaa sietää edes itseään.
mulla on kans ogelmia itseni sietämisen kanssa enemmän kun puolison sietämisen onkohan se nyt sitten sitä itserakkautta.
Tai sitten se on itseinhoa, kun ei voi sietää itseään sen takia ettei voi sietää puolisoaan. :))
Mutta siedetäänhän me heitä, ei se noin voi olla.
voin ehkä sanoa rakastavani suakin koska olen jo hyvin varhaisessa vaiheessa oppinut sietämään sua ;))))
No tosi kiva, että edes joku minuakin sietää.
Ja kyllä kai minäkin sua, ainakin vähän. :)
Älä vaivu epätoivoon ,mä fanitan.
En vaivu epätoivoon, kun minulla on tuollainen fanittaja.
Ja kyllä minä sinuakin........ :)
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10147549
H.
Ja mistäs se pantse k tänne ilmestyi opastamaan 60 palstalle Rakkauden anatomiaa? Eikös koko elämä ole pelkkää sietämistä milloin mistäkin?
Ihanko äsken keksit idean? Kerrankin meidän HUNKZ oli asialla.
Koitahan siekin sietää.
Onko tämä todellakin tarkoitettu vain muutamien TEIDÄN palstaksenne?
"kuka saa, kuka ei"
Kyllä tämä on.
Me olemme 60 .
Ja kuten sinun pitäisi arvata, aikasti kokenutta porukkaa.
Olemme pashaa jauhaneet jo kauan.
Uutta ei jaksa enää.
Varsinkaan kopioita.
H.
Tosi harmillista, että tuolla suomi24:n säännöissä ei sitten mainita sitä, että tämä palsta on vain muutaman henkikön ompeluseura.
Mukavia virkkuuhetkiä teille.
"kuka saa, kuka ei"
60 ei ihan kauheasti pysty enää heittäytymään rakkauden pyörteisiin.
Kokeneina, me olemme kauhean epäluuloisia, emme ihan enää tunnistakaan sitä tunnetta.
40 voisi olla sinulle hyvä, tosin sen ikäiset taitavat vielä olla kiukkuisiakin avioeroista jne.
H.
Puhu sinä vain omasta puolestasi, äläkä yleistä mielipiteitäsi koskemaan meitä kaikkia.
Minä ainakin olen ihan pyörteissä.
Vastaan vielä...
Puhu sä vain omasta puolestasi, älä muiden palstalaisten .
Itse täytin 61v kesällä ja en ole kaltaisesi kalkkis.Onko näin, että te miehet sitten olette vanhuksia jo 60 täyttäneinä?
Anceli
Sory, nyt mä tietämättäni kopioin Sinua. :-)))
Ihan hyvä, että tuli kahteen kertaan. :))
unhoita.....
Ihmisiltä puuttuu rakkaus, ihmiset elää fantasiamaailmassa kaivaten rakkautta joka on löydettävä itsestä, muuten ei koskaan saa rakkautta eikä osaa rakastaa ketään.
Minulla on tuo unhoita-vaihe menossa.
Rakastinko - kyllä varmaan, ainakin nautin
Kärsinkö - en usko tai en muista, ei tämä nykyvaihekaan pelkkää kärsimistä ole
Unhoitanko - en tietenkään, mutta yrittää aina voi, olosuhteiden pakosta
Onneksi pidän kovasti myös itsestäni. En tiedä josko aivan rakastaisin? Tuntuu aika hullulta ajatella niin, ja itsekkäältäkin.
Rakkaus on kaikkea, siitä ei puutu mitään, eikä siinä ole mitään liikaa. Siinäkin, kuin täälläkin, saa sitä, mitä kykenee toiselle antamaan.
Onni onnesta, riita riidasta, suukko suukosta.
.
Oletko todellakin tuota mieltä?
Rakkaus voi tappaa.
Kaipa se voi tappaakin, mutta enemmänkin kai rakkauden aiheuttamana tekona kuin että itse tunne tappaisi?
on syyllinen myös tähän tappoon ??? kuka rakasti ketä että piti tappaa ??
Auerin tapaus, tapettiiko hänen puoliso rakkaudesta ?
Sinulle, "luultavasti rakkaus"
En ajatellut tuosta näkökulmasta, enkä muuten usko (terveen) ihmisen joka toista rakastaa, pystyvän tätä vahingoittamaan. (Poikkeuksena ääritapaukset, kuten toisen päästäminen kärsimyksistä).
Mielessäni oli lähinnä oman hengen vaarantaminen rakkaan ihmisen pelastamiseksi tai suojelemiseksi.
Puoliso on voitu tappaa rakkauden tähden, siis murhatun lapsiaan tunteman rakkauden tähden.
Nooo, rakkaudeksi riittää että on valmis helpottamaan ja ilostuttamaankin jonkun toisen elämää ihan vain tämän henkilön takia...
Miksi sitä kukaan tekisi ilman omaa rakastamista?
Minä en ainakaan naapurin ukkoa alkaisi ihan huvikseni rakastamaan.
.
No ehkä sitten ajattelemme asiasta eri tavalla. Oma elämänkokemus on ajanut ajat sitten etsimään sanalle 'rakkaus' sellaista määritelmää mikä sulkisi pois kaikki egoismin johdannaiset, minusta kun itserakkaus ja sen ovelimmat ja hämärimmätkin johdannaiset isänmaanrakkautta ja jumalan rakkautta myöten ovat vain itsesuojeluvaiston ilmentymiä. Mutta ehkä sitten sellaista määritelmää ei vain ole olemassa...
Kukin tehkööt omat vokabulaarinsa.
Minulle rakkaus on lihallista rakkautta, jos toki henkistäkin, vain oman rakkaansa kanssa.
Muu tykkääminen on heikompaa. Mutta, vain minun mielestäni, enkä minä ole mikään megalomaani, kaikkitietävyyteen hukkuva.
.
Niin vissiin,mutta mikä saa sinut aloittamaan aiheen tämän tiimoilta? Onko tullut siedetyksi liikaa vai kenties liian vähän? Kyllä juttu van niin on,että yksiin en menisi kenenkään kanssa vain siitä syystä, että sitä pitää sietää, koska rakkaus on sietämistä. Jotakin muutakin paloa pitää olla enemmän kuin paljon,jotta sietäisin sietämistä.
Rakkaus on voimaa, mutta ei sitä voi ammentaa jos ei itse mitään saa. Olisi hauskaa jos joku rakastaisi minua ihan oikeasti, en muista että olen kokenut muuta kuin äidinrakkautta siis oma äitini ja lapseni ovat olleet kaikkein rakkaimpia. Miehen rakkautta en mielestäni ole saanut kokea, mutta odotan sitä kokemusta vielä. Nyt on ilmennyt sydänvika joka ehkä estää uuden miessuhteen solmimista. Ei kai kukaan sairasta halua. Äkkikuoleman riski on olemassa.
Pahaksi on päässyt jos tuolta tuntuu!
Sietämistä?!?