Omistan kaksi 1,5 vuotiasta leikattua uros-sisäkissaa, jotka ovat tapelleet paljon viimeisen puolen vuoden aikana. Kyseessä on veljekset.
Viime kevääseen saakka tappelu oli vielä "leikkiä", isompi jahtasi pienempää, mikä johti yleensä pienemmän rääkäisyyihin. Mutta kynsimistä ei esiintynyt.
Keväällä kissat joutuivat tosi pahaan tappeluun keskenään, mikä johtui molempien säikähdyksestä. Kissat jopa erotettiin vuorokaudeksi, ja tämän riidan välienselvittely jatkui usean päivän. Isompi kissa tässäkin tapauksessa jahtasi pienempää, ja ajoi sen näkyviltä. Pienempi teki hätäkakatkin nurkkaan, kun isompi jahtasi sitä.
Ostin tällöin pari kappaletta Feliwayn sähköferomoneja, mutta meno jatkuu suht samanlaisena..tappelevat lähes päivittäin tai joskus viikottain.
Kissat ovat kuitenkin aina ennen riitaa ja riidan jälkeen kavereita keskenään, pesevät toisiaan, syövät samalta kipolta ja leikkivät yhdessä. Asunto on n. 60 neliötä, eli tilaa on myös jonkin verran temmeltää.
Tällä hetkellä tappelut lähtevät yleensä leikin seurauksena; pienempi yrittää leikkiä, ja jossain vaiheessa isompi alkaa ottaa leikin tosissaan ja käyttäytyy uhkaavasti (korvat luimussa kiertelee ja kaartelee toista). Ja toisaalta pienempi alkaa murista herkästi, kun isompi lähestyy "kumuuttaminen" mielessä. Välillä taas tuntuu, että pojat unohtavat tuntevansa toisensa, kun koko ajan säikkyvät toisiaan. Kissat ei siis selvästi luota toisiinsa.
Tappelu on lähinnä pienemmän sähinää ja murinaa, isompi ulisee kimeästi ja puuskuttaa, kunnes alkaa kynsimistappelu. Eli isompi ei paljon välitä pienemmän yrityksestä kertoa, että jätä rauhaan. Ja toisaalta kumpikaan ei jätä toista rauhaan, vaan pitää seurata perässä, ja siitä se tappelu taas lähtee. Kyllähän kissat saattavat tapella, mutta itseä kauhistuttaa ja pelottaa pienemmän puolesta, koska se on aina se vastaanottava osapuoli. Naama on naarmuilla jne.
Isompi kissa on ollut aina vilkkaampi kuin toinen, ja leikitän sitä useasti päivässä, mutta ei sekään aina auta.
Voiko kissoilla olla vielä(kin) reviiritaisteluja, vaikka leikattu joulukuussa 2010, vai eikö pienempi kestä isomman rajumpaa leikkiä?
Onko jollain kokemusta vastaavasta tai hyviä neuvoja tilanteeseeni?? Voiko tilanne rauhottua ajan myötä? Kannattaisiko käynti eläinlääkärillä? Kokeilin feromonia eläinlääkärin suosituksesta, mutta en ole käyttäny poikia tästä asiasta lääkärin luona. Ja olen kokeillut jotain rauhottavaa luontaistuotetta tmv. isommalle pojalle tuloksetta. Arvostaisin paljon apua, sillä en haluaisi ikinä luopua kummastakaan.
Viime kevääseen saakka tappelu oli vielä "leikkiä", isompi jahtasi pienempää, mikä johti yleensä pienemmän rääkäisyyihin. Mutta kynsimistä ei esiintynyt.
Keväällä kissat joutuivat tosi pahaan tappeluun keskenään, mikä johtui molempien säikähdyksestä. Kissat jopa erotettiin vuorokaudeksi, ja tämän riidan välienselvittely jatkui usean päivän. Isompi kissa tässäkin tapauksessa jahtasi pienempää, ja ajoi sen näkyviltä. Pienempi teki hätäkakatkin nurkkaan, kun isompi jahtasi sitä.
Ostin tällöin pari kappaletta Feliwayn sähköferomoneja, mutta meno jatkuu suht samanlaisena..tappelevat lähes päivittäin tai joskus viikottain.
Kissat ovat kuitenkin aina ennen riitaa ja riidan jälkeen kavereita keskenään, pesevät toisiaan, syövät samalta kipolta ja leikkivät yhdessä. Asunto on n. 60 neliötä, eli tilaa on myös jonkin verran temmeltää.
Tällä hetkellä tappelut lähtevät yleensä leikin seurauksena; pienempi yrittää leikkiä, ja jossain vaiheessa isompi alkaa ottaa leikin tosissaan ja käyttäytyy uhkaavasti (korvat luimussa kiertelee ja kaartelee toista). Ja toisaalta pienempi alkaa murista herkästi, kun isompi lähestyy "kumuuttaminen" mielessä. Välillä taas tuntuu, että pojat unohtavat tuntevansa toisensa, kun koko ajan säikkyvät toisiaan. Kissat ei siis selvästi luota toisiinsa.
Tappelu on lähinnä pienemmän sähinää ja murinaa, isompi ulisee kimeästi ja puuskuttaa, kunnes alkaa kynsimistappelu. Eli isompi ei paljon välitä pienemmän yrityksestä kertoa, että jätä rauhaan. Ja toisaalta kumpikaan ei jätä toista rauhaan, vaan pitää seurata perässä, ja siitä se tappelu taas lähtee. Kyllähän kissat saattavat tapella, mutta itseä kauhistuttaa ja pelottaa pienemmän puolesta, koska se on aina se vastaanottava osapuoli. Naama on naarmuilla jne.
Isompi kissa on ollut aina vilkkaampi kuin toinen, ja leikitän sitä useasti päivässä, mutta ei sekään aina auta.
Voiko kissoilla olla vielä(kin) reviiritaisteluja, vaikka leikattu joulukuussa 2010, vai eikö pienempi kestä isomman rajumpaa leikkiä?
Onko jollain kokemusta vastaavasta tai hyviä neuvoja tilanteeseeni?? Voiko tilanne rauhottua ajan myötä? Kannattaisiko käynti eläinlääkärillä? Kokeilin feromonia eläinlääkärin suosituksesta, mutta en ole käyttäny poikia tästä asiasta lääkärin luona. Ja olen kokeillut jotain rauhottavaa luontaistuotetta tmv. isommalle pojalle tuloksetta. Arvostaisin paljon apua, sillä en haluaisi ikinä luopua kummastakaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei kissoistasi tule kunnon kavereita toisilleen koskaan toinen kissa pois.