viikonalkuja vaan kaikille.
olen tavannut uuden miehen. suuri ihastus on molemminpuolista ja asiosita on kerrottu avoimesti. olen kertonut olleeni masentunut, mutta bipo ei ole vielä tullut puheeksi...
mitä mieltä te kanssaihmiset olette, pitäisikö minun kertoa asiasta jo nyt, vai odottaa vielä hetki?
missä vaiheessa te olette kertoneet uudelle tuttavuudelle?
sairasta tyyppiä II, eli toinen ääripää on hypomaanista. oireet ovat lähinnä ärtymystä ja kiukkuilua, eli periaatteessa en ole käynyt läpi tälläistä "wihuuuuu" vaihetta, ja lääkärin mukaan en tule koskaan käymäänkään.
hmm, tulipas sekava kirjoitus :)
olen tavannut uuden miehen. suuri ihastus on molemminpuolista ja asiosita on kerrottu avoimesti. olen kertonut olleeni masentunut, mutta bipo ei ole vielä tullut puheeksi...
mitä mieltä te kanssaihmiset olette, pitäisikö minun kertoa asiasta jo nyt, vai odottaa vielä hetki?
missä vaiheessa te olette kertoneet uudelle tuttavuudelle?
sairasta tyyppiä II, eli toinen ääripää on hypomaanista. oireet ovat lähinnä ärtymystä ja kiukkuilua, eli periaatteessa en ole käynyt läpi tälläistä "wihuuuuu" vaihetta, ja lääkärin mukaan en tule koskaan käymäänkään.
hmm, tulipas sekava kirjoitus :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kerro mahdollisimman nopeasti, itse olin suhteessa Bipon kanssa, joka kertoi vasta kun olin jo jättänyt hänet. Uskon, että olisin suhtautunut hänen "vaikeaan luonteeseen" eri lailla, jos olisin saanut tietää hänen sairaudestaan siinä vaiheessa kun olin umpirakastunut.
Minä kuvittelin että hän kärsii pelkästään narsistisesta luonnehäiriöstä, minusta se on pahempi vaihtoehto, koska narsisti ei aidosti välitä toisesta ihmisestä, kun taas bipo ilmeisesti pystyy tuntemaan syvästikin, näin olen nyt jälkikäteen ymmärtänyt.
Toki voit odottaa hetken, ja katsoa mihin suuntaan suhteenne lähtee, syveneekö vai loppuuko muuten vain, mutta mielestäni kannattaa kertoa sinä aikana kun ei vielä näe toisen virheitä ja on valmis hyväksymään paljon enemmän.
Toivottavasti suhteenne onnistuu!
vai nin
Onko lääkärisi kenties ennustaja? Ei kukaan voi tietää etukäteen, miten koet jatkossa hypomanian. Hypomania saattaa pahimmassa tapauksessa muuttua maniaksi. Itselläni hypomania tuli ensin "hippikautena", rakastin kaikkea ja kaikkia (en pettänyt suhteessa). En tarkoittanut sellaista vapaata rakkautta. Sen jälkeen hypo on alkanut tulemaan raivona.