Wiccoille on oma sivu, mutta muille noidille ei lainskaan? Tämäkö on paikka, missä noidatnoidat ja velhotvelhot kirjoittavat?
Onko tämä noitapalsta?
noita
121483
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Olet oikeassa paikassa. Tämä on Suomi-netin Blåkulla. Tervetuloa.
Millaista on sinun noituutesi? Castanedan kirjoja ja harjoituksia? Riimuja? Neoshamanismia? Kasvinoituutta? Kalevalaisia loitsuja? Kerro.
En ole vielä koskaan onnistunut selittämään sitä niin, että se olisi tavoittanut kuulijan ymmärryksen.
Yritän taas.
Ydin tulee "universumin tietopankista", se on minussa ollut koko tämän elämäni, se on myötäsyntyinen ja mitä enemmän aikaa kuluu, sen enemmän osaan "itsestään".
Se on niin syvästi osa minua, etten halua nimittää sitä uskonnoksi. Uskonto edustaa minulle jotakin ulkoistettua, jotakin rituaalinomaista toimintaa vailla sisältöä sekä sosiaalista ryhmää, jonka auktoriteetteihin joutuu sitoutumaan. (Kyllä, tiedän ettei aina ole näin, mutta minulle liian paljon. Olen liian erilainen.)
"Olla noita" tarkoittaa minulle samaa kuin "Kulkea tietä, jolle minut on kutsuttu." Minua opettavat ensisijaisesti henkioppaat ja muut "toisen maailman" tahot.
Monissa uskonnoissa on silti kiinnostavia perinteitä, voimakkaita rituaaleja ja säilyttämisen arvoisia ajatuksia. Koska olen itse "ulkopuolinen", otan hyvällä omallatunnolla pintarakenteita sieltä, mistä oikealta tuntuu. Minua ohjaa ydin, joka on jo sisälläni.
Tärkeintä on, että ymmärrän kaiken hyvin syvällisesti, mitä teen. Ja mitään tyhjää en tee. Jos en ymmärrä (=löydä selitystä sisältäni), miten vaikkapa riimut toimivat, en käytä niitä ennen kuin oivallan.
Eli vastauksena kysymykseesi: Minä olen "vain" noita.
Jos tämä on määritelmä noidasta, niin julistaudun täten noidaksi ;)
Joka tapauksessa, oli miten oli, selitysyritys tällä kertaa 10 ja tulos 10
Meitä on harvassa....HYVIN harvassa...
Samansuuntaisesti pähkäileviä löytyy sieltä ja täältä...mutta monesti "sekoittavat" uskontoon...
Itse olin tyrmistynyt (positiivisesti) tekstistäsi, koska sait puettua "järkevään" muotoon sen mitä on aivoituksiini ilmestynyt tässä muutaman vuoden saatossa.
Sellaisia löytyy kyllä jonkun verran, jotka harhailevat eri uskontojen välillä ja poimivat "siistejä" juttuja milloin mistäkin.
Mutta meidän kaltaisia on varsin vähän. Ja meitä on vaikea tunnistaa. Kun emme näytä oikein miltään. Emmekä pysty (ja usein myös halua) kertomaan itsestämme järkevästi.
Ja joskus se on myös aika yksinäistä? Miten itse olet päätynyt tuohon, mihin olet päätynyt?
Yritän selittää ymmärrettävästi, muten kuten tuttua näiden selittäminen on usein vaikeaa.
Minussa on aina ollut tiedonjano, mutta sen oivalsin vasta muutama vuosi sitten. Sitten sattui liian monta sattumaa että kriittinen piste tuli vastaan ja ymmärsin että minun pitää saada lisää tietoa, että voin ymmärtää paremmin kokonaisuuden. Ja että voisin ymmärtää kokonaisuuden pitäisi ensin ymmärtää itsensä.
Saamaani tietoa ajattelin avoimin mielin ilman ennakkoasennetta.
Yksi päivä ymmärsin että tämä kaikki tieto on ollut minussa, mutta kuin palapeli se rakentui pala palalta. Ja kuva alkoi hahmottumaan niin, että pystyin näkemään että yksi pieni tieto on vain pieni osaa isoa laajaa tietämystä ja minä olen vain pieni osa siinä Isossa.
Sen jälkeen kaikenlaisen tiedon saaminen on ollut hauskaa matkaa itseeni myös.
Huh....sekavaa? otan osaa ;)
Et voisi paljon enempää kuulostaa minulta. Olisin voinut itse selittää juuri noin. Uskomatonta. Olispa jännä kuulla, mitä kaikkea kokonaisuuteesi liittyy...
Näin vähän uumoilinkin :) Kuten myös: olisi mielenkiintoista kuulla mitä kaikkea sinun kokonaisuuteesi liittyy.
Sitä on kuitenkin "palapelin" kanssa yksin ja toisaalta; kaikesta huolimatta olen suht.normaali ihminen eli tuntuu mukavalta tietää etten sitten niin yksin olekkaan.
Täytyy kyllä tunnustaa, että aloin jo epäilemään "uskoani", nimittäin jo jotain parin vuoden ajan olen tunnistanut merkit tulevasta "seuraavasta-vähän-suuremmasta-sattumasta". Ja kuitenkaan sitä ei ole tullut...(Minulle vaikea pala purtavaksi: olen kärsimätön ;)...)
No...nyt sitten kriittinen piste tuli vastaan ja kyllä!...Olisi mukava "vertailla" palapelejämme :)
Määritelmäsi on universaali, eli kaikki ihmiset ovat noitia vaikka kaikki eivät välttämättä tiedostakaan olevansa noitia.
Varsinaisia noitanoitia ovat siis tyypit jotka jotenkin tiedostaa olevansa noitia (=samanlaisia kuin kaikki muutkin) ja tästä syystä luonnollisesti pitävät itseään erikoisina poikkeusihmisinä.
Tykkään. :)
Yritän selventää omaa käsitystäni asiasta, ja tiedän että tekstini on vaikeaselkoista, mutta yritetään:
Meissä kaikissa ihmisissä on olemassa taitoa ja tietoa, mitä kiireinen nykymaailma on päästänyt unohtamaan.
Joidenkin ihmisten kohdalla esiintyy "tiedonjano" eikä tieteen tai vain yhden uskonnon tuoma tieto riitä. Tälläinen ihminen alkaa etsimään tietoa ja joskus onnistuu sitten yhdistelemään tiedonjyväsiään niin, että käsittää jotain suurempaa.
Se, että on tullut sana "noita", sehän on ihmisten keksimä sana sellaiselle henkilölle, joka tekee/taitaa jotain sellaista mitä emme pysty ymmärtämään.
Suurinta osaa ihmiskuntaa ei kiinnosta tietää enempää elämän ihmeellisyyksistä ja tyytyvät sanaan noita ja that's it.
En pidä itseäni erikoisena, mutta poikkeuksena kylläkin. Eipä ole montaa ihmistä tullut vastaan joka ei olisi heittänyt jotain kommenttia tyyliin että-onkohan-lääkkeet-unohtunut tms.
Hyvin sanottu, vaikka käytänkin riimuja. Mielestäni niitä ei voi oppia ymmärtämään jos niitä ei käytä. Vähän sama kaikessa, et voi oppia ajamaan polkupyörää yrittämällä ymmärtää.
Mutta yhtä kaikki. Minä ymmärrän sinua!