NPHU

*huoh*

Ota se tukki sieltä silmästä sinäkin sokeuttamasta itteäs itelles. Ei ihmiset ole oikeasti mitään yksyhteen kirjasta tulkittua, jota voi sitten yrittää sinne pieneen päähän saada mahtumaan just oikeinpäin oikeaan lokeroon. Variaatioita ja astevaihteluita löytyy enemmänkin kuin mitä mustan ja valkoisen väliin YKSI harmaa...

Olet kuin lajintunnistaja lajikirja kourassa ladunvarrella hankeen toljottamassa ja ainoat oikean eläimen jäljet ovat ne syystä tai toisesta mustana hankeen piirtyneet harakanvarpaat. "Ai kato, tuossahan on juuri samanlaiset jäljet kuin sivulla 128 tässä opuksessa. Lienee harakka" ja itseesi ylenpalttisen tyytyväisenä hiihtelet menemään sivuuttaen kaiken muun.

Illallakin vielä saatat miettiä, että näitpäs hangella yhden oikean harakan jättämät oikeat jäljet.

Ihmisillä on ihan oikeasti oikeus olla muutakin mieltä, vaikka jokaisen kohdan sadasosa kerrallaan, vuoroin tuohon suuntaan ja vuoroin tähän suuntaan, kuin oppikirjan malliesimerkki numero ykkösessä määritellään. Sitä kutsutaan pohtimiseksi, ajatteluksi, parhaimmillaan keskusteluksi, mikäli siihen pyörittelyyn osallistuu muitakin pyörittelijöitä. Kiipeä sinne puuhun välillä, äläkä hannaa siinä juurella kattelemassa, että kuinka onkaan korkea ja tuuhea kuusi.

Sinä lokeroit. Yllätys yllätys.

M.B. kirjoitti:

*huoh*

Ota se tukki sieltä silmästä sinäkin sokeuttamasta itteäs itelles. Ei ihmiset ole oikeasti mitään yksyhteen kirjasta tulkittua, jota voi sitten yrittää sinne pieneen päähän saada mahtumaan just oikeinpäin oikeaan lokeroon. Variaatioita ja astevaihteluita löytyy enemmänkin kuin mitä mustan ja valkoisen väliin YKSI harmaa...

Olet kuin lajintunnistaja lajikirja kourassa ladunvarrella hankeen toljottamassa ja ainoat oikean eläimen jäljet ovat ne syystä tai toisesta mustana hankeen piirtyneet harakanvarpaat. "Ai kato, tuossahan on juuri samanlaiset jäljet kuin sivulla 128 tässä opuksessa. Lienee harakka" ja itseesi ylenpalttisen tyytyväisenä hiihtelet menemään sivuuttaen kaiken muun.

Illallakin vielä saatat miettiä, että näitpäs hangella yhden oikean harakan jättämät oikeat jäljet.

Ihmisillä on ihan oikeasti oikeus olla muutakin mieltä, vaikka jokaisen kohdan sadasosa kerrallaan, vuoroin tuohon suuntaan ja vuoroin tähän suuntaan, kuin oppikirjan malliesimerkki numero ykkösessä määritellään. Sitä kutsutaan pohtimiseksi, ajatteluksi, parhaimmillaan keskusteluksi, mikäli siihen pyörittelyyn osallistuu muitakin pyörittelijöitä. Kiipeä sinne puuhun välillä, äläkä hannaa siinä juurella kattelemassa, että kuinka onkaan korkea ja tuuhea kuusi.

Sinä lokeroit. Yllätys yllätys.

"Sinä lokeroit. Yllätys yllätys."

Tämä ei tullut kirjoista, mutta kerran eräs joka auttoi alkoholisteja kertoi tämän kertomuksen..

"Vaikka puoliso on puhelimessa haukkunut juopoksi ja suorastaan kiroillut niin paikanpäällä pyörtää sanansa ja tällöin juoppo saa puolisosta tukea eikä lähde hoitoon.."

Kyseessä on tyypillinen läheisriippuvainen joka on sokea puolisonsa todelliselle ongelmalle. Haluaa että puoliso ryhdistäytyy, mutta ei ymmärrä että kyseessä on vakava riippuvuus.

Perheessä yksi on riippuvainen alkoholista ja läheinen on riippuvainen alkoholistin tavasta elää, eikä halua luopua siitä. Vaikka ei halua että toinen juo niin haluaa saman tyylin ja asetelman säilyvän.

Eräs terapeutti kertoi että minnesota alkoholisti parantolassa oli n 20 miestä hoidossa. Kun he menivät hoidosta kotiin, niin muutaman viikon sisällä kolmelta lähti vaimo, eli otti eron. Ei kestäneet raitista miestä, heillä (vaimoilla) oli hoitamaton läheisriippuvuus. Eräällä vaimo oli kysynyt kolmen päivän jälkeen että "meinaatko loppuikäsi olla tuollainen?" Ei kuitenkaan eronnut.
Minulla on näitä kokemuksia kirjan verran, exä oli juoppo ja tuli siihenkin perhdyttyä vuosien ajan. Tiedän tarkaalleen mitä läheisriippuvaisuus on ja mitä se ei ole, Al-alanonin naiset ovat pitivät minulle aikanaan luentoaja aihesta vuosien ajan.

Todenäköisesti myös nph tapauksissa käy samoin.. Kun ero on tullut niin läheisriipuvainen joka ei ole päässyt irti kunnolla nph:n vaikutuksesta, näkee edelleen osia nph kanssa elämisestä ruusunpunaisten lasien läpi.

Se joka on päässyt pois läheisriippuvuudesta ymmärtää että myös hyvät hetket nph:n kanssa on ollut pelkkää harhaa. Nph on pitänyt puolisoa kuin leiväpaahdinta, saa olla siinä pöydällä niin kauan kuin sinusta on hyöryä.
Hyvänä päivänä on pyyhkinyt pölyt pois päältä..

Kyllä minä olen ymmärtänyt sen että vaikka kotinarsu on kuinka ystävällinen, niin hän ei rakasta minua eikä tunne empatiaa minua kohtaan. Eikä ole koskaan rakastanut tai tuntenut empatiaa minua kohtaan, siinä sitä on mielessä sulattelemista. Kerroin tästä havainnosta jo vuosia sitten hänelle vaikka en vielä ymmärtänyt nph:sta mitään. Nyt sen ymmärtää...

M.B. kirjoitti:

*huoh*

Ota se tukki sieltä silmästä sinäkin sokeuttamasta itteäs itelles. Ei ihmiset ole oikeasti mitään yksyhteen kirjasta tulkittua, jota voi sitten yrittää sinne pieneen päähän saada mahtumaan just oikeinpäin oikeaan lokeroon. Variaatioita ja astevaihteluita löytyy enemmänkin kuin mitä mustan ja valkoisen väliin YKSI harmaa...

Olet kuin lajintunnistaja lajikirja kourassa ladunvarrella hankeen toljottamassa ja ainoat oikean eläimen jäljet ovat ne syystä tai toisesta mustana hankeen piirtyneet harakanvarpaat. "Ai kato, tuossahan on juuri samanlaiset jäljet kuin sivulla 128 tässä opuksessa. Lienee harakka" ja itseesi ylenpalttisen tyytyväisenä hiihtelet menemään sivuuttaen kaiken muun.

Illallakin vielä saatat miettiä, että näitpäs hangella yhden oikean harakan jättämät oikeat jäljet.

Ihmisillä on ihan oikeasti oikeus olla muutakin mieltä, vaikka jokaisen kohdan sadasosa kerrallaan, vuoroin tuohon suuntaan ja vuoroin tähän suuntaan, kuin oppikirjan malliesimerkki numero ykkösessä määritellään. Sitä kutsutaan pohtimiseksi, ajatteluksi, parhaimmillaan keskusteluksi, mikäli siihen pyörittelyyn osallistuu muitakin pyörittelijöitä. Kiipeä sinne puuhun välillä, äläkä hannaa siinä juurella kattelemassa, että kuinka onkaan korkea ja tuuhea kuusi.

Sinä lokeroit. Yllätys yllätys.

."
Ihmisillä on ihan oikeasti oikeus olla muutakin mieltä, vaikka jokaisen kohdan sadasosa kerrallaan, vuoroin tuohon suuntaan ja vuoroin tähän suuntaan, kuin oppikirjan malliesimerkki numero ykkösessä määritellään."

Mitäs sitte riehut :o}

xcch kirjoitti:

."
Ihmisillä on ihan oikeasti oikeus olla muutakin mieltä, vaikka jokaisen kohdan sadasosa kerrallaan, vuoroin tuohon suuntaan ja vuoroin tähän suuntaan, kuin oppikirjan malliesimerkki numero ykkösessä määritellään."

Mitäs sitte riehut :o}

Läheisriippuvainen taitaa olla lähinnä sokea itselleen samoin kuin se narsisti itselleen.

Ja miksi pitää jokin asia tuomita harhaksi? En ymmärrä sun tapaa käsitellä maailmaa. Jos jotakin tapahtuu, joka on sinusta mukavaa, mutta ei toisesta, niin tapahtuma itsessään muuttuu harhaksi? Niin miksi? Ilmeisesti siksi, kun ajatuksesi toisesta siinä hetkessä saa kolauksen, eikä vastaa sinun käsityksiäsi.... No, onhan se silloin harhaa.

Riehuminen näyttää hieman toisenlaiselta (:o}'

M.B. kirjoitti:

Läheisriippuvainen taitaa olla lähinnä sokea itselleen samoin kuin se narsisti itselleen.

Ja miksi pitää jokin asia tuomita harhaksi? En ymmärrä sun tapaa käsitellä maailmaa. Jos jotakin tapahtuu, joka on sinusta mukavaa, mutta ei toisesta, niin tapahtuma itsessään muuttuu harhaksi? Niin miksi? Ilmeisesti siksi, kun ajatuksesi toisesta siinä hetkessä saa kolauksen, eikä vastaa sinun käsityksiäsi.... No, onhan se silloin harhaa.

Riehuminen näyttää hieman toisenlaiselta (:o}'

Siis kun läheisriippuvuus ja riippuvuus on harhaa josta pitää parantua, tästähän minulle ja hennalle on paasattu täällä jatkuvasti. Mutta kirjoittajat eivät ymmärrä että me olemme irtaantuneet läheisriippuvuus ongelmasta.

Minä opin jo edellisestä suhteesta miten pitää menetellä läheisriippuvuuden suhteen.. Joten siihen ansaan en ole mennyt enään, kursilla jonka kävin terapeutit ottivat kaikki henkilökohtaiseen käsittelyyn ja kaikki käytiin läpi, antoivat vielä tehtäviä joissa piti kertoa terveen elämäntavan mallit ilman läheisriippuvuutta. He kertoivat myös tarkalleen miten läheisriippuvuus ilmenee, he olivat itse olleet alkoholistin puolisoja ja vakavasti läheisriippuvaisia.

Se ilmenee nimenomaan riippuvuuden aiheuttajan sympatisoimisella, kuten alkoholisti sympatiosoi alkoholia vaikka se on hänelle vahigollista ja läheisriippuvainen alkoholistia tai neph:a eli henkilöä josta on riippuvainen. Kun alkoholi aiheuttaa ongelmia, niin se haukutaan maanrakoon karapulassa ja luvataan lopettaa juominen ja todella tarkoitetaan sillä hetkellä sitä, mutta riippuvuudesta johtuen ei voi pitää lupaustaan.

Samalla tavalla läheisriippuvainen voi haukkua maanrakoon riippuvuutta aiheuttavan, mutta alitajuisesti ei haluakkaan minkään muuttuvan.
Alkoholisti terapeutti minnesota hoidossa ja itse alkoholisti, mutta tietysti raitistunut, on kertonut minulle tuntikausia yksityikohtaisesti sekä alkoholistin elämästä että läheisriippuvuudesta.

En tarkoita ketään erityisesti, mutta läheisriippuvuuden oireet näkyy osalla palstalaisista mm. tästä syystä minua ja hennaa ripitetään välillä aika rankasti. Useasti varmaan myös nph ihmisten toimesta tai sitten niiden joilla on vielä korvantaukset märkän eli puuttuu elämän kokemus.

Kyllä henna kirjoituksista näkyy että läjheisriippuvuutta ei enää ole, joskus on voinut olla. Mutta todella kovilla tyttö on ollut ja aivan kaiken suhteen eteen tehnyt jonka narsisti on nähnyt heikkoutena ja tilaisuutena käyttää häntä hyväksi kaikessa.

Exä minulla juoppoteli ja rämmppäs vieraissa, pitkää minäkin töitä tein tosissaan jotta tilanne muutuis, mutta aivan turheen. Hänellä oli epävakaa personallisuus häiriö joka teki hänestä todella epäluotettavan, silloin oli minulle tuntematon asia.


Voitaisiin pitää hennan kanssa kurssi ja myös lynett voisi olla mukana, hän kun taitaa tuon riippuvuuspuolen hyvin ja me käsiteltäs lähinnä läheisriippuvuutta ja henna myös nph:ta, käykö :)

xcch kirjoitti:

Siis kun läheisriippuvuus ja riippuvuus on harhaa josta pitää parantua, tästähän minulle ja hennalle on paasattu täällä jatkuvasti. Mutta kirjoittajat eivät ymmärrä että me olemme irtaantuneet läheisriippuvuus ongelmasta.

Minä opin jo edellisestä suhteesta miten pitää menetellä läheisriippuvuuden suhteen.. Joten siihen ansaan en ole mennyt enään, kursilla jonka kävin terapeutit ottivat kaikki henkilökohtaiseen käsittelyyn ja kaikki käytiin läpi, antoivat vielä tehtäviä joissa piti kertoa terveen elämäntavan mallit ilman läheisriippuvuutta. He kertoivat myös tarkalleen miten läheisriippuvuus ilmenee, he olivat itse olleet alkoholistin puolisoja ja vakavasti läheisriippuvaisia.

Se ilmenee nimenomaan riippuvuuden aiheuttajan sympatisoimisella, kuten alkoholisti sympatiosoi alkoholia vaikka se on hänelle vahigollista ja läheisriippuvainen alkoholistia tai neph:a eli henkilöä josta on riippuvainen. Kun alkoholi aiheuttaa ongelmia, niin se haukutaan maanrakoon karapulassa ja luvataan lopettaa juominen ja todella tarkoitetaan sillä hetkellä sitä, mutta riippuvuudesta johtuen ei voi pitää lupaustaan.

Samalla tavalla läheisriippuvainen voi haukkua maanrakoon riippuvuutta aiheuttavan, mutta alitajuisesti ei haluakkaan minkään muuttuvan.
Alkoholisti terapeutti minnesota hoidossa ja itse alkoholisti, mutta tietysti raitistunut, on kertonut minulle tuntikausia yksityikohtaisesti sekä alkoholistin elämästä että läheisriippuvuudesta.

En tarkoita ketään erityisesti, mutta läheisriippuvuuden oireet näkyy osalla palstalaisista mm. tästä syystä minua ja hennaa ripitetään välillä aika rankasti. Useasti varmaan myös nph ihmisten toimesta tai sitten niiden joilla on vielä korvantaukset märkän eli puuttuu elämän kokemus.

Kyllä henna kirjoituksista näkyy että läjheisriippuvuutta ei enää ole, joskus on voinut olla. Mutta todella kovilla tyttö on ollut ja aivan kaiken suhteen eteen tehnyt jonka narsisti on nähnyt heikkoutena ja tilaisuutena käyttää häntä hyväksi kaikessa.

Exä minulla juoppoteli ja rämmppäs vieraissa, pitkää minäkin töitä tein tosissaan jotta tilanne muutuis, mutta aivan turheen. Hänellä oli epävakaa personallisuus häiriö joka teki hänestä todella epäluotettavan, silloin oli minulle tuntematon asia.


Voitaisiin pitää hennan kanssa kurssi ja myös lynett voisi olla mukana, hän kun taitaa tuon riippuvuuspuolen hyvin ja me käsiteltäs lähinnä läheisriippuvuutta ja henna myös nph:ta, käykö :)

> Voitaisiin pitää hennan kanssa kurssi ja myös lynett voisi olla mukana, hän kun taitaa tuon riippuvuuspuolen hyvin ja me käsiteltäs lähinnä läheisriippuvuutta ja henna myös nph:ta, käykö :)

Asiahan ei tietenkään minulle kuulu, mutta käyhän se. Vaikutatte olevan asiantuntijoita :)

xcch kirjoitti:

Siis kun läheisriippuvuus ja riippuvuus on harhaa josta pitää parantua, tästähän minulle ja hennalle on paasattu täällä jatkuvasti. Mutta kirjoittajat eivät ymmärrä että me olemme irtaantuneet läheisriippuvuus ongelmasta.

Minä opin jo edellisestä suhteesta miten pitää menetellä läheisriippuvuuden suhteen.. Joten siihen ansaan en ole mennyt enään, kursilla jonka kävin terapeutit ottivat kaikki henkilökohtaiseen käsittelyyn ja kaikki käytiin läpi, antoivat vielä tehtäviä joissa piti kertoa terveen elämäntavan mallit ilman läheisriippuvuutta. He kertoivat myös tarkalleen miten läheisriippuvuus ilmenee, he olivat itse olleet alkoholistin puolisoja ja vakavasti läheisriippuvaisia.

Se ilmenee nimenomaan riippuvuuden aiheuttajan sympatisoimisella, kuten alkoholisti sympatiosoi alkoholia vaikka se on hänelle vahigollista ja läheisriippuvainen alkoholistia tai neph:a eli henkilöä josta on riippuvainen. Kun alkoholi aiheuttaa ongelmia, niin se haukutaan maanrakoon karapulassa ja luvataan lopettaa juominen ja todella tarkoitetaan sillä hetkellä sitä, mutta riippuvuudesta johtuen ei voi pitää lupaustaan.

Samalla tavalla läheisriippuvainen voi haukkua maanrakoon riippuvuutta aiheuttavan, mutta alitajuisesti ei haluakkaan minkään muuttuvan.
Alkoholisti terapeutti minnesota hoidossa ja itse alkoholisti, mutta tietysti raitistunut, on kertonut minulle tuntikausia yksityikohtaisesti sekä alkoholistin elämästä että läheisriippuvuudesta.

En tarkoita ketään erityisesti, mutta läheisriippuvuuden oireet näkyy osalla palstalaisista mm. tästä syystä minua ja hennaa ripitetään välillä aika rankasti. Useasti varmaan myös nph ihmisten toimesta tai sitten niiden joilla on vielä korvantaukset märkän eli puuttuu elämän kokemus.

Kyllä henna kirjoituksista näkyy että läjheisriippuvuutta ei enää ole, joskus on voinut olla. Mutta todella kovilla tyttö on ollut ja aivan kaiken suhteen eteen tehnyt jonka narsisti on nähnyt heikkoutena ja tilaisuutena käyttää häntä hyväksi kaikessa.

Exä minulla juoppoteli ja rämmppäs vieraissa, pitkää minäkin töitä tein tosissaan jotta tilanne muutuis, mutta aivan turheen. Hänellä oli epävakaa personallisuus häiriö joka teki hänestä todella epäluotettavan, silloin oli minulle tuntematon asia.


Voitaisiin pitää hennan kanssa kurssi ja myös lynett voisi olla mukana, hän kun taitaa tuon riippuvuuspuolen hyvin ja me käsiteltäs lähinnä läheisriippuvuutta ja henna myös nph:ta, käykö :)

Millaista kurssia tarkoitat? Minulla on tunne, että ensin oli suhde tämän narsisti-alkoholistin kanssa, sitten käsittelin asiaa jo yhdessä ollessa ja eron jälkeen todella rankasti. Sitten seurasi vaihe jolloin asia ei ollut enää paljoa mielessä. Sitten jumiuduin tälle palstalle (varmaan jotakin käsiteltävää vieläkin oli, koska näin kävi), ehkä hain vielä jotain vastauksia täältä niiltäkin jotka ilmoittivat olevansa narsisteja/narsistisia ja ehkä "sinisilmäinen" ajatukseni oli että nämä narsistiksi/narsistiseksi ilmoittautuneet saisi ymmärtämään asiaa myös uhrien kannalta, huomasin kuitenkin että yhtä turhaa on yrittää mistään "keskustella" jos joku on narsistinen niin on, eli "tyhjän saa pyytämättäkin"... Nyt on alkanut taas tuntumaan siltä, että tämän asian jauhaminen päässäni alkaa tulla päätökseen. Ja olen myös sitä mieltä, että sellainen joka toistuvasti pilkkaa kirjoituksiani ja toistuvasti kirjoittaa tyyliin "narsistiksi nimittäminen on vain tekosyy uhrien omille vioille ja teoille" ei tule koskaan muuttumaan, vaikka välillä kirjoittaa ymmärtävänsäkin uhreja yms.
Minun kykyni ei riitä muuttamaan mitenkään narsistien/narsististen maailmaa ja ajatusmalleja (en usko että kenekään muunkaan). Narsistien uhrien tukityössä olen jonkin verran ollut mukana, mutta nyt alkaa olla tunne, että on aika keskittyä ihan muuhun elämään, sellaiseen, mihin ei liity narsistit mitenkään.

A kirjoitti:

> Voitaisiin pitää hennan kanssa kurssi ja myös lynett voisi olla mukana, hän kun taitaa tuon riippuvuuspuolen hyvin ja me käsiteltäs lähinnä läheisriippuvuutta ja henna myös nph:ta, käykö :)

Asiahan ei tietenkään minulle kuulu, mutta käyhän se. Vaikutatte olevan asiantuntijoita :)

"Asiahan ei tietenkään minulle kuulu, mutta käyhän se. Vaikutatte olevan asiantuntijoita :) "

Ei välttämättä, mutta voitaisiin kertoa mitä tiedetään ja tämä yhdistettynä teillä jo olemassa oleviin tietoihin niin teistä voisi tulla asiantuntijoita ;)

xcch kirjoitti:

"Asiahan ei tietenkään minulle kuulu, mutta käyhän se. Vaikutatte olevan asiantuntijoita :) "

Ei välttämättä, mutta voitaisiin kertoa mitä tiedetään ja tämä yhdistettynä teillä jo olemassa oleviin tietoihin niin teistä voisi tulla asiantuntijoita ;)

> Ei välttämättä, mutta voitaisiin kertoa mitä tiedetään

- Henna tuossa neljännestunti myöhemmin näyttäisi suhtautuvan aika epäillen. Ettet vain puhuisi hänen puolestaan omissa nimissäsi :)

xcch kirjoitti:

Siis kun läheisriippuvuus ja riippuvuus on harhaa josta pitää parantua, tästähän minulle ja hennalle on paasattu täällä jatkuvasti. Mutta kirjoittajat eivät ymmärrä että me olemme irtaantuneet läheisriippuvuus ongelmasta.

Minä opin jo edellisestä suhteesta miten pitää menetellä läheisriippuvuuden suhteen.. Joten siihen ansaan en ole mennyt enään, kursilla jonka kävin terapeutit ottivat kaikki henkilökohtaiseen käsittelyyn ja kaikki käytiin läpi, antoivat vielä tehtäviä joissa piti kertoa terveen elämäntavan mallit ilman läheisriippuvuutta. He kertoivat myös tarkalleen miten läheisriippuvuus ilmenee, he olivat itse olleet alkoholistin puolisoja ja vakavasti läheisriippuvaisia.

Se ilmenee nimenomaan riippuvuuden aiheuttajan sympatisoimisella, kuten alkoholisti sympatiosoi alkoholia vaikka se on hänelle vahigollista ja läheisriippuvainen alkoholistia tai neph:a eli henkilöä josta on riippuvainen. Kun alkoholi aiheuttaa ongelmia, niin se haukutaan maanrakoon karapulassa ja luvataan lopettaa juominen ja todella tarkoitetaan sillä hetkellä sitä, mutta riippuvuudesta johtuen ei voi pitää lupaustaan.

Samalla tavalla läheisriippuvainen voi haukkua maanrakoon riippuvuutta aiheuttavan, mutta alitajuisesti ei haluakkaan minkään muuttuvan.
Alkoholisti terapeutti minnesota hoidossa ja itse alkoholisti, mutta tietysti raitistunut, on kertonut minulle tuntikausia yksityikohtaisesti sekä alkoholistin elämästä että läheisriippuvuudesta.

En tarkoita ketään erityisesti, mutta läheisriippuvuuden oireet näkyy osalla palstalaisista mm. tästä syystä minua ja hennaa ripitetään välillä aika rankasti. Useasti varmaan myös nph ihmisten toimesta tai sitten niiden joilla on vielä korvantaukset märkän eli puuttuu elämän kokemus.

Kyllä henna kirjoituksista näkyy että läjheisriippuvuutta ei enää ole, joskus on voinut olla. Mutta todella kovilla tyttö on ollut ja aivan kaiken suhteen eteen tehnyt jonka narsisti on nähnyt heikkoutena ja tilaisuutena käyttää häntä hyväksi kaikessa.

Exä minulla juoppoteli ja rämmppäs vieraissa, pitkää minäkin töitä tein tosissaan jotta tilanne muutuis, mutta aivan turheen. Hänellä oli epävakaa personallisuus häiriö joka teki hänestä todella epäluotettavan, silloin oli minulle tuntematon asia.


Voitaisiin pitää hennan kanssa kurssi ja myös lynett voisi olla mukana, hän kun taitaa tuon riippuvuuspuolen hyvin ja me käsiteltäs lähinnä läheisriippuvuutta ja henna myös nph:ta, käykö :)

Hienoa, että olette nyt ryhmäytyneet. Kumpikin hyvässä seurassa, niin ei tarvitse taistella yksin palstan puupäitä vastaan :) En tohdi vielä lynetteä niputtaa samaan ryhmään, se lyö kuitenkin..

*Auts, ei saa*

UPDATE_9507895 kirjoitti:

Kiitokset, siitä onkin pitkä aika kun olen viimeksi saanut herätessä nauraa näin makeasti - heti ekan kahvikupin aikana vaikka silmät ovat puoliummessa.

Käyttäisinkö täällä pienten vierailijoiden ja omani paljon vilejelemää : LOL =)

Vai tätä mikäs se nyt oli...LMAO !

Mutta ei siinä mitään, iiiiiiihanan narsistinen tuo ajatuksesi (ja kivan suuruudenhullu) =)

Kas, siinähän sää oletkii.. Mitä tarkoittaa LMAO??

"Siis onko xcch ja henna... sama kirjoittaja? Ainakin samanlaista problematiikkaa (täydellinen sokeus omaan itseen) näyttäisi olevan..."

Kyllä me eri henkilöitä ollaan, henna on monillatavoin parempi kirjoittaja, ei esim. tee kirjoitusvirheitä kuten minä..

Miten niin sokeus itseä kohtaan? nytkin myönsin tekeväni kirjoitusvirheitä. Jotku ei lue meidän tekstejä, mitä me todella kirjoitetaan. Koska ovat, kuten sinäkin epäilijä, jo etukäteen tehneet diaknoosin siitä millaisia taraumaattisia ihmisiä me hennan kanssa ollaan. Ei minulle ole mitään varsinaisia traumoja joita käsitellä, tai myöntää itselle. Minun pitää keskittyä elämään jokaista päivää erikseen.

Huominen ei ole vielä tullut ja eilinen on mennyt eläkäämme siis tätä päivää.

Tehkäämme niille asioille jotain joille voimme ja hyväksykäämme sellaiset asiat joille emme voi mitään tehdä, sellaisina kuin ne ovat.


tiedän että monilla nph ihmisillä on traumoja.

Hennaa en tunne, mutta kirjoitusten perusteella hän on hyvällä tiellä ja todella rehellinen ja olen huománnut että myös itselleen. Hänellä on ollut todella kovia vaikeuksia npah:n kanssa ja ne on jättäneet tunnelämään omat jälkensä. Sen sijaan että syyteltäisiin toisia, niin meidän pitää ymmärtää että jokainen meistä on omassa kohdassa toipumisen tiellä kuten Elisakettu hienosti kirjoitti...

Traumaattisen kriisin vaiheet:

Reaktiovaiheessa voi myös esiintyä jonkun ihmisen tai tahon kohtuutonta syyllistämistä tapahtuneesta, mikä saattaa hämmentää kriisin kokeneen läheisiä

https://www.tukinet.net/aineisto/aineisto_tiedot.tmpl?id=621

Joskus se syyllinen ihan oikeasti kyllä löytyykin jos kyseessä on esim. rikos. Muutoin on ihan normaalia etsiä sitä syyllistä kun tapahtuu jotain järkyttävää.

20 kirjoitti:

Traumaattisen kriisin vaiheet:

Reaktiovaiheessa voi myös esiintyä jonkun ihmisen tai tahon kohtuutonta syyllistämistä tapahtuneesta, mikä saattaa hämmentää kriisin kokeneen läheisiä

https://www.tukinet.net/aineisto/aineisto_tiedot.tmpl?id=621

Joskus se syyllinen ihan oikeasti kyllä löytyykin jos kyseessä on esim. rikos. Muutoin on ihan normaalia etsiä sitä syyllistä kun tapahtuu jotain järkyttävää.

Kyllä, normaalia on, kuten sanoit. Se on ensireaktio, se oli itsellänikin. Mutta entä sitten kun olemme saaneet selville syyllisen, muttemme voi muuttaa mitään tapahtuneita asioita(?) Emmekä sitä narsistia. Syyllinen on, mutta tasoitusta emme saa.

Silloin alkaa (mun mielestä) se uhrille tärkein vaihe: unohtaa syyllinen (pikkuhiljaa ja omaan tahtiin) ja keskittyä oman itsen parantamiseen. Ja parhaiten se onnistuu (jälleen mun mielestä :) ) anteeksiantamisen kautta.

old_profile_59029 kirjoitti:

Kyllä, normaalia on, kuten sanoit. Se on ensireaktio, se oli itsellänikin. Mutta entä sitten kun olemme saaneet selville syyllisen, muttemme voi muuttaa mitään tapahtuneita asioita(?) Emmekä sitä narsistia. Syyllinen on, mutta tasoitusta emme saa.

Silloin alkaa (mun mielestä) se uhrille tärkein vaihe: unohtaa syyllinen (pikkuhiljaa ja omaan tahtiin) ja keskittyä oman itsen parantamiseen. Ja parhaiten se onnistuu (jälleen mun mielestä :) ) anteeksiantamisen kautta.

Niinpä, uhri ei välttämättä voi tapahtuneelle mitään niinkuin ei rikoksen tekijäkään, mutta ei se poista tekijän syyllisyyttä jos siitä syyllistää uhrin joka on ihan puhtaasti teon kohde. Mitä sille syyllisyydelle sitten voi tehdä jos oikeasti on syyllinen? Sen rikoksen kanssa kun se rikollinen joutuu elämään lopun elämänsä.

20 kirjoitti:

Niinpä, uhri ei välttämättä voi tapahtuneelle mitään niinkuin ei rikoksen tekijäkään, mutta ei se poista tekijän syyllisyyttä jos siitä syyllistää uhrin joka on ihan puhtaasti teon kohde. Mitä sille syyllisyydelle sitten voi tehdä jos oikeasti on syyllinen? Sen rikoksen kanssa kun se rikollinen joutuu elämään lopun elämänsä.

Musta uhri voi olla syyllistymättäkin, ja antaa anteeksi toisen aiheettoman ja paukapäisen syyttelyn. Hankkiutua syyttäjästä eroon ja unohtaa (ei helppoa, tiedän)

Oma syyllisyys(kö?), vaikea homma, vaatii suru/katumus-työn ja synninsovituksen, ja anteeksiannon itselleen.

old_profile_59029 kirjoitti:

Musta uhri voi olla syyllistymättäkin, ja antaa anteeksi toisen aiheettoman ja paukapäisen syyttelyn. Hankkiutua syyttäjästä eroon ja unohtaa (ei helppoa, tiedän)

Oma syyllisyys(kö?), vaikea homma, vaatii suru/katumus-työn ja synninsovituksen, ja anteeksiannon itselleen.

Tottakai voi olla syyllistymättä mutta se vaatii todella hyvää itsetuntemusta ja myös vahvaa luonnetta. Taas sulla tuo anteeksiantaminen teemana. Oletko ajatellut joskus antaa myös itsellesi anteeksi? Sitä kauttahan siitä omasta syyllisyydestä pääsee vaikkei se helppoa olekaan. Se edellyttää myös omien pelkojensa kohtaamista.

20 kirjoitti:

Tottakai voi olla syyllistymättä mutta se vaatii todella hyvää itsetuntemusta ja myös vahvaa luonnetta. Taas sulla tuo anteeksiantaminen teemana. Oletko ajatellut joskus antaa myös itsellesi anteeksi? Sitä kauttahan siitä omasta syyllisyydestä pääsee vaikkei se helppoa olekaan. Se edellyttää myös omien pelkojensa kohtaamista.

Tarkkanäköinen olet :)

On mulla syyllisyyteni, olen tehnyt virheitä elämässäni. Ja todennut että toiselle on helpompi antaa anteeksi kuin itselleni. Joskus niitä syyllisyys/häpeä-kiviä kantaa repussaan pitkiä aikoja.

> Syyllinen on kuka?

Syyllinen on 'minä' joka uhraa 'syntipukin'. Viisasta ja yksinkertaista olisi olla itkemättä kaatunutta maitoa. Silti särkynyt usein etsii särkijäänsä, vaikka ei pitäisi.

Kymmenottelijoista osa masentuu tai vihastuu yhden lajin epäonnistuttua. Heillä menevät sen jälkeen kaikki loputkin pieleen.

20 kirjoitti:

Tottakai voi olla syyllistymättä mutta se vaatii todella hyvää itsetuntemusta ja myös vahvaa luonnetta. Taas sulla tuo anteeksiantaminen teemana. Oletko ajatellut joskus antaa myös itsellesi anteeksi? Sitä kauttahan siitä omasta syyllisyydestä pääsee vaikkei se helppoa olekaan. Se edellyttää myös omien pelkojensa kohtaamista.

> Oletko ajatellut joskus antaa myös itsellesi anteeksi? Sitä kauttahan siitä omasta syyllisyydestä pääsee vaikkei se helppoa olekaan.

Omasta mielestäni kannattaa anteeksianto useissa tapauksissa aloittaa itsestään. Ensiksi antaa anteeksi itselleen oma virheensä.

Riippuu tosin siitä mitä on tehnyt. Mutten puutu nyt poikkeustapauksiin.

old_profile_59029 kirjoitti:

Musta uhri voi olla syyllistymättäkin, ja antaa anteeksi toisen aiheettoman ja paukapäisen syyttelyn. Hankkiutua syyttäjästä eroon ja unohtaa (ei helppoa, tiedän)

Oma syyllisyys(kö?), vaikea homma, vaatii suru/katumus-työn ja synninsovituksen, ja anteeksiannon itselleen.

"Musta uhri voi olla syyllistymättäkin, ja antaa anteeksi toisen aiheettoman ja paukapäisen syyttelyn. Hankkiutua syyttäjästä eroon ja unohtaa (ei helppoa, tiedän)"

Jäänee minulle ikuiseksi arvoitukseksi, mitä tällä palstalla jotkut tarkoittavat tuolla että uhri SYYLLISTÄÄ narsistin. Kun tuosta asiasta tulee toistuvasti keskustelua niin siihen vedetään yleensä vain se että "uhrin pitää tarkastella omaa itseään". Eli mielestäni alitetaan puhua ihan toisesta asiasta. Itse ainakin olen sitä mieltä, että kun olen rehellisesti tarkastellut itseäni niin olen huomannut puutteita itsessäni (kenelläpä niitä ei olisi?) mutta olen myös tämän itsetarkastelun tuloksena entistä selkeämmin huomannut ne asiat suhteessa mihin minä EN ole ollut syyllinen vaan se narsisti on itse ollut syyllinen vaikka on siitäkin syyttänyt minua. Onko sitten niin, että AINOA täällä hyväksyttävä itsensä tarkastelu on sellaista, jossa huomataan, että uhri onkin itse narsisti ja itse aiheuttanut monet ongelmat suhteessa?
Miksi koko ajan puhutaan narsistin SYYLLISTÄMISESTÄ, jos joku realistisesti näkee narsistin tavat "murskata" toisen ihmisen minuus ja itsetunto ja kaikki mitä se narsisti todellisuudessa tekee? Siitäkö tämä kiikastaa, narsistin tapoja toimia toisia ihmisiä kohtaan ei saisi tuoda julki, ja jos niin tekee SYYTETÄÄN SYYLLISTÄMISESTÄ?
Kun on kokenut jotain kamalaa narsistin kanssa, on normaalia ja luonnollista ja tervettä puhua, siitä mitä on kokenut ja miten narsisti on toiminut. Tämä asioista puhuminen auttaa vähitellen sen trauman purkamisessa mitä narsisti on aiheuttanut ja tämä auttaa varmaankin myös sellaisia, jotka parhaillaan ovat narsistin "silmänkääntötemppujen" kohteena saamaan oivalluksia oman elämänsä tajuamiseen ja sitä kautta vahvistumaan ja ottamaan taas itse oman elämänsä haltuun.
On myös karmiva esimerkki ihan elävästä elämästä siitä, mitä voi tapahtua kun koko ajan alistuu ja kerää kaiken sisäänsä. Oli pariskunta, missä toinen vuosikymmenien ajan mollasi toista, rajoitti toisen elämää niin että hallitsi sitä oikuillaan, vaati toista palvomaan itseään, toimi niin kuin narsisti toimii. Tämä uhri oli aina kiltti, yritti ymmärtää narsistia, ei koskaan valittanut jne. Lähipiiri ja sukulaisensa ihmetteli, sanoi suoraan että tällä toisellakin (uhrilla) on oikeus omaan elämään ja omiin tarpeisiin, sanoi suoraan että puoliso on narsisti, josta uhrin on pakko päästä eroon ja uhri oli sitä mieltä, että puoliso (narsisti) ei pärjää ilman häntä, kun hän yrittää eroon niin narsistin koko elämä näyttää romahtavan ja hän anelee ettei tulisi eroa, mutta sitten kun suhde jatkuu niin sama kylmäverinen kohtelu jatkuu. Yhtenä aamuna sitten tämä narsistipuoliso heti herättyään oli aloittanut tämän toisen sättimisen ja ivailemisen ja vaatimaan palveluksia, jolloin tämän uhrin päässä oli pimennyt täysin ja hän murhasi tämän puolisonsa hyvin raa'asti kestettyään hiljaa ja alistuneena toisen kaltoinkohtelua parikymmentä vuotta.

henna... kirjoitti:

"Musta uhri voi olla syyllistymättäkin, ja antaa anteeksi toisen aiheettoman ja paukapäisen syyttelyn. Hankkiutua syyttäjästä eroon ja unohtaa (ei helppoa, tiedän)"

Jäänee minulle ikuiseksi arvoitukseksi, mitä tällä palstalla jotkut tarkoittavat tuolla että uhri SYYLLISTÄÄ narsistin. Kun tuosta asiasta tulee toistuvasti keskustelua niin siihen vedetään yleensä vain se että "uhrin pitää tarkastella omaa itseään". Eli mielestäni alitetaan puhua ihan toisesta asiasta. Itse ainakin olen sitä mieltä, että kun olen rehellisesti tarkastellut itseäni niin olen huomannut puutteita itsessäni (kenelläpä niitä ei olisi?) mutta olen myös tämän itsetarkastelun tuloksena entistä selkeämmin huomannut ne asiat suhteessa mihin minä EN ole ollut syyllinen vaan se narsisti on itse ollut syyllinen vaikka on siitäkin syyttänyt minua. Onko sitten niin, että AINOA täällä hyväksyttävä itsensä tarkastelu on sellaista, jossa huomataan, että uhri onkin itse narsisti ja itse aiheuttanut monet ongelmat suhteessa?
Miksi koko ajan puhutaan narsistin SYYLLISTÄMISESTÄ, jos joku realistisesti näkee narsistin tavat "murskata" toisen ihmisen minuus ja itsetunto ja kaikki mitä se narsisti todellisuudessa tekee? Siitäkö tämä kiikastaa, narsistin tapoja toimia toisia ihmisiä kohtaan ei saisi tuoda julki, ja jos niin tekee SYYTETÄÄN SYYLLISTÄMISESTÄ?
Kun on kokenut jotain kamalaa narsistin kanssa, on normaalia ja luonnollista ja tervettä puhua, siitä mitä on kokenut ja miten narsisti on toiminut. Tämä asioista puhuminen auttaa vähitellen sen trauman purkamisessa mitä narsisti on aiheuttanut ja tämä auttaa varmaankin myös sellaisia, jotka parhaillaan ovat narsistin "silmänkääntötemppujen" kohteena saamaan oivalluksia oman elämänsä tajuamiseen ja sitä kautta vahvistumaan ja ottamaan taas itse oman elämänsä haltuun.
On myös karmiva esimerkki ihan elävästä elämästä siitä, mitä voi tapahtua kun koko ajan alistuu ja kerää kaiken sisäänsä. Oli pariskunta, missä toinen vuosikymmenien ajan mollasi toista, rajoitti toisen elämää niin että hallitsi sitä oikuillaan, vaati toista palvomaan itseään, toimi niin kuin narsisti toimii. Tämä uhri oli aina kiltti, yritti ymmärtää narsistia, ei koskaan valittanut jne. Lähipiiri ja sukulaisensa ihmetteli, sanoi suoraan että tällä toisellakin (uhrilla) on oikeus omaan elämään ja omiin tarpeisiin, sanoi suoraan että puoliso on narsisti, josta uhrin on pakko päästä eroon ja uhri oli sitä mieltä, että puoliso (narsisti) ei pärjää ilman häntä, kun hän yrittää eroon niin narsistin koko elämä näyttää romahtavan ja hän anelee ettei tulisi eroa, mutta sitten kun suhde jatkuu niin sama kylmäverinen kohtelu jatkuu. Yhtenä aamuna sitten tämä narsistipuoliso heti herättyään oli aloittanut tämän toisen sättimisen ja ivailemisen ja vaatimaan palveluksia, jolloin tämän uhrin päässä oli pimennyt täysin ja hän murhasi tämän puolisonsa hyvin raa'asti kestettyään hiljaa ja alistuneena toisen kaltoinkohtelua parikymmentä vuotta.

Eli mielestäni alitetaan puhua ihan toisesta asiasta. piti olla "eli mielestäni aletaan puhua ihan toisesta asiasta"

henna... kirjoitti:

"Musta uhri voi olla syyllistymättäkin, ja antaa anteeksi toisen aiheettoman ja paukapäisen syyttelyn. Hankkiutua syyttäjästä eroon ja unohtaa (ei helppoa, tiedän)"

Jäänee minulle ikuiseksi arvoitukseksi, mitä tällä palstalla jotkut tarkoittavat tuolla että uhri SYYLLISTÄÄ narsistin. Kun tuosta asiasta tulee toistuvasti keskustelua niin siihen vedetään yleensä vain se että "uhrin pitää tarkastella omaa itseään". Eli mielestäni alitetaan puhua ihan toisesta asiasta. Itse ainakin olen sitä mieltä, että kun olen rehellisesti tarkastellut itseäni niin olen huomannut puutteita itsessäni (kenelläpä niitä ei olisi?) mutta olen myös tämän itsetarkastelun tuloksena entistä selkeämmin huomannut ne asiat suhteessa mihin minä EN ole ollut syyllinen vaan se narsisti on itse ollut syyllinen vaikka on siitäkin syyttänyt minua. Onko sitten niin, että AINOA täällä hyväksyttävä itsensä tarkastelu on sellaista, jossa huomataan, että uhri onkin itse narsisti ja itse aiheuttanut monet ongelmat suhteessa?
Miksi koko ajan puhutaan narsistin SYYLLISTÄMISESTÄ, jos joku realistisesti näkee narsistin tavat "murskata" toisen ihmisen minuus ja itsetunto ja kaikki mitä se narsisti todellisuudessa tekee? Siitäkö tämä kiikastaa, narsistin tapoja toimia toisia ihmisiä kohtaan ei saisi tuoda julki, ja jos niin tekee SYYTETÄÄN SYYLLISTÄMISESTÄ?
Kun on kokenut jotain kamalaa narsistin kanssa, on normaalia ja luonnollista ja tervettä puhua, siitä mitä on kokenut ja miten narsisti on toiminut. Tämä asioista puhuminen auttaa vähitellen sen trauman purkamisessa mitä narsisti on aiheuttanut ja tämä auttaa varmaankin myös sellaisia, jotka parhaillaan ovat narsistin "silmänkääntötemppujen" kohteena saamaan oivalluksia oman elämänsä tajuamiseen ja sitä kautta vahvistumaan ja ottamaan taas itse oman elämänsä haltuun.
On myös karmiva esimerkki ihan elävästä elämästä siitä, mitä voi tapahtua kun koko ajan alistuu ja kerää kaiken sisäänsä. Oli pariskunta, missä toinen vuosikymmenien ajan mollasi toista, rajoitti toisen elämää niin että hallitsi sitä oikuillaan, vaati toista palvomaan itseään, toimi niin kuin narsisti toimii. Tämä uhri oli aina kiltti, yritti ymmärtää narsistia, ei koskaan valittanut jne. Lähipiiri ja sukulaisensa ihmetteli, sanoi suoraan että tällä toisellakin (uhrilla) on oikeus omaan elämään ja omiin tarpeisiin, sanoi suoraan että puoliso on narsisti, josta uhrin on pakko päästä eroon ja uhri oli sitä mieltä, että puoliso (narsisti) ei pärjää ilman häntä, kun hän yrittää eroon niin narsistin koko elämä näyttää romahtavan ja hän anelee ettei tulisi eroa, mutta sitten kun suhde jatkuu niin sama kylmäverinen kohtelu jatkuu. Yhtenä aamuna sitten tämä narsistipuoliso heti herättyään oli aloittanut tämän toisen sättimisen ja ivailemisen ja vaatimaan palveluksia, jolloin tämän uhrin päässä oli pimennyt täysin ja hän murhasi tämän puolisonsa hyvin raa'asti kestettyään hiljaa ja alistuneena toisen kaltoinkohtelua parikymmentä vuotta.

> ja hän murhasi tämän puolisonsa

Kuulostaa merkittävästi suuremmalta väkivallalta kuin sättiminen, ivaileminen ja palveluksien pyytäminen.

henna... kirjoitti:

"Musta uhri voi olla syyllistymättäkin, ja antaa anteeksi toisen aiheettoman ja paukapäisen syyttelyn. Hankkiutua syyttäjästä eroon ja unohtaa (ei helppoa, tiedän)"

Jäänee minulle ikuiseksi arvoitukseksi, mitä tällä palstalla jotkut tarkoittavat tuolla että uhri SYYLLISTÄÄ narsistin. Kun tuosta asiasta tulee toistuvasti keskustelua niin siihen vedetään yleensä vain se että "uhrin pitää tarkastella omaa itseään". Eli mielestäni alitetaan puhua ihan toisesta asiasta. Itse ainakin olen sitä mieltä, että kun olen rehellisesti tarkastellut itseäni niin olen huomannut puutteita itsessäni (kenelläpä niitä ei olisi?) mutta olen myös tämän itsetarkastelun tuloksena entistä selkeämmin huomannut ne asiat suhteessa mihin minä EN ole ollut syyllinen vaan se narsisti on itse ollut syyllinen vaikka on siitäkin syyttänyt minua. Onko sitten niin, että AINOA täällä hyväksyttävä itsensä tarkastelu on sellaista, jossa huomataan, että uhri onkin itse narsisti ja itse aiheuttanut monet ongelmat suhteessa?
Miksi koko ajan puhutaan narsistin SYYLLISTÄMISESTÄ, jos joku realistisesti näkee narsistin tavat "murskata" toisen ihmisen minuus ja itsetunto ja kaikki mitä se narsisti todellisuudessa tekee? Siitäkö tämä kiikastaa, narsistin tapoja toimia toisia ihmisiä kohtaan ei saisi tuoda julki, ja jos niin tekee SYYTETÄÄN SYYLLISTÄMISESTÄ?
Kun on kokenut jotain kamalaa narsistin kanssa, on normaalia ja luonnollista ja tervettä puhua, siitä mitä on kokenut ja miten narsisti on toiminut. Tämä asioista puhuminen auttaa vähitellen sen trauman purkamisessa mitä narsisti on aiheuttanut ja tämä auttaa varmaankin myös sellaisia, jotka parhaillaan ovat narsistin "silmänkääntötemppujen" kohteena saamaan oivalluksia oman elämänsä tajuamiseen ja sitä kautta vahvistumaan ja ottamaan taas itse oman elämänsä haltuun.
On myös karmiva esimerkki ihan elävästä elämästä siitä, mitä voi tapahtua kun koko ajan alistuu ja kerää kaiken sisäänsä. Oli pariskunta, missä toinen vuosikymmenien ajan mollasi toista, rajoitti toisen elämää niin että hallitsi sitä oikuillaan, vaati toista palvomaan itseään, toimi niin kuin narsisti toimii. Tämä uhri oli aina kiltti, yritti ymmärtää narsistia, ei koskaan valittanut jne. Lähipiiri ja sukulaisensa ihmetteli, sanoi suoraan että tällä toisellakin (uhrilla) on oikeus omaan elämään ja omiin tarpeisiin, sanoi suoraan että puoliso on narsisti, josta uhrin on pakko päästä eroon ja uhri oli sitä mieltä, että puoliso (narsisti) ei pärjää ilman häntä, kun hän yrittää eroon niin narsistin koko elämä näyttää romahtavan ja hän anelee ettei tulisi eroa, mutta sitten kun suhde jatkuu niin sama kylmäverinen kohtelu jatkuu. Yhtenä aamuna sitten tämä narsistipuoliso heti herättyään oli aloittanut tämän toisen sättimisen ja ivailemisen ja vaatimaan palveluksia, jolloin tämän uhrin päässä oli pimennyt täysin ja hän murhasi tämän puolisonsa hyvin raa'asti kestettyään hiljaa ja alistuneena toisen kaltoinkohtelua parikymmentä vuotta.

Älä nyt viitsi, kenenkään ei tarvitse alistua kiusattavaksi ja jos niin haluaa olla, niin kyllä siinä omassa päässä on aika lailla vikaa. Kiltin ihmisen takaa löytyy monasti ne kaikkein sairaimmat ja epävakaimmat psykopaattiset persoonat, joten kiltteys ja puhumattomuus on paljon vaarallisempaa parisuhteessa kuin jonkin sortin narsismi.

A kirjoitti:

> ja hän murhasi tämän puolisonsa

Kuulostaa merkittävästi suuremmalta väkivallalta kuin sättiminen, ivaileminen ja palveluksien pyytäminen.

"Kuulostaa merkittävästi suuremmalta väkivallalta kuin sättiminen, ivaileminen ja palveluksien pyytäminen. "

Niinpä niin, arvasin että tuon tyylisiä vastauksiahan täällä saa heti kun olin tuon kirjoitukseni tänne laittanut.

Tarkoitin kuitenkin sitä, että jos vuosikymmenien ajan sietää törkeää kaltoinkohtelua ja täydellistä mitätöintiä eikä halua tunnistaa sitä että toinen toimii sadistin tavoin, kerää vain vihaa sisäänsä, MIKÄ VIHAN TUNTEMINEN ON NORMAALI REAKTIO KALTOINKOHTELUUN, mutta ei tunnista/tunnusta sitä, niin tunnistamaton, padottu viha voi lopulta purkautua todella kammottavina tekoina.

katapultti x kirjoitti:

Älä nyt viitsi, kenenkään ei tarvitse alistua kiusattavaksi ja jos niin haluaa olla, niin kyllä siinä omassa päässä on aika lailla vikaa. Kiltin ihmisen takaa löytyy monasti ne kaikkein sairaimmat ja epävakaimmat psykopaattiset persoonat, joten kiltteys ja puhumattomuus on paljon vaarallisempaa parisuhteessa kuin jonkin sortin narsismi.

Niinpä, sitä tarkoitinkin että kenenkään ei tarvitse alistua kiusattavaksi ja on ihan tervettä nähdä se minkälainen narsisti on (se mitä täällä nimitetään SYYLLISTÄMISEKSI) , jotta myös tajuaa että siitä on päästävä eroon (= ei tarvitse alistua kenenkään kiusattavaksi), eikä padota omia kokemuksiaan sisäänsä.

"Kaikki syyttelyt, (mm. syyttely syyttelystä) 'se paha narsisti toimi niin tai näin' 'uhreja syyllistetään' kertoo tunnemaailman vakavasta vammautumisesta, joko synnynnäisen persoonallisuushäiriön tai varhaisten traumojen vuoksi. Kyvyttömyydestä nähdä itseään - itserakkauden puutteesta."

Tunnistan kyllä että tarkoitat mm. minua, tuollainen olen juuri ja ajattelen kuta kuinkin kertomallasi tavalla eli 'se paha narsisti toimi niin tai näin' 'uhreja syyllistetään' ja okei, sinun mielestäsi se kertoo joko synnynnäisestä persoonallisuushäiriöstäni tai varhaisista traumoistani. Itse en ole itsestäni samaa mieltä kanssasi. Jos nyt suoraan sanon, niin minun mielestäni olet säälittävä multinikki, jonka elämä on täällä narsistipalstalla milloin milläkin nimimerkillä ja vaikutut kirjoitustesi perusteella myös narsistilta ja aika säälittävää on se, että vaikka kuinka tekisit narsistien olemassa olon uhrien keksinnöksi, niin se ei tätä vammaa poista eikä muuta faktoja nph:sta.
Koska nimitit minua narsistiksi, niin sama oikeus lienee minullakin vastata tuohon.

henna... kirjoitti:

"Kuulostaa merkittävästi suuremmalta väkivallalta kuin sättiminen, ivaileminen ja palveluksien pyytäminen. "

Niinpä niin, arvasin että tuon tyylisiä vastauksiahan täällä saa heti kun olin tuon kirjoitukseni tänne laittanut.

Tarkoitin kuitenkin sitä, että jos vuosikymmenien ajan sietää törkeää kaltoinkohtelua ja täydellistä mitätöintiä eikä halua tunnistaa sitä että toinen toimii sadistin tavoin, kerää vain vihaa sisäänsä, MIKÄ VIHAN TUNTEMINEN ON NORMAALI REAKTIO KALTOINKOHTELUUN, mutta ei tunnista/tunnusta sitä, niin tunnistamaton, padottu viha voi lopulta purkautua todella kammottavina tekoina.

> tunnistamaton, padottu viha voi lopulta purkautua todella kammottavina tekoina.

Ei vihaa pidäkään jättää tunnistamatta eikä käsittelemättä. Useimmat tunnistavat oman vihansa tuossa tuokiossa (niin etteivät huomaakaan). Käsittelyyn menee pidempi aika, mutta sinnikkyydellä siitäkin selviää.

En ehkä ymmärtänyt kaikkea mihin viittasit. Mutta keskityin vastauksessani tuohon vihan tunnistamiseen ja käsittelyyn, koska kirjoitit siitä keppikirjaimin.

katapultti x kirjoitti:

Älä nyt viitsi, kenenkään ei tarvitse alistua kiusattavaksi ja jos niin haluaa olla, niin kyllä siinä omassa päässä on aika lailla vikaa. Kiltin ihmisen takaa löytyy monasti ne kaikkein sairaimmat ja epävakaimmat psykopaattiset persoonat, joten kiltteys ja puhumattomuus on paljon vaarallisempaa parisuhteessa kuin jonkin sortin narsismi.

> puhumattomuus on paljon vaarallisempaa parisuhteessa kuin jonkin sortin narsismi

Tuolta minustakin intuitiivisesti tuntuu. Itse olen usein pitänyt puhumattomuutta keskeisenä ongelmana ja koettanut hieman tunkeillen ja itseäni korostaenkin nostaa ristiriitoja käsiteltäväksi. Ajan myötä sellainen yleensä onnistuukin.

henna... kirjoitti:

"Kaikki syyttelyt, (mm. syyttely syyttelystä) 'se paha narsisti toimi niin tai näin' 'uhreja syyllistetään' kertoo tunnemaailman vakavasta vammautumisesta, joko synnynnäisen persoonallisuushäiriön tai varhaisten traumojen vuoksi. Kyvyttömyydestä nähdä itseään - itserakkauden puutteesta."

Tunnistan kyllä että tarkoitat mm. minua, tuollainen olen juuri ja ajattelen kuta kuinkin kertomallasi tavalla eli 'se paha narsisti toimi niin tai näin' 'uhreja syyllistetään' ja okei, sinun mielestäsi se kertoo joko synnynnäisestä persoonallisuushäiriöstäni tai varhaisista traumoistani. Itse en ole itsestäni samaa mieltä kanssasi. Jos nyt suoraan sanon, niin minun mielestäni olet säälittävä multinikki, jonka elämä on täällä narsistipalstalla milloin milläkin nimimerkillä ja vaikutut kirjoitustesi perusteella myös narsistilta ja aika säälittävää on se, että vaikka kuinka tekisit narsistien olemassa olon uhrien keksinnöksi, niin se ei tätä vammaa poista eikä muuta faktoja nph:sta.
Koska nimitit minua narsistiksi, niin sama oikeus lienee minullakin vastata tuohon.

Ja eikä elämäsi näytä olevan vain tällä narsismipalstalla, samalla tavalla riekut muillakin suomi24:n huuhaa-palstoilla, huuhaapalsta, miehen logiikka, uskonto? ym eri nimimerkeillä, tällä palstalla vain yrität luoda eri nimimerkkiesi voimalla ja kenties manipuloimalla joitakin nimimerkejä? itsestäsi jopa suuren narsismitietäjän ja gurun mainetta. En yhtään ihmettelisi että nimimerkki halebob olisi ollut myös yksi sinun nimimerkeistäsi, kun palvot ja itket perään niitä ala-arvoisen rienaavia kirjoituksia joista ei edes usein saanut mitään tolkkua.

henna... kirjoitti:

Ja eikä elämäsi näytä olevan vain tällä narsismipalstalla, samalla tavalla riekut muillakin suomi24:n huuhaa-palstoilla, huuhaapalsta, miehen logiikka, uskonto? ym eri nimimerkeillä, tällä palstalla vain yrität luoda eri nimimerkkiesi voimalla ja kenties manipuloimalla joitakin nimimerkejä? itsestäsi jopa suuren narsismitietäjän ja gurun mainetta. En yhtään ihmettelisi että nimimerkki halebob olisi ollut myös yksi sinun nimimerkeistäsi, kun palvot ja itket perään niitä ala-arvoisen rienaavia kirjoituksia joista ei edes usein saanut mitään tolkkua.

Ja eikös vain, kun kirjoitan nyt tuohon tapaan ja vihaisesti. sekin on merkki minun "kamaluudestani" ja luonnehäiriöstäni ja ties mistä mutta nyt tällä hetkellä minua OKSETTAA tämä palsta.

henna... kirjoitti:

Ja eikös vain, kun kirjoitan nyt tuohon tapaan ja vihaisesti. sekin on merkki minun "kamaluudestani" ja luonnehäiriöstäni ja ties mistä mutta nyt tällä hetkellä minua OKSETTAA tämä palsta.

> minua OKSETTAA

Tässä eräänä iltana keskustelin puolisoni kanssa sellaisista ilmaisuista kuten vaikkapa "haista p**ka" tai "olet ku*ipää" tai "onpa oksettavaa" tai "kuvottavaa", "etovaa" ja tällaisista. Esitin silloin sellaisen näkemyksen, että ihminen ulostaa tai oksentaa pahan sisältään. Tällä tavoin hän näkee oman pahuutensa tai huonoutensa tai yleensä sellaisen jota kovasti inhoaa jossakin itsensä ulkopuolella.

Tällainen on kovin vaarallista, koska silloin ihminen näkee syntipukin itsensä ulkopuolella ja *syntipukki uhrataan väkivallan alttarilla*. Hyvin yleistäkin se on. Tulen joskus oikein surulliseksi kun ajattelen sitä, mutta koetan sitten itse olla reipas enkä näyttää huonoa esimerkkiä tekemällä enää itse niin. Joskus en onnistu kuitenkaan, mutta tärkeissä isoissa asioissa pidän aina pään kylmänä silti.

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/e6/The_Scapegoat.jpg

> Joillain psyykisilla tuntemuksilla on taipumus muuttua fyysisiksi. Varsinkin sellaisilla ajatuksilla joita ei ole valmis 'nielemään'. Sellainen on täysin normaalia.

En ehkä itse vielä tiedä mikä on normaalia. Hyvä että joku tietää. Mutta tuon psykosomaattisen asian tiedän kyllä. Olen käynyt tärkeimpiä keskusteluitani oman Orlacin käteni kanssa. Myös olen perehtynyt leukani, penikseni ja silmieni sielunelämään havainnoimalla heitä keskustellessamme keskenämme.

*Hali* Pitää nyt mennä. Minulla on velvoitteita. Lupasin kääntää tänään kompostin. Kiitos paljon kaikille. Giving Away What Money Can´t Buy.

http://www.youtube.com/watch?v=zO6HbzZPxvc

henna... kirjoitti:

"Musta uhri voi olla syyllistymättäkin, ja antaa anteeksi toisen aiheettoman ja paukapäisen syyttelyn. Hankkiutua syyttäjästä eroon ja unohtaa (ei helppoa, tiedän)"

Jäänee minulle ikuiseksi arvoitukseksi, mitä tällä palstalla jotkut tarkoittavat tuolla että uhri SYYLLISTÄÄ narsistin. Kun tuosta asiasta tulee toistuvasti keskustelua niin siihen vedetään yleensä vain se että "uhrin pitää tarkastella omaa itseään". Eli mielestäni alitetaan puhua ihan toisesta asiasta. Itse ainakin olen sitä mieltä, että kun olen rehellisesti tarkastellut itseäni niin olen huomannut puutteita itsessäni (kenelläpä niitä ei olisi?) mutta olen myös tämän itsetarkastelun tuloksena entistä selkeämmin huomannut ne asiat suhteessa mihin minä EN ole ollut syyllinen vaan se narsisti on itse ollut syyllinen vaikka on siitäkin syyttänyt minua. Onko sitten niin, että AINOA täällä hyväksyttävä itsensä tarkastelu on sellaista, jossa huomataan, että uhri onkin itse narsisti ja itse aiheuttanut monet ongelmat suhteessa?
Miksi koko ajan puhutaan narsistin SYYLLISTÄMISESTÄ, jos joku realistisesti näkee narsistin tavat "murskata" toisen ihmisen minuus ja itsetunto ja kaikki mitä se narsisti todellisuudessa tekee? Siitäkö tämä kiikastaa, narsistin tapoja toimia toisia ihmisiä kohtaan ei saisi tuoda julki, ja jos niin tekee SYYTETÄÄN SYYLLISTÄMISESTÄ?
Kun on kokenut jotain kamalaa narsistin kanssa, on normaalia ja luonnollista ja tervettä puhua, siitä mitä on kokenut ja miten narsisti on toiminut. Tämä asioista puhuminen auttaa vähitellen sen trauman purkamisessa mitä narsisti on aiheuttanut ja tämä auttaa varmaankin myös sellaisia, jotka parhaillaan ovat narsistin "silmänkääntötemppujen" kohteena saamaan oivalluksia oman elämänsä tajuamiseen ja sitä kautta vahvistumaan ja ottamaan taas itse oman elämänsä haltuun.
On myös karmiva esimerkki ihan elävästä elämästä siitä, mitä voi tapahtua kun koko ajan alistuu ja kerää kaiken sisäänsä. Oli pariskunta, missä toinen vuosikymmenien ajan mollasi toista, rajoitti toisen elämää niin että hallitsi sitä oikuillaan, vaati toista palvomaan itseään, toimi niin kuin narsisti toimii. Tämä uhri oli aina kiltti, yritti ymmärtää narsistia, ei koskaan valittanut jne. Lähipiiri ja sukulaisensa ihmetteli, sanoi suoraan että tällä toisellakin (uhrilla) on oikeus omaan elämään ja omiin tarpeisiin, sanoi suoraan että puoliso on narsisti, josta uhrin on pakko päästä eroon ja uhri oli sitä mieltä, että puoliso (narsisti) ei pärjää ilman häntä, kun hän yrittää eroon niin narsistin koko elämä näyttää romahtavan ja hän anelee ettei tulisi eroa, mutta sitten kun suhde jatkuu niin sama kylmäverinen kohtelu jatkuu. Yhtenä aamuna sitten tämä narsistipuoliso heti herättyään oli aloittanut tämän toisen sättimisen ja ivailemisen ja vaatimaan palveluksia, jolloin tämän uhrin päässä oli pimennyt täysin ja hän murhasi tämän puolisonsa hyvin raa'asti kestettyään hiljaa ja alistuneena toisen kaltoinkohtelua parikymmentä vuotta.

"Musta uhri voi olla syyllistymättäkin, ja antaa anteeksi toisen aiheettoman ja paukapäisen syyttelyn. Hankkiutua syyttäjästä eroon ja unohtaa (ei helppoa, tiedän)"

Huomaan, että luinkin väärin tuon sanan "syyllistymättäkin", luin sen että "syyllistÄmättäkin" ja siksi vastasin noin. Mutta täällä puhutaan jatkuvasti siitä että uhri SYYLLISTÄÄ, joten vastaus koskee sitä.

Jatkuva henkinen väkivalta pitäisi saada myös rangaistavaksi niin usein se tuhoaa kohteena olevilta ihmisiltä jopa koko elämän. Tietysti sitä on vaikeampi näyttää toteen kuin fyysistä väkivaltaa. Enemmän koulutusta ja tiedotusta narsistisesta persoonallisuushäiriöstä ja psykopatiasta niille, jotka päättävät rikosasioissa.