Mediapinta/palvelukustannuksen kynnys?

Päätellen Mediapinnan kirjojen saamasta huomiosta kirjallisella kentällä - varmaankin suht helppoa.

Eikö kuitenkin kannattaisi yrittää täyskustannetta?

Kynnys on Mediapinnan perimän maksun suuruinen.

Olen viime huhtikuussa lähettänyt postitse tietokoneen Kingston-muistitikun yhtiölle
tutustumista varten, mutta en ole saanut huhtikuusta lähtien minkäänlaista viestiä
siitä, onko lähetykseni edes mennyt perille saatikka että olisiko teksti edes julkaisu-
kelpoista tai olisiko julkaisulla markkinointiongelmia.
Jouluterveisin: [email protected]
"Esikoiskirjailija"

Vanity publisher... Maksat, mitä he pyytävät, niin he painavat kirjan sinulle. Miten se julkaisu, markkinointi ja myynti sitten sujuu, riippuu osaltaan kirjasi laadusta, osaltaan varmaan painajan menetelmistä. Tuskinpa he kovin paljon sen myyntiin satsaavat, kun ovat jo maksunsa saaneet, sinulta.

Mutta onhan se mahtava tunne nähdä oma tekeleensä kansien välissä, vaikka ihan omakustanteena. Niin, mikset unohda Mediapintaa ja tee koko juttu itse? Voi tulla halvemmaksi ja ainakin se on hauskempaa ja opit paljon. Esimerkiksi opit, ettei kirjoittamisella rikastu ihan helposti.

Ihan kuten muut vastaajat ovat kirjoittaneet: kunhan maksat mitä pyytävät, niin kyllä julkaisevat. Kun vastaus on viipynyt näin kauan, kannattaa soittaa ja kysyä ovatko hukanneet.

Kokemuksia on, ja hyviä sellaisia. Kanntataa katsoa Mediapinta Oyn sivustolta, millainen se palvelukustanne on. Kynnyshän on korkea, kuten kustantajilla yleensä. Mediapinta hyväksyy noin 5 % läheteyistä käsikirjoituksista, joista julkaiseen noin 75 %. Vastaus hyvästä käsikirjoituksesta saattaa toki tulla jo paluupostissa.

En tiedä, mikä ero on palvelukustanteen ja omakustanteen välillä, sillä molemmissa kirjoittaja maksaa viulut. Mediapinnan sivuiltakaan ei mitenkään ilmene, mikä on julkaistu palvelu-, ja mikä omakustanteena. Minusta Mediapinta ei ole kustantaja vaan julkaisija.

Mediapinta on todella hyvä ja hintansa arvoinen kustantaja. Tosin kynnys on korkea mutta laatu sen mukainen. Vaikka palvelukustanne tulee maksamaan melkoisen paljon, saa ilmaiskirjoilla rahansa nopeasti takaisin. Palvelukustanteen etuna on täysi palvelu, jota yksityisen henkilön on jopa mahdoton itse toteuttaa.

Onko Mediapinnalla laatukirjailijoita?

Kuten: Kjell Westö, Leena Krohn, Mirkka Rekola, Kari Aronpuro, Hannu Raittila, Leena Lander, Joel Haahtela?

Onko yksikään Mediapinnan kustantama kirjailija ollut Finlandiaehdokkaana?

Kuulostaa amatööritalolta.

No, Mediapinta on mitä on ja varmaankaan kukaan kirjailija ei vapaaehtoisesti taloon ajaudu, koska sen maine oli huono jo aiemmassa muodossaan ja nimessään. Mutta jos muualla ei saa kirjaansa julki...

Siis Mediapinnan kautta tehty kirja on omakustanne.

kyllä

Mua kiinnostaa enemmän kaupalliset kustantajat.

Kokemuksia?

Täällä ketjussa näytään tehneen pikaisia johtopäätöksiä sen tarkemmin tutkimatta. Mediapinta tekee kolmenlaisia kustanteita: oma-, palvelu ja täyskustanteita, ks. firman nettisivut.

Omakustanteen julkaisukynnys on luonnollisesti matalin. Palvelukustanteessa julkaisukynnys on korkeampi ja täyskustanteen suhteen rima on korkealla ihan niin kuin muuallakin.

Itse olen saanut Mediapinnan kautta julki useamman teoksen - täyskustanteena. Kustantamiseen liittyvissä palveluissa (ISBN, materiaalin oikoluvut ym.) ei ole ollut valittamista. Koska Mediapinta on suht pieni talo, markkinointi on haaste. WSOY:t ja muut vastaavat voivat käyttää yhden teoksen markkinointiin kymmeniä tai satoja tuhansia euroja ottaen siten harkittuja riskejä. Aloittelevien ja nimettömien kirjailijoiden on toki turha haaveilla tällaisista markkinointibudjeteista, ne on varattu vain isojen ja taattujen nimien uutuusteosten esittelyyn.

Isoissa kustantamoissa on isojen kustantamojen ongelmat ja pienillä vastaavasti omansa. Itse en enää viitsi vaivautua isojen kustantamojen ovia koputtelemaan. KIrjani ovat löytäneet lukijansa Mediapinnankin kautta: kuten muillakin kustantajilla, Mediapinnalla on käytössään samat yhteydet koskien kirjojen jakelua kirjastoihin ja nettikauppoihin.

Kirjojen jakelu kirjastoihin ja nettikauppohin = kirjan olemassaolosta tiedottaminen Kirjavälitykselle ja BTJ Finlandille.

Jakelu tehdään vasta sitten, kun joku tilaa.

Kirjoitin minäkin kirjan. Oikein romaanissa mainitun. Sain kirjoituksen valmiiksi lokakuun lopulla. Sitten kustantaja hakemaan. Yksi iso kustantamo ilmoitti kestävän noin puoli vuotta, ennenkuin kirja tulisi ulos. Hain netistä kustantaja. Mediapinta tuli ensimmäisenä vastaan. Lähetin teoksen sähköisesti sinne. Vastaus tuli pian. Sain kirjat marraskuun lopussa. Jouluun mennessä olen lähes omilla. Kyllä tämä plussan puolelle pian menee. Tiedän, että kirjoituksessa on paljon, pilkku ja muita virheitä. Mutta eihän sitä täydellistä voi vaatimaan. Onhan koulusta jo 50 vuotta. Pilkku ja piste säännöt on unohtuneet. Ja opettajan ohjeena oli. Kirjoittaisi lyhyempiä aineita, niin ei tulisi niin paljon virheitä. Kun sain kirjat kustantamolta, muistin, että lähempänä olisi keväällä aloittanut kustantamo. Siellä olisin voinut käydä, vaikka kauppamatkalla, jututtaa henkilökuntaa. Mutta myöhäistä sitä on nyt miettiä. Tietysti jokainen kirjoittaa mielestään palkittavan teoksen, mutta arvostelijat eivät ole samaa mieltä. Sehän ei ole kirjoittajan syy. Mutta tärkeintä on, että teos tulee julkaistua. Isä ainakin olen tyytyväinen. Mielessä on uusi kirjoitus rupea, kunhan päästään uuden vuoden puolelle.

Esikoiskirja Mediapinnan palvelukustanteena viime kesänä. Tyytyväinen ei voi olla mutta kirja on saatavilla, sehän oli pääasia. Tiedän, että myyntiä netin kautta on jossain määrin ollut mutta kustantamo ei päivitä ainakaan minun kohdallani tilitietoja. Vuoden lopulla se olisi pitänyt tehdä, helmikuun puoliväli lähestyy eikä ole tehty. Toisen kirjani tein muuten itse mutta painotalo BoD painoi ja hoitaa jakelun, myynnin. Viikkoa myöhemmmin oli ensimmäiset myyntitiedot tililläni näkyvissä.

Lähetin käsikirjoituksen Mediapinnalle. Vastaus tuli muutaman minuutin kuluttua viestin lähettämisestä. Vastauksessa oli mainittu heidän hintansa kustantamisesta. Eivät siis olleet lukeneet tekstiäni, mutta olisivat kyllä sen julkaisseet. Palvelukustanne siis olisi tullut helposti tätä kautta. En kuitenkaan tarttunut tilaisuuteen vaan parantelin tekstiä ja sain myöhemmin tarjouksen täyskustanteesta eri kustantamolta.

Hyvä bisnes ja tuottavaa mainosta Mediapinnalle, joka julkaisee Suomi 100-vuotta kampanjan aikana 50 runokirjaa joka kuukausi.
Kirjoittaja saa yhden ilmaiseksi ja seuraavat 20 puoleen hintaan. Kirjan myyntihinta netissä on huikea 25 euroa, ja luulen suurimman osan hukkuvan sinne niin, ettei kukaan osta.
Itse kun koettaa myydä ja saada omiaan takaisin (oma ostohinta 12,50 - alv 10%), ei ole helppoa. Jos myy kovin agressiivisesti, ihmiset alkavat vältellä.
Mainio kanava, jos haluaa runojaan kansien väliin, mutta kannattaa ensin kysyä paikallisilta painofirmoilta. Voi saada saman homman muutamalla eurolla kpl, silloin voi pitää myyntihinnan siedettävänä ja niitä on vara jaella sitten vaikka lahjoiksi.

Omakohtaisia kokemuksia ja nekin huonoja. Työn jälki on huonoa. Tekemänsä painovirheet (osa tekstistä puuttui) lupasivat korjata "seuraavaan painokseen", mutta korjauksista ei ole kuulunut mitään. Kirjatilit päivittyvät miten sattuu, eivätkä koskaan luvattuna aikana.
Myydyistä kirjoista saa minimaalisen osuuden kirjoittaja, esim. vajaa parikymppiä maksavan kirjan myynnistä tilittävät n. 2-3 euroa kappale.
En suosittele!!

Mediapinta on saanut jotenkin hilattua itsensä kustantamo-profiilin alle, vaikka se on luettava enemmän julkaisijaksi. Niiden nettisivujen Kirjailijat-osion alla on arviolta 200 kirjailijaa ja työntekijöitä Asiakastiedon mukaan 2020 ja 2019 ollut kaksi. Eli julkaisevat rahaa vastaan ja palkkalistoilla ei voi olla kustannustoimittajia 200 kirjailijalle.