että elämän valttikortit ne viitoittavat tieni. Useasti olen miettinyt, yksin tänne on synnytty ja yksin myös kuollaan. Loppupeleissä kukaan ei sinua auta, muut auttamiset ne maallisia on. Minne piiloittaisin haavaisen sydämeni? Kuka sen piilopaikan kertoisi? En halua sitä enempää rikkoa, haavoissa kun jo on. Suojelen kalleintani, sydäntä. Sen verran minulla on itsesuojeluvaistoa etten sitä kaikille revittäväksi anna. Se sentään on omani, jos muuta en saa.
Olen ajatellut
piilopaikkana mikä?
12137
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
meni ohi.
on pitkälti itsestä kiinni millaisia ihmissuhteita solmii ja kuinka ne toimii.
ei kenenkään sydämelle ole piilopaikkaa ja jokainen saa haavoja, et oo ainoo.
täällä kaikki on maallista, tietenkin. auttaminen on myös sinusta kiinni.siitä millainen olet muille.
sai kuvan että et ole ihan helppo tapaus.
penni ajatuksestasi, menin kyllä pikkasen syvemmälle ajatuksissani. En ajatellut noin maallista kuin sinä ;)
tekstisi perusteella näyttänyt siltä. Sivusta tämä.
onhan se tietysti välillä vaikeaa saada ajatuksia oikein ilmastua näin tekstein, kiitos kuitenkin kommentistasi.
Jos se sydän on kultaa, niin laita se korulippaaseen
onko kultaa, sen arvion tekee joku muu kuin minä.
synnytään ja yksin ehkä kuollaankin, ei kuitenkaan aina, mutta siinä välillä on paljon muuta mutta mitä ja millaista niin se on aina itsestä kiinni !
Ehkä ajattelin lähinnä sitä että itseäkin täytyy ajatella, ei aina toisia. Täytyy osata sanoa ei myöskin. Todellakin itsestä kiinni.
piilottamisella parane.
Jos on niin rikki puhki että haluaa suojella sydäntään ja saada haavat ruvelle ja loppujen lopuksi siisti arpikudos päälle. Toipumisajan on hyvä piilotella rikkinäistä sydäntä.
Antaa arpisten haavojen olla. Piilopaikkaa en suosittele. Hyväksymistä kyllä. Se mikä oli, on minun osani. Mikään ei sitä muuta. Mutta tulee parempaa. Äiti tapaa sanoa "ei se muutama kolo komiassa". Arvet vaalenee ja kun ne hyväksyy osaksi itseään, ne ovat vain osa sitä ainutlaatuista kokonaisuutta, joka olet sinä.
Kiitos kauniista sanoistasi!