Meillä mieheni kanssa on nyt huonompi kausi meneillään, ei oikein mikään elämän osa-alue tunnu etenevän mihinkään suuntaan... Ja siten tuo seksi... Itse kyllä haluan mutta mies on jotenkin kykenemätön tuottamaan mielihyvää. Siis teknisesti yhdyntä onnistuu mutta sekin on jotenkin laiskaa ja keskittyy miehen laukeamiseen. Itse siis jään kokonaan paitsi.
Nyt on tullut sellainen tunne että seksi ahdistaa kun ei siitä saa mitään irti kuitenkaan. Masturboin mieluiten itsekseni.
Keskustellut olen asiasta mutta ei sekään oikein johda muuhun kuin syyttelyyn puolin ja toisin. Onko muille käynyt näin?
Nyt on tullut sellainen tunne että seksi ahdistaa kun ei siitä saa mitään irti kuitenkaan. Masturboin mieluiten itsekseni.
Keskustellut olen asiasta mutta ei sekään oikein johda muuhun kuin syyttelyyn puolin ja toisin. Onko muille käynyt näin?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Aika tavallinen tilannahan tuo on kun mielenkiinto toiseen sammuu. Vaikea tuosta on nousta, jos keskustelutkin menee syyttelyksi. Pariterapia saattas auttaa.
>> Meillä mieheni kanssa on nyt huonompi kausi meneillään, ei oikein mikään elämän osa-alue tunnu etenevän mihinkään suuntaan...
Olettaisin, että sinulla on jo vastaus itselläsi tilanteseen tuosa avauksessa.
Parisuhteessa seksi on useinkin suhteen kokonaisuuden peili, herkkä alue johon myös kaikki muu heijastuu. Kesäkissasuhteet ovat sitten aivan eri asia.
Tietenkään kaikki ei ole aivan musta-valkoista. Joillakin voi olla hyvä ja mielyttävä suhde kokonaisuudessaa, muutta seksielämä melko laimeaa. Toisilla taas saattaa vahva yhteinen sävel, kiima, avoimuus, uteliaisuus ja nauinto seksissä olla se keskeinen yhdessä pitävä tekijä ja sen ulkopuolella vähemmän yhteistä. Tämä ihmisen elo on tasapainoilua ja taiteilua ja siihen mahtuu koko väriskaala kaikkine sävyineen.
Parisuhteessa tulisi kasvaa elämän edetessä yhdessä ja yksilöinä. Useinkin henkilökohtainen jonkin asteinen tytymätömyys elämässä heijastuu aina myös parisuhteesen. Joskus, ehkä useinkin siitä saataetaan tiedostamattakin "syyttää" puolisoa. Jos oma "kori" on liki tyhjä, niin siitä on vähän annettavaa ja jaettavaa toiselle, eikä tulisi odottaa toisen täyttävän omaa tyhjää "koria", se tulee täyttää ihan itse.. Jokainen on pohjimmiltaan vastussa omasta hyvivoinnistaan ja tulisi tehdä valintoja sen eteen.
Teillä saattaisi olla henkilökohtaisen "invetaarion" paikka kummallakin ja pohtia mikä omassa elämässä on hyvin ja mitä osa-alueita pitäisi työstää. Hankkia uusia haasteita, aktiviteettejä, harrastuksia jne. jotka antavat omaan elämään sisältöä ja makua. Itseensä ja elämäänsä tyytyväinen henklö on yleensä myös parempi kumppani ja hänellä on enenmpi jaettavaa. Kaikki lähtee itsestä.
Toisinaan parisuhteeseensa tylsisitynyt on todellisuudessa tylsisitynyt itseensä ja omaan henkilökohtaiseen elämäänsä, arkeensa ja josta hän itse on vastuussa. Jokaisen tulee tehdä töitän oman henkilökohtaisen elämänsä rakentamiseksi ja tydyttävänä pitämiseksi. Heti kun henkilö laittaa henkilökohtaisen elämänsä raiteilleen ja kiinnostavaksi, niin parisuhdekin saa tervettä kipinää ja sisältöä.
Parisuhteessa menestyminen on yksi elämän haastavimmista projekteista ja kummankin tulee tehdä aktiivisesti töitä sen eteen. Olisikin kiinnostavaa lukea kirjoja joissa parisuhdeongelmien sijaan kerrottaisiin menestyksellisistä pareista ja siitä millaisilla mausteilla se on sellaisena ylläpidetty vuosikymmeniä.