LASTEN HOITOVUOROT

ei ne lasten tapaamiset mene minkään työvuorojen mukaan. Tapaamiset sovitaan kirjallisesti ja jos lapsi sattuu olemaan äidillään kun on äidin työvuoro äiti hommaa tarvittavan hoitajan lapselle. Se ei ole isä. tai toisinpäin. Ei huoltajuuksia hoideta yhden ihmisen päänmukaan. Vaan tapaamis ja huoltosopimukset tehdään lastenvalvojan luona. Ja sitten osapuolet noudattavat niitä. Jos esim- äiti ei suostu että lapset on isällä kun viikonloppuisin, niin viikolla äiti on yksin vastuussa hoitamaan tarvittavan lapsenlikan tai vastaavan lapsilleen. Se ei ole isä.

Isä on etuoikeutettu hoitamaan jälkikasvunsa äidin työvuorojen mukaan mikäli itselleen ei satu työvuoro samaan aikaan. Edellyttäen että vanhemmat asuvat lähekkäin. Mikä on toivottavaa. Silleen vastuullista yhteishuoltajuutta toteutetaan. Vanhempien vapaapäivinä sitten lapset vanhemmille vuorollaan.

Kirjoituksestasi ymmärsin sinun paikkasi ehkä olevan matolla hellan edessä.

Jos lapsen vanhemmat ovat sopineet niin että toinen vanhemmista hoitaa lapsia toisen työvuoron aikana niin silloin se menee niin. Siinä tilanteessa ei uusilla puolisoilla ole mitään sananvaltaa. Mutta jos tapaamiset on sovittu tapahtuvaksi tiettynä aikana, esim. kuukauden toinen viikonloppu yms. niin silloin mennnään sopimuksen mukaan.

Meillä ei sovittuja tapaamisia ja lapset tapaavat isäänsä silloin kun isälle sopii, eli muutaman kerran vuodessa. Isä ei ole halunnut mitään säännöllisiä ja ennalta sovittuja tapaamisia joten näin on menty jo monta vuotta. En tiedä onko tämä isän vai uuden puolison päätös mutta sama se.

ei vanhemmat voi elää niin eron jälkeen että jos on oma meno niin automaattisesti toinen vanhempi huolehtii ja hoitaa lapset. Kyllä jokainen vanhempi suunnittelee omat menonsa niin että pystyy hoitamaan perheensä ilman että entinen puoliso on siinä automaattisesti osallisena. Kyseessä on kuitenkin kaksi erillistä perheettä. kummallakin on omat menonsa, aikataulunsa jne. Vaikka tapaamisia ei olisi sovittu paperilla. niin ei toinen vanhempi voi automaattisesti kuvitella että jos hänellä on esim. iltatöitä että toinen vanhempi automaattisesti on hoitaja. kyse ei ole "hoito" suhteesta, vaikka olisi yhteishuoltajuus.

Nämä tapaamiset ym. ym. on tietysti keskusteltu selviksi ennenkuin muutetaan yhteen uuden puolison kanssa, ei tule mitään yllätyksenä ja valmiina oletuksina kummaltakaan lasten vanhemmalta uuteen puolisoon nähden.

Kun on valmiit suunnitelmat, noudatetaan niitä, eikä lykätä lasta toiselle vanhemmalle, kun siellä on se "uusi nainen", tai on löydetty "kiinnostava tapaus" ja pitäisi saada vähän "vapaata" lähempään tutustumiseen.

"Valitettavasti" ne lapset on nyt siinä, ja ne on otettava lukuun hamaan hautaan saakka. Exästä onneksi pääsee eroon kun lapset ovat täysi-ikäisiä, jos sattuu olemaan tasapainottomampi exä.

Meillä lapset ovat silloin kun heidän äidillään on työvuoro. Isä hoitaa kiltisti lapset niin että lasten äiti pääsee töihin. lapset ovat siis..päivä siellä , päivä täällä, tuo, vie, hae, yhtä helvetin epämelskaa siksi että lasten äiti nyt tekee yö / vuorotyötä. Lapsia raahataan edes takaisin kuin räsynukkeja , koska lasten äiti niin itsekkäästi on päättänyt. Isä hyppii kuin vieteri. Olen sitä mieltä ettei lasten hoito voi mennä yhden ihmisen pillin (työvuorojen) mukaan. Mikä on niin vaikeaa järjestää hoito lapsille sillä aikaa vaikka itse olisikin töissä? Pärjäisikö ex hetken ilman ex miehen apua?? Maailma on täynnä yksinhuoltajajia jotka tekevät työn ja hoitavat yksin jopa ne lapset ilman ex miehen jatkuvaa läsnäoloa. Uskon että nainen kärsii melkoisesta riippuvuussuhteesta edelleen.
Tässä pyörii sitten ne uudet.. tämä on sellainen farssi että lapsiakin jo itkettää.
Pääasiahan on että exä pääsee töihin ja entinen mies hoitaa lapset aina.

Meillä uusperheessä on sekä minulla että miehellä lapset aiemmista liitoista, lisäksi kaksi yhteistä lasta, jotka ovat tietysti aina meillä.

Minun lapsellani on aika säännöllisesti joka toinen viikko isällä olo aikaa 5 päivää. Jos siihen tulee poikkeuksia, esimerkiksi jomman kumman menojen takia, siitä kysyn AINA myös puolisoltani, miten hänelle sopii. Samoin olen huomannut, että exäni kysyy aina ensin omalta puolisoltaan, ennen kuin lupaa minulle mitään. Hyvä niin, säilyy rauha molemmissa huusholleissa.

Miehelläni on reissutyö, ja sen takia hänen lapsi ei ole meillä säntillisesti joka toinen viikko, vaan puolisoni vapaiden mukaan, kuitenkin noin puolet kuusta. Päivät vaihtelevat jatkuvasti, ja mieheni varmistaa aina ensin minulta, onko meillä menoja tms, mutta yleensä ei ole.:) Mutta hänkään ei ikinä sovi mitään exänsä kanssa, ellei ensin varmista minulta miten käy.
Sitä en tiedä, kyseleekö miehen exä puolisoltaan. Minun mieheni työvuorojen takia ei kuitenkaan ole pahemmin edes vaihtoehtoja noihin päiviin, joten ihan sama mitä minä, puolisoni, puolisoni exä tai exän puoliso haluaisi. Työt sanelee paljon, että lapsilla on aikaa olla isänsä kanssa tapaamissopimuksessakin kirjattu määrä kuukaudessa.

Näin homman täytyy molempiin suuntiin mennäkin, koska tässä kodissa on neljä lasta ja kaksi aikuista. Me aikuiset yhdessä suunnittelemme, miten saamme arjen sujumaan. Tiiminä, pariskunta yhdessä. Ja pääsääntö meillä on, että kaikki lapset saavat aina olla meillä. Hyvin harvoin on mitään estettä. Ennemminkin toisin päin koitetaan sopia, että saatais lapset meille tiettynä ajankohtana. Esimerkiksi että kaikki olis meillä, kun tulee sukulaisia toiselta puolelta suomea kylään tms.