ainoa syy

joo, jämät ei kelpaa tännekään. *puistattaa*

Panethan säkin?

Mitään rajaa jonkun enakkoluuloilla, kysy siltä?

ketään, eikä mua haittaa hänen panemiset. hän on vapaa tekemään mitä haluaa jo toivonkin hänen niin tekevän, koska itse aikanaan olin niin lukossa etten saanut asioita edistymään on täysin normaalia hänen hakea nautintoa jostain muualta :)

Jossain tapauksessa tuollaisia reaktioita herättää se, kun itse toimii niin, silloin luulee toisenkin toimivan. Panen vain sitä kenet huolin ja kuka huolii minut, en ketään muuta. Sen kanssa pannaan menemään, ei muiden.

Minä en taasen pysty sellaisen kanssa touhuumaankaan johon ei ole jonkinlaista suurempaa tunnetta.Tunnetta pitää olla.

Tää aihe ansaitsee puhumista ja haluan sanoa tämän kaikille tuollaisten ajatusten kanssa edes joskus painiville.

Surullista, että aloituksen syy on epävarmuus itsestä eikä kunnioitus itseään kohtaan.

Vertaamisajatuksen ahdistuksen taustalla on ajatus, että olisi huonompi. Ajatus, että ei vastaisi odotuksia. Tunne suorituspaineista. Ahdistus siitä, että olisi huono sellaisen henkilön silmissä, josta tykkää ja jolta toivoisi saavansa positiivista vahvistusta elämäänsä ja itseensä.

Kenties ajatus vertailun ja oman huonouden näkemisestä toisesta tekisi niin vihaiseksi, tuskaiseksi ja ahdistuneeksi, että elämä ei olisi sen arvoista. Suhde toiseen olisi tuhoon tuomittu, vaikka tekisi mitä. Myös suhde itseensä. Viimeisetkin itseluottamuksen rippeet olisi viety pois.
Suhde ei koskaan voisi oikeasti toimia, koska seksi aiheuttaisi niin suurta ahdistuneisuutta ja vihaisuutta.

Tuollaisten ajatusten kanssa on täysin loogista olla sitä mieltä, että ei halua.

Ehkä jokaisen pitäisi kuitenkin miettiä mistä tuollainen pelko tulee? Se EI tule mistään kohdasta omaa itseä. Se tulee ehkä huonoista kokemuksista tai suuresta lommosta itseluottamuksessa, joka tarvii parannusta niin kipeästi, että aiheuttaa suuria pelkojakin.

Koko maailma on mennyt ihan sekaisin sellaisesta ällöttävästä Cosmopolitan-ääliömäisyydestä. Siitä, että miehen pitää tehdä niin ja naisen niin ja ahahhahahhaa jos ei tee. Tuntemattomien paneminen on niiiiin kivaa ja kaikki jotka ei tee kuten Cosmopolitan sanoo on luusereita.

Johonkin on unohtunut rakkaus. Johonkin on unohtunut lempeä halu tutustua rakastamaansa ihmiseen juuri sellaisena kuin hän on. Onnellisuus olla hänen lähellään ja saada nähdä ja tuntea millainen juuri hän on. Löytämisen riemu, uteliaisuus ja kaikki vastaava on unohtunut näistä "malleista" millaisia ihmisten pitäisi olla. Onko se sitten kivaa, että odottaisi aina saavansa tietynlaista. Uteliaalle ihmiselle se ei ainakaan olisi kovin tyydyttävää nähdä millainen se rakas ihminen on, jos se ei olisikaan oma ainutlaatuinen itsensä.

Erilaisuus on tuossakin asiassa rikkaus. Eikö ole ihan hyvä olla oma ainutlaatuinen itsensä ja siten ainutlaatuinen kokemus toiselle. Jotain, mitä ei kenenkään muun kanssa ole. Ei edes pidä varpaallakaan astua sinne maailmaan, missä pitää olla jotain tiettyä, että kelpaa. Kai siellä sitten paljon kokeilleet ihmiset lopulta tylsistyvät, kun kaikki on samanlaisia tai jotkut parempia ja jotkut huonompia. Maailma, jossa on vaan adjektiiveja "parempi" ja "huonompi" ei ole mikään kovin mielikuvituksekas maailma. Yhdenkin omanlaisensa ihmisen kanssa tuntee varmasti saavansa niin paljon enemmän mitä miljoona cosmopolitanmuotista tullutta koskaan olisi.

Suorituspaineista voi olla vaikea päästä eroon eikä omasta pahasta olostakaan heti pois pääse. Sanon tämän, koska aina ei elämä mene niin loistavasti, että löytäisi sen rakkaimman ihmisen ennen ketään toista vähän vähemmän rakasta. Vaikka se ihanaa olisikin olla vain sen yhden kanssa aina. Aloituksessa kuvatun tuntemusten kanssa pitää edetä hitaasti. Seurustella ihan oikeasti pitkään ennen tuollaisten askeleiden ottamista. Pitää luoda sitä luottamusta, jotta on turvallinen tunne, koska tietää toisen välittävän paljon. Sehän jo kertoo paljon aidoista tunteista, jos toinen jaksaa odottaa. Koska voin vannoa, että noissa asioissa se oikea hetki tulee kyllä. Se hetki tulee, jolloin unohdat oman epävarmuuden ja ajatuksien herättämän vihaisuuden. Hetki, jolloin tunnette suurta rakkautta ja läheisyyttä, olette positiivisessa mielentilassa ja haluatte toisianne unohtaen kaiken muun kuin sen hetken. Se tunne kestää sen ensimmäisen kerran läpi ja aika suuri taakka on siinä vaiheessa tiputettu, kun se ensimmäinen kerta toisen kanssa on mennyt hyvin. Sen jälkeen ne seuraavat on helpompia ja varmaan tuntuu kivalta nähdä ja tuntea seksin jälkeen se onnellisuus ja rakastuneisuus, kun kaksi toisiaan rakastavaa ihmistä saa olla niin lähekkäin.

Itseään ei saa antaa kohdeltavan huonosti. Missään asiassa.

Tiukkaa tarinaa,vesi lentää silmistä ja maha on kipee kun näitä lukee.

Mulle tuo aloitus ei ollut ainakaan. Mua ei yksikään mies panis vaikka olisin viimenen nainen maanpinnalla. Korkeintaan joku vois kännissä panna, jos peittäisin ruman pärstäni vetämällä säkin päähäni :D :D :D::D.