Tullu vähän liian monta juttua samaan aikaan ja tuntuu ettei jaksa käsitellä näitä kaikkia.............. yrityksen lopetus, työttömyys, laskut kasautuu, lihoo ja masentuu.... ei oo oikein ketään jolle kertos, en tiä kuinka kauan poikaystävä jaksaa minua tämmösenä. Teen itselleni pahaa jota kadun jälkikäteen, mutta en voi olla tekemättä koska jotenki kieroutuneesti ajattelen ansaitsevani sen... en jaksa tätä elämää, mutta ei mulla oo rohkeutta lopettaakkaan sitä. Haluaisin vain käpertyä pimeän huoneen nurkkaan ja jäädä sinne. Tiedän että pitäs soittaa apua jostain, mut en saa soitettua...
toivottomuus
pohjatonmieli
7193
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tartuin olotilaasi, kuuntelin sinua. Toivotan paljon voimia. Yritä luoda selkeät aikataulut ja muista sisällyttää ulkoilua ja vaikka vielä saunomista. Loputtomia vastoinkäymisiä kukaan ei kestä. Sen kuulin radiosta tänään ja jäin miettimään. Itsellänikin on ollut kestämistä.
Mieti, mitä itsen rakastaminen tarkoittaa. Mitä hyvää voisit itsellesi tehdä, jotta jaksaisit olla mukavampi toisillekin. Mies on tyhmä jos tuomitsee sinun elämäntilanteesi. Mies on viisas jos hän osaa nähdä, että kenelle tahansa voi käydä kuten sinulle. Osaisiko edes arvostaa, että yrittäjyys on todella kunnioitettavaa. Tarttee olla juuri sitä munaa, että kestää tuon riskin, mikä on sattunut sinun kohdallesi.
Selviätkö raha-huolista? Tarvitsetko apua velka tai muissa asioissa. En tiedä tarkkaan, en itse ole tarvinnut, mutta julkisissa palveluissahan on tällainen palvelu, missä autetaan ihmisiä hoitamaan raha-asioita.
Mutta kun on huono olo, ei sitä pidä kieltääkään.
Sano miehellesi suoraan, että tilanne on nyt tämä. Miehesi ehkä saa lisää uskoa sinuun jos saat ryhtiä ja pontta alkaa hoitamaan asioita. Uskon, että ihan helppoa ei ole, kun mielessä pyörii varmaan kaikenlaista.
Terveyskeskuslääkärille voi mennä varaamaan psykologille ajan. Jyväskylässä ainakin sai 9 kertaa käydä ilmatteeksi. Psykologi kuuntelee ja auttaa selvittämään asioita. Niin ei tarvitse kaikkea kaataa kotona miehen niskaan.
Itselläni oli murheena sekin juuri, ettei mies lohduttanut. Oli aika sika. En ole enää sen miehen kanssa. Ehkä juuri siksi olinkin masentunut.
Tee paperille kuva ittestäsi ja ajatuksia siitä millainen haluat olla, mihin haluat mennä, mitä haluat elämääsi kuuluvan. Ja katso paperia joka aamu ja ilta. Uskon, että sillä oikeasti voi olla apua menemään oikeaan suuntaan. Tai liimaa koko kuva johonkin näkyville, missä törmäät siihen paperiin. Mies voi naureskella asialle, mutta silloin on kyllä aika idiootti mies.
Kun selviät tästä rumbasta, seuraavan yrityksen kaatuminen ei ehkä pelota niin paljon. Olet paljon kokeneempi ja vahvempi sitten.
Toivotan sinulle joka tapauksessa jaksamista. Ja raahaudu ihmisten ilmoille joka päivä niin näet elämää ja pysyt paremmin kiinni elämässä. Älä jää kotiin liian pitkäksi aikaa.
:)
Eikö se poikaystävä voisi hoitaa sinun asioitasi väliaikaisesti?
Vai olisiko joku muu, joka voisi auttaa.
Oletko taloudellisessa lirissä? Tarvitsitko velkaneuvontaa ? Sossua yms?
Hae apua.
Sossu kait ois se mihin pitäs mennä..En saa rahaa mistään varmaan pariin kuukauteen ko joka paikkaan pitäs toimittaa nuita hitsin päätöksiä joita pitää odotella sieltä ja tuolta... Ihan p......stä tämä suomen yhteiskunta!!! Kait tässä suurimpana ongelmana on oma ylpeys, ei haluais myöntää ettei ite ennää jaksa ja ettei itestä oo ennää näitten asioitten hoitajaksi....
Iso kiitos vastauksesta! Kyllä minun poikakaveri yrittää ymmärtää, mutta ei hänkään aina jaksa nostaa... Monesti hän sanoo vain että älä oo tuommonen, oo nyt vähän ilosempi... Ja sitten sitä pakottaa ittensä hymyileen ja sulkee pahanolon sisäänsä, vaikka hyvin kyllä tietää että se ei oo järkevää. Ja kait sitä ite ajattelee just tuollai että ei kehtais kaataa kaikkia sen niskaan, kyllä silläki on omat huolet huolehdittavana...
Rakastetaan kuitenki toisiamme ja yritän ajatella että tämän ajan yli kun päästään niin parempaa on edessä. Tuntuu vaan niin rasittavalla laukkoa toimistoista toiseen ja vakuutella työvoimatoimistoon että ei oo ennää yritystä enkä oo ennää yrittäjä. Nuo toimistot on kyllä aika mahtavia laittaan sinun itsetunnon alas ja alistamaan niiden sääntöjen alle. odota päätöstä sieltä ja tuolta ja toimita sitten päätöksestä kopio sinne sun tänne...........!!! huoh....
Mutta pitääpä kokeilla tuota tavotetaulun piirtämistä. Jos siitä sais vähän toivoa jatkaa tätä taistelua.
Hei! Lue blogia nimeltä Narsismin riivaama osoitteessa: narsisminriivaama.blogspot.com. Siinä on minusta hieno kehitystarina ja masennuksesta voi päästä myös ulos.
Luin tuota blogia ja ihan mielenkiintonen oli... Oon tuosta narsismista ennenki kuullu ja mun isällä varmaan on semmonen... se on osaltaan varmasti vaikuttanu minun itsetunnon rakentumiseen. Onneks olen nyt aikuseni saanu itsetuntoani vähän paremmaksi ja arvostan itseäni ihmisenä enkä anna kenenkään halveksua ja pompottaa minua. Onneksi minun poikakaverissa ei oo tälläsia piirteitä, kyllä hän tukee ja ymmärtää. Mutta kait kaikkien ihmisten sietokyky joskus loppuu ja välistä hänkään ei jaksa tätä minun jatkuvaa huonoa oloa ja väsymystä. Mutta yritän jaksaa eteenpäin ja ajatella että tästä ei oo suunta ko ylöspäin....
Itsekkin olen käynyt konkurssin mieheni yrityksessä. Hän jätti sotkut minulle ja pakeni tosen kanssa. On ollut jäkeenkin paljon pettymystä ja surua, mutta selveiitty on.