Aluksi vähän korkohistoriaa;
http://www.bof.fi/fin/5_tilastot/5.1_Tilastografiikkaa/ inetkaavio.asp?kuvaid=243&kieli=sv
Tuollainen koron nousu ei vielä kaada kenenkään taloutta, koska sen vaikutus lainanhoitomenoihin on varsin vähäinen. Laskelmat ohessa tarkemmin.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&con ference=4000000000000012&posting=22000000003637942
On totta, että korot nousivat jyrkästi vuonna 1999, jopa pari prosenttiyksikköä. Samaan aikaan asunnot kallistuivat (1999) noin 10%. Tosin korkeammat korot näkyivät asuntojen hinnoissa vuonna 2000, jolloin ne laskivat keskimäärin n. 3% eli ei lähellekään edellisen vuoden hintojen nousua.
http://www.palvelutyonantajat.fi/kj.nsf/liitetiedostot/ talouskuvat/$file/asum2.pdf
http://www.bof.fi/fin/5_tilastot/5.1_Tilastografiikkaa/ inetkaavio.asp?kuvaid=243&kieli=sv
Tuollainen koron nousu ei vielä kaada kenenkään taloutta, koska sen vaikutus lainanhoitomenoihin on varsin vähäinen. Laskelmat ohessa tarkemmin.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&con ference=4000000000000012&posting=22000000003637942
On totta, että korot nousivat jyrkästi vuonna 1999, jopa pari prosenttiyksikköä. Samaan aikaan asunnot kallistuivat (1999) noin 10%. Tosin korkeammat korot näkyivät asuntojen hinnoissa vuonna 2000, jolloin ne laskivat keskimäärin n. 3% eli ei lähellekään edellisen vuoden hintojen nousua.
http://www.palvelutyonantajat.fi/kj.nsf/liitetiedostot/ talouskuvat/$file/asum2.pdf
Vastaukset 33
Vanhimmat
Taitaa näkö harittaa jo ja kädet tärrää.
Onko liikaa velkaa ?
Velkaa on 20.000€ täytyy myöntää :)
Hieno laskelma, mutta...
Korkoja voi vähentää max 1400 vuodessa, eli 100.000 lainassa 1400 euroa on maksimi. Tämä maksimi täyttyy siis jo 1.4 % korolla. Jos korot nousevat 2.5%:sta 4:in, et voi vähentää yhtään enempää vaikka laskelmasi toisin (väärin) väittävätkin
Miksi laskelmissasi oletat, että osa koron nousun aiheuttamista korkokulujen lisääntymisestä voidaan vähentää verotuksessa ?
Tutkihan nyt kumminkin, miten tuo verovähennyskuvio menee. Olet ihan hakoteillä.
No kerro toki jos väität tuon olevan virheellistä tietoa !
Olet käsittänyt vero-ohjeet väärin. Jos taloudella ei ole pääomatuloja, joista korkokulut vähennetään, vahvistetaan ns. alijäämähyvitys, joka on 29% koroista, mikä vähennetään sellaisenaan ansiotulojen veroista. Ensiasunnon ostajalla se on 30%. Näin ollen korkomenojen nettovaikutus on sama kaikille tuloista riippumatta.
1400€ alijäämähyvitys saadaan siis 1400/0,29=4830€:n korkomenoilla, ensiasunnon ostajalla. Yksi laspi korottaa alijäämähyvitystä 350€, kaksi korottaa sitä 700€.
Yhden hengen talous voi siis vähentää korkomenoja 4830€:n edestä vuodessa, joka tuottaa 1400€:n nettohyödyn palkassa. Kahden hengen talous voi vähentää 9660€:n korkomenot, joka tuottaa 2800€:n nettohyödyn puolisoiden palkoissa. Jos jommankumman verot eivät riitä vähennyksen hyödyntämiseen, alijäämähyvitys voidaan siirtää puolison hyväksi. Jos perheellä on lapsia, ne nostavat vähennysoikeutta vielä tuostakin.
Laskelmassani 100.000€ esimerkkilainalla korkomenoja tulee 3,4€:n korolla ensimmäisenä vuonna noin 3000€, josta syntyisi alijäämähyvitystä 870€. Niinpä jo yhden ihmisen alijäämähyvityksen maksimi (1400€) riittäisi hyvin. Korkojen noustessa 5,4%:iin vuoden korot olisivat reilu viisi tonnia, jolloin yhden ihmisen alijäämähyvityskatto ei aivan riittäisi.
Jos taas kyseessä olisi esim nelihenkinen perhe, heidän maksimi alijäämähyvityksensä on 1400+1400+700=3500, jolloin maksimi verovähennyskelpoiset korkomenot voisivat olla 12000€/vuosi. Nykyisellä korkokannalla se riittäisi lähes 400.000€ lainan täysimääräiseen korkovähennykseen, korkojen noustessa 2% yksiköllä vähenysoikeus esimerkkiperheellä riittäisi silti vielä n. 260.000€ lainan korkomenoihin.
Pieni kirjoitusvirhe tuli edellisessä viestissä, mikä ei tosin muuta kokonaisuutta.
" 1400€ alijäämähyvitys saadaan siis 1400/0,29=4830€:n korkomenoilla, ensiasunnon ostajalla "
Tuosta pois tuo huomautus ensiasunnon ostajalla. Ensiasunnon ostajalla 1400€ alijäämähyvitys tulee 4660€ korkomenoilla.
Ei kaikkia korkoja saa vähentää, vain max. 30% niistä. Siksi korkotaso, jolla katto (joka taas riippuu perheen koosta eikä ole aina sama) ylittyy, on reilusti korkeammalla kuin mitä väität.
Joo, oikeassa olet. Tullut laskeskeltua 200.000 eikä sadan tonnin mukaan kuten ekassa viestissä mainitsin.
200.000 ja tämänhetkinen korkotaso (2.7 0.5 marginaali) tuottaa reilun 6000 vuodessa ja koron noususta ei enää vähään aikaan ole voinut laittaa verottajan piikkiin yhtään.
Noinhan se on yksinäisellä. Mutta ei taida olla montaa yksinäistä, jolla on velkaa 200.000 euroa.
Jos taas on kyseessä perhe, vaikkapa neljä henkeä, on maksimi alijäämähyvitys 3500€, joka kattaa n. 12.000 korkomenot. Nykyisellä korkokannalla siis yli 400.000 euron lainan korkovähennyksen, korkojen noustessa vielä pari prosenttiyksikköäkin edelleen yli 250.000 lainan korkovähennyksen. Ei taida olla sellaisia perheitäkään montaa, joilla asuntovelkaa yli 400.000...
Hävettääkö typerys, kun kirjoittelet tänne "viisaita" kommenttejasi ja et ymmärrä mistään mitään..Rauhoittaja osoitti sinulle, mistä on kyse.
Tästä kirjoituksesta näkee, että ne on vuokralla asuvia köyhiä, jotka täällä haaveilee suurista hinnanlaskuista. Raukat eivät tiedä mitään edes korkovähennyksistä, tietenkin sen takia, koska heillä ei ole koskaan asuntolainaa ollutkaan.
kts. helsingin hintatasoa, niin havaitset että kaksiokin maksaa helposti 200 tuhatta (eli 3-4 tuhatta/neliö). Kaksioissa ei muuten 4:n hengen perheet asustele.
Pointti on, että korkolaskelmasi huomioivat AINA valtion osallistuvan korkojen maksuun sillä 30% osuudella, mutta näinhän se asia ei todellakaan ei. Korkojen nousun vaikutusta on noilla laskelmilla turha vähätellä.
Aluksi väitit, että korkoja voi vähentää vain 1400€:n edestä vuodessa. Siinä olit pahasti väärässä.
" Pointti on, että korkolaskelmasi huomioivat AINA valtion osallistuvan korkojen maksuun sillä 30% osuudella, mutta näinhän se asia ei todellakaan ei. Korkojen nousun vaikutusta on noilla laskelmilla turha vähätellä. "
En minä ole väittänyt, että valtio osallistuu AINA korkojen maksuun 30% osuudella. Esimerkkilaskelmani oli tehty 100.000 euron lainan mukaan ja tämän hetken koroilla sekä 2% yksikön nousseilla koroilla, joissa 100.000 euron nettolainanhoitokulut nousevat 500:sta 560:een euroon. Korkojen nousun vaikutusta ei pidä myöskään liioitella, kuten jotkut haluavat täällä tehdä.
" kts. helsingin hintatasoa, niin havaitset että kaksiokin maksaa helposti 200 tuhatta (eli 3-4 tuhatta/neliö). Kaksioissa ei muuten 4:n hengen perheet asustele. "
Mitä sinä tuolla yrität todistaa. Suomalaisten keskiansiot ovat reilu 2000€/kk brutto. Vain harvalla ihmisellä tai perheellä on varaa niin suuriin velkoihin, ettei korkovähenysoikeus riittäisi koron noustessa nykyisestäänkin vaikka useita prosentteja. Ja vain harva niin suurta lainaakaan saa. Joten ne, joiden korot ylittävät vähennysoikeuden ylärajat nyt tai tulevaisuudessa, voidaan jättää huomioimatta asuntomarkkinoiden kokonaisuuden tarkastelussa, koska he muodostavat marginaalisen pienen ryhmän. Toisaalta heidän maksukykynsä on oltava huima ja jos maksukyky on huima, miksi heillä olisi ollut tarve ottaa huippusuurta velkaa??
eikö ne laskelmat olekaan tehty ensiasunnon ostajille?
..mutta ei niistä ole heillekään iloa, jos eivät ymmärrä yksinkertaisia vero-ohjeita. Kuten tuo "väärin" -kirjoittaja. Raukka alkaa selittää, että verotuksessa voi vähentää maksimissaan 1400€:n korkomenot, vaikka verottaja puhuu alijäämähyvityksestä, joka lasketaan 29% tai 30% mukaan, riippuen siitä onko kyseessä ensiasunnon ostaja vai ei. Lisäksi "väärin" ei käsittänyt mitään muutakaan koko systeemistä...Eli niitä haaveilijoita, jotka eivät osta koskaan asuntoa, eivät ole edes viitsineet paneutua verovähennyksiin, niin yksinkertaisia kun ne ovatkin..
mutta kumpi noista on oikeassa ?
Jos ostaisin ensiasunnoksi pari huonetta hinnaltaan 190.000 ja korot nousevat esim. 2%, kuinka paljon kuukaudessa se tekisi ? Saisiko siitä verotuksessa vähentää jotakin ?
Kokonaisuuden kannalata, joka on se tekijä mikä vaikuttaa asuntojen hintojen tarkasteluun, esimerkilläsi ei ole merkitystä. Katsos kun se ryhmä on täysin marginaalinen, joka pystyy ottamaan/saa yksin asunnon ostoon 190.000 lainan. Jos sellaisia ihmisiä on, heitä on niin vähän, ettei heidän konkurssinsa asuntomarkkinoihin vaikuta. 99,99% lainanottajista mahtuu raameihin, jossa talouden korkovähennysoikeus riittää muutaman prosentin koronnousun jälkeenkin kokonaisuudessaan.
yritän kertoa, että jos kaksio maksaa hgissä 200 tuhatta, ei laskelmasi toimi sillä korkokulujen kasvua ei voi vähentää enempää (tai tietysti voi mutta se ei hyödytä koska 1400 raja on mennyt jo rikki).
Tuskin kaikki helsinkiläiset ovat "huimia" palkansaajia, jotka ostavat asunnon käteisellä. Huimat tulot eivät luonnollisestikaan takaa sitä että sukanvarresta löytyy satoja tuhansia, vaan eiköhän ne rahat pankista haeta.
no minua ei niinkään kokonaisuus kiinnosta vaan se että miten se koron mahdollinen nousu vaikuttaa minun talouteeni? Kuulun ilmeisesti siihen onnelliseen 0.01%:in sillä lainalupaus pankilta on, mutta mietin ostanko vai odottelenko.
Eli, kumpaa laskentamenetelmää tulisi käyttää; sitä jossa valtio maksaa osan vai sitä jossa itse maksan koko mahdollisen vaikutuksen joka syntyy koronnoususta ?
Sinä yrität nyt turhaan pelotella korkojen nousulla marginaalisella ryhmällä. Nimittäin sellaiset ihmiset ovat asuntomarkkinoiden vaikuttavuuden kannalta marginaalisen pieni ryhmä, jotka pystyvät ottamaan tai saavat pankista (yhden hengen talous) 200.000 euron lainan asunnon ostoon. Jos ei ole "huima" palkansaaaja, ei ole varaa/maksukykyä/pankki ei anna, mitään 200.000 euron lainaa yksinäiselle.
Minun laskelmani ovat hyvät, koska ne pätevät lähes sataan prosenttiin asuntovelkaisista. Yksinäinen ihminen voi hoitaa korkovähennyksen puitteissa velkaa, jonka korkokulut ovat n. 4800€/v. Nykyisellä korkotasolla 20 vuoden annuiteettilainassa se merkitsee 140.000 euron lainaa muutaman prosentin korkojen nousun jälkeenkin lähes 100.000 euron lainaa.
Ohessa tietoa lainamääristä keskimäärin. Sinun esittämäsi esimerkit ovat niin marginaalisia, että sellaisten talouksien mahdolliset konkurssit eivät liikuta asuntomarkkinoita tai kansantaloutta suuntaan tai toiseen.
http://www.pankkiyhdistys.fi/sisalto/common/showpage.asp?id=898
Jos haluat arvioida omaa tilannettasi, käytä oman tilanteesi mukaista laskentaa.
Jos haluat arvioida korkojen vaikutusta asuntomarkkinoihin, käytä kokonaisuutta.
eli käytän siis "väärässä" esitettyä arviota ja unohdan nuo "rauhoittelijan" laskelmat koska niillä ei ole mitään tekemistä oman talouteni kanssa
ei hävetä, jos yhtään ymmärtäisit niin saattaisit tajuta, että tuo laskelma ei toimi helsingin hintatasolla.
"väärässä" nimimerkin laskelmia ei kannata käyttää, koska se onneton luuli, että korkoja saa vähentää maksimissaan 1400€/vuosi :)))
Rauhoittaja esitti asian oikein, varaudu siihen että voit vähentää korkoja ensiasunnon ostajana 4700€/vuosi. Sen mukaan mitoitat lainasi.
Rauhoittelijan laskelmatkin kannattaa ottaa huomioon päätöstä tehdessäsi, koska niillä on asuntomarkkinoiden ennustamisen kannalta merkitystä myös sinun talouteen. Nimittäin "rauhoittajan" laskelmat osoittavat, että korkojen nousu ei vaikuta asuntomarkkinoihin kokonaisuutena juuri mitenkään, ei romahduta ihmisten talouksia tms., joten korkojen nousun perusteella ei voi odottaa asuntojen hintojen merkittävää laskua. Sen sijaan jos olet ostamassa kämppää kasvukeskuksesta, enemmän on vaikutusta talouden kasvulla ja muuttoliikkeellä.
Eli omaan talouteesi se vaikuttaa sillä tavalla, että nyt kun on paljon ollut polemiikkia asuntomarkkinoista, voi olla paras ajankohta ostaa kämppä kasvukeskuksista ja voi jopa saada muutaman prosentin, jopa 5-10% alennuksenkin. Kun pöly laskeutuu puheista ja muuttoliikkeen paine alkaa jälleen vaikuttaa, voivat hinnat vielä karata käsistäsi.
Hieman sekavaa, olenko siis käsittänyt oikein?
jos tänään otan lainan, tekee se vuodessa korkoja 190.000 x 3,3% 6270 euroa vuodessa. Saan vähentää alijäämähyvityksenä 30% eli 1881 euroa, mutta koska maksimi on 1400 euroa saan vähentää vain 1400 euroa.
Jos korko nousee 5.3%:in, korkokulut ovat 10070 euroa josta saan edelleen vähentää alijäämähyvityksenä vain 1400 euroa.
maksat koko potin omasta taskustasi, verovaikutukset voit tuolla lainamäärällä unohtaa.
Korkokulusi nousevat mahdollisesti 4870:stä (6270-1400) 8670:een eli noin neljällä tonnilla vuodessa.
eli käytännössä korkokulut nousisivat yli kolmesataa euroa kuukaudessa jos korko nousee 2%... Aika helkutin paljon enemmän kuin mitä "rauhoittelijan" laskemat antavat ymmärtää.
Esittämässäsi yksittäisessä ääritapauksessa olet oikeassa. Kotitalouksien velkaisuus ei ole kuitenkaan keskimäärin kuin murto-osa siitä, mitä esitit. Minun laskelmani pätevät 99,99%:iin kotitalouksista, koska niiden lainamäärät suhteessa verovähennysoikeuteen ovat sellaisessa haarukassa. Tietysti, jos sinä poikkeat tästä ryhmästä, sinun pitää osata toimia sen mukaisesti.
Eli lähes kaikkien kohdalla laskelmani pitävät, 2% yksikön korkojen nousu nostaa nettolainanhoitomenoja esim. 500:sta 560:een, tai tonnista 1120:een.
Sinä yrität nyt turhaan pelotella korkojen nousulla marginaalisella ryhmällä. Nimittäin sellaiset ihmiset ovat asuntomarkkinoiden vaikuttavuuden kannalta marginaalisen pieni ryhmä, jotka pystyvät ottamaan tai saavat pankista (yhden hengen talous) 200.000 euron lainan asunnon ostoon. Jos ei ole "huima" palkansaaaja, ei ole varaa/maksukykyä/pankki ei anna, mitään 200.000 euron lainaa yksinäiselle.
Minun laskelmani ovat hyvät, koska ne pätevät lähes sataan prosenttiin asuntovelkaisista. Yksinäinen ihminen voi hoitaa korkovähennyksen puitteissa velkaa, jonka korkokulut ovat n. 4800€/v. Nykyisellä korkotasolla 20 vuoden annuiteettilainassa se merkitsee 140.000 euron lainaa muutaman prosentin korkojen nousun jälkeenkin lähes 100.000 euron lainaa.
Ohessa tietoa lainamääristä keskimäärin. Sinun esittämäsi esimerkit ovat niin marginaalisia, että sellaisten talouksien mahdolliset konkurssit eivät liikuta asuntomarkkinoita tai kansantaloutta suuntaan tai toiseen.
http://www.pankkiyhdistys.fi/sisalto/common/showpage.as p?id=898
Vaikka oma esittämäsi esimerkki on niin marginaalinen, ettei sillä ole vaikutusta kansantalouteen, täytyy tietysti jokaisen osata laskea oma taloutensa muutenkin kuin korkojen osalta.
Rahaa saa, siitä todisteena lainalupaus.
keskiarvoja tarkastelemalla huomaamme myös, että keskimäärin meillä kaikilla on joitakin euroja rahastoissa, saamme keskimäärin muutaman euron kuussa työttömyyskorvausta sekä eläkettä. Lisäksi jokin murto-osa lapsi peuhaa nurkissa ja taitaa lehmäkin olla keskimäärin jokaisessa kotitaloudessa.
Keskiarvo nyt ei siis kerro mitään siitä mikä on koronnousun vaikutus minun talouteeni, siinä tuo "väärässä" laskelma on parempi.
Yön nukuttuani taidan odotella josko noiden ylivelkaantuneiden asunnot tulisivat pikkuhiljaa myyntiin korontarkistusten jälkeen ja nuo hinnat vähän laskisivat.
Jos sinä olet saanut lainalupauksen, se ei todista kokonaisuudesta mitään, vaan sinun yksilötapauksestasi.
" Keskiarvo nyt ei siis kerro mitään siitä mikä on koronnousun vaikutus minun talouteeni, siinä tuo "väärässä" laskelma on parempi. "
Jos sinä olet siihen päätynyt, toimit toki sen mukaan. Jokaisen täytyy yksilönä arvioida koronnousun vaikutus lainanhoitokuluihinsa, mutta laskelmani pätevät lähes sataan prosenttiin asuntovelallisista. Kun keskimääräiset lainamäärät/talous ovat niinkin pienet, mitä linkissäni osoitin, on suurten lainojen omaavien määrä todella pieni. Siitä tosin mainittiinkin linkissäni myös.
" Yön nukuttuani taidan odotella josko noiden ylivelkaantuneiden asunnot tulisivat pikkuhiljaa myyntiin korontarkistusten jälkeen ja nuo hinnat vähän laskisivat. "
Siitä vain. Ja tähän asuntomarkkinatilanteeseen ne keskiarvot ovat juuri tärkeitä, samoin kuin se tieto, että niin suuria lainoja, että korkovähennyskatto ylittyy, on todellakin marginaalisen vähän. Korkojen nousu ei tule tuomaan kuin hyvin vähän ylivelkaantuneiden asuntoja myyntiin. Niin vähän, että ne eivät näy asuntomarkkinoilla oikein mitenkään. Kas kun ylivelkaantuneita on aina muutenkin, eivätkä hekään joudu myymään asuntoja alennuksella, kun suurin/valtaosa omistajista ei joudu vaikeuksiin koron noususta.
Jos sinulla on nyt valmius ostaa asunto, kannattaa toimia nyt, kun markkinat vetää henkeä näiden varoittelupuheiden seurauksena. Nyt on sen vuoksi paras ajankohta ostaa ja voit saadan sen odottamasi alennuksen. Sitten, kun porukat on vähän aikaa katselleet ja huomaavat, ettei mitään isompaa romahdusta tulekaan, he lähtevät liikkeelle taas, asuntoja kuitenkin tarvitaan ja halutaan, ja silloin olet myöhässä. Sen 5-10% alen voit saada nyt kun toimit, mutta sitä ei riitä kovin monille. Jos itse olisin asuntoa vailla, ostaisin sen juuri nyt, ennen kuin ostajat taas aktivoituvat.
mikähän tolkku on käyttää keskiarvoa? Suomessa on paljon lähes velattomia ihmisiä, vastaavasti on sitten paljon velkaisia.
Keskiarvon käyttö on todella harhaanjohtavaa, esim. suomessa talvella -10 C, kesällä 20 C eli keskimäärin täällä ei siis ole pakkasta ollenkaan. Miksi meillä on autoissa lohkolämmittimet jos kerran keskimäärin ei ole pakkasta?
Jos korkojen nousu aiheuttaa osalle asunnon ostajista konkurssin, toisille ei vaikutusta laisinkaan niin keskimäärin ongelmaa ei ole vai?