Eniten aloituspaikoistaan menettävät viisi ammattikorkeakoulua:
Kemi-Tornio: 38 prosenttia
Keski-Pohjanmaa: 26 prosenttia
Saimaa: 18 prosenttia
Jyväskylä: 16 prosenttia
Seinäjoki: 15 prosenttia
Vähiten aloituspaikkoja menettävät:
Metropolia: 2 prosenttia
Laurea: 2 prosenttia
Haaga-Helia: 2 prosenttia
Lahti: 3 prosenttia
Kajaani: 5 prosenttia
Kemi-Tornio: 38 prosenttia
Keski-Pohjanmaa: 26 prosenttia
Saimaa: 18 prosenttia
Jyväskylä: 16 prosenttia
Seinäjoki: 15 prosenttia
Vähiten aloituspaikkoja menettävät:
Metropolia: 2 prosenttia
Laurea: 2 prosenttia
Haaga-Helia: 2 prosenttia
Lahti: 3 prosenttia
Kajaani: 5 prosenttia
Vastaukset 19
Vanhimmat
Toi on ihan helvetin tyhmä ratkasu! Jos on tarkoitus et pk-seudulla koulupaikkaa ilman jääneille meinataan tolla muka helpottaa heidän pääsyä niin miten toi on perusteltu? Lapissa ei ole paikkoja niin eteläänhän sitä on lähettävä. Mut eipähän tunnu omassa perseessä.j
Lapissa on tällä hetkellä viisi kertaa helpompi päästä opiskelemaan kuin Etelä-Suomessa. Eihän tämä sinustakaan ole oikein?
Nyt etelässä jää ilman koulupaikkaa 8.5 lukion keskiarvolla ja M:n papereilla, joten koulupaikkoja pitäisi lisätä Etelä-Suomeen eikä yhtään vähentää. Nythän myös etelästä vähennettiin.
Ei sinua ole kukaan estänyt hakemasta Lappiin. Hesalaisissa on se vikana, että ne ei viitsi itse lähtee mihinkään. Kehä 3 ulkopuolella 300-400km muutto tunnu missään, mutta jos hesalainen joutuu muuttaa edes keskustasta tikkurilaan ni se on jo iso harppaus. Se on Sodankylästäkin yks poronkusema Kemiin vaan 250km Senhän menee kätevästi vaikka sitten junalla, ei mene kun alle pari tuntia ku pendolla menee. Mutta HEI! eihän ne junat tule Rovaniemeä ylemmäksi.
Ei, ei kukaan estä hakemasta ketään mihinkään. Itsekin olen Lapissa syntynyt. Silti hain Etelään opiskelemaan, koska Lapissa on vaan kylmää kaamosta, ihmiset on suurin osa ahdistuneita ja ahdasmielisiä juoppoja tai tekopyhiä lestiksiä ja kesät täynnä hyttysiä. Lappi on ankea paikka asua. Työttömyys on suurimman osan kohtalo siellä. En sinne kaipaa ja ymmärrän täysin muitakin, jotka haluavat pois Lapista. Etelässä on hauskempaa!
Lapissa on paikkoja, mutta niihin ei vaan ole tulijoita. Moni lappilainen hakee Etelään, vaikka sinne on vaikeampi päästä. Kuitenkaan moni helsinkiläinen ei hae vapaaehtoisesti Lappiin, vaan korkeintaan siksi, jos ei muualle pääse.
Mitäs sitten tehdään kun ei enää ole opiskelupaikkoja? Ollaan vaan työttöminä ja juodaan kaljaa?
AMK-tutkinnon suorittaneista sentään n. 90% pääsee töihin, mutta ilman koulutusta suurin osa on työttömiä.
Totta! Koulutuspaikka on kuitenkin huomattavasti halvempi kuin nuoren syrjäytyminen. AMK-paikka maksaa sen 7000€ ja syrjäytynyt nuori maksaa OPM:n omien laskelmien mukaan 1 200 000 €.
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2011/04/18/nuori-putoaa-putkesta--lasku-12-miljoonaa/20115003/139
"AMK-tutkinnon suorittaneista sentään n. 90% pääsee töihin"
Voi pitää paikkansakin, mutta huomattavan suuri osa valmistuneista ei pääse koskaan koulutusta vastaavaan paikkaan. Suuri osa menee töihin ihan toiselle alallekin mihin on opiskellut, koska ei välttämättä omalle alalle pääse.
Oikeastaan ylikouluttautuminen ammattikorkeakouluissa auttaa työn haussa pitkälti vain siinä mielessä, että työnantaja kuitenkin ottaa töihin ihmisen joka on alaa opiskellut kuin sellaisen joka on kotona työttämänä makaillut vuosia.
Suurin osa amk.sta valmistuneista sentään pääsee koulutustaan vastaavaan paikkaan ja omalle alalleen, jos haluaa.
Kulttuurialalta moni lähtee muille aloille, mutta AMK:sta työllisty kulttuurialallakin kuitenkin paremmin kuin toiselta asteelta tai yliopistoista. Osa kulttuurialalle opiskelemaan lähteneistä on monilahjakkaita, jotka eivät tiedä vielä mitä haluavat. Opiskelun aikana moni ymmärtää, että Suomessa ei ole hyvä elää taiteilijana ja hakeutuvat muulle alalle jatkamaan, jos on mahdollisuuksia. Kulttuuriala antaa hyvän pohjan monelle muulle alalle.
Ministeriön logiikka on mielenkiintoinen. Samaan aikaan he haluavat, että nuoret siirtyisivät mahdollisimman nopeasti suorittamaan tutkintoa ja sitten työelämään ja samalla vähentävät aloituspaikkoja. Yhtälö on kerrassaan nerokas.
Pienten yksiköiden lopettaminen ja koulutuksen karsiminen Pohjois-Suomessa edistää vain väestön valumista Etelä-Suomeen. Kokonaisten oppilaitosten sulkeminen olisi kuolettava isku pienemmille paikkakunnille.
Ammattikorkeakoulutus ei saa olla vain Etelä-Suomen suurten kaupunkien asukkaiden etuoikeus!!! Kaikilla (esim. perheelliset) ei ole edes mahdollisuutta muuttaa satojen kilometrien päähän opiskelupaikan perässä.
Tämäkö on tasa-arvoa?
Vaikka 90% amk- valmistuneista työllistyy, hyvin pieni osa heistä työllistyy osaamistaan vastaavalle alalle. Maisterit ja muut ylioppineet ottavat amkilaisten työt, niin me joudutaan siwan kassoille ihmettelemään "miten tässä näin kävi".
Maassamme on niin paljon ylikoulutettuja henkilöitä,että tämmöinen päätös olisi mielestäni enemmän kuin hyvä.
Itse amk- opiskelijana voin sanoa, että ammattikorkeakoulun opetuksen laatu (ainakin meidän amkissa) on laskenut kuin lehmän häntä tässä vuosien varrella. Uskoisin ja toivoisin,että tämä ministeriön päätös toisi muutoksen myös tähän ongelmaan.
(esim. meidän amkin opettajat ovat YLItyöllistettyjä amkin ja konsan tunneilla. Kun hakupaikat vähenee, vähenee oppilaat ja pystytään antamaan tarvittavaa ja vaadittavaa opetusta.).
Enkä toisaalta katso pahana,että maakuntien amkit lopettavat/vähentävät opetuspaikkojaan. Meidän amkista jo nyt iso osa on vuosia käynyt Helsingissä koulussa, kun kyseinen amki ei itse voi tarjota vaadittavaa laadukasta opetusta. Moni maakuntalainen syntyy, asuu, opiskelee ja työllistyy samassa kunnassa, mikä mielestäni rajoittaa hyvin paljon elämänkatsomusta ja -näkemystä. Maailma avartaa, jopa edes siellä kehäkolmosen sisäpuolella (sieltä pääse aina pois, sitten opiskelujen jälkeen).
Kaupungistumisen ja muuttovirran seurauksena on ymmärrettävää,että ihmiset muuttavat työn/opiskelun/ym perässä suurempaan kaupunkiin (tässä tapauksessa etelämpään). Näinhän mielestäni on myös Euroopan muissa maissa, että suurimmissa kaupungeissa on kasautunut koko maan kulttuuriopiskelijat.
Meidän amkissa ei ole hakijoita ollut vuosiin edes normaaleille aloituspaikoille(X), on mielestäni ihan ymmärrettävää,että niitä meillä pienennetään. Lopulta, vaikka opiskelijoita aloittaisi se X haluttu määrä, tulee melkein puolet jokaiselta vuosikurssilta 2.-4. vuoden jälkeen siirtymään muualle, suurempaan kaupunkiin opiskelemaan (meidän amkin taso kun ei ole Suomen parasta).
Meillä amkissa puhutaan paljon myös tämän mahdollisen päätöksen vaikutuksesta alueen kulttuuriperintöön. Mielestäni meidän alueen amki on niin pieni ja nuori tekijä koko maakunnassa,ettei sen kaatumisen merkitys näkyisi mitenkään.
On kauheaa,että ministeriö lähtee tekemään leikkauksia kulttuurista, mutta jostain ne leikkaukset on tehtävä. Mikä huuto siitä tulisi, kun sosiaali- ja terveysalalta lähdettäisiin leikkamaan samalaisia summia (ei menis päätös läpi, ja huuto olisi kahta kauheampi). Ymmärrän tilanteen,että tällaisessa jamassa kuin maamme talous on, jostain on otettava pois. Harmiksemme se nyt on kulttuuriala. Toisaalta kulttuurin merkitys saattaa kasvaa tässä leikkausten ja päätösten myötäja kulttuurin tarve saattaakin tulla aivan uuteen asemaan.
Tällainen päätös myös asettaa minut valttiasemaan nykyisen amki- opiskelijana, sillä kulttuurialan opettajan opetus ja arvo kasvavat tätä myötä (itse valmistun pedagogiksi). Omat tulevaisuuden näkymät tämän päätöksen kautta ovat kirkkaat ja toiveekkaat.
Allekirjoitin silti adressin, kulttuurin puolesta (hyvällä ja pahalla).
Kerrot: "esim. meidän amkin opettajat ovat YLItyöllistettyjä amkin ja konsan tunneilla. Kun hakupaikat vähenee, vähenee oppilaat ja pystytään antamaan tarvittavaa ja vaadittavaa opetusta.)."
Mistä ajattelet opettajien palkkoihin tarvittavan rahan tulevan? Se tulee opiskelijapaikoista. Eli jos aloituspaikkoja vähennetään, niin silloin myös opettajien ja muun henkilökunnan palkkoihin saatavat rahat vähenevät. Tällöin taas käytännössä joudutaan irtisanomaan niin opetus- kuin muutakin henkilökuntaa. Eli lopputuloksena on se, että opiskelijamäärä per opettaja ei tule ainakaan nousemaan.
"Mielestäni meidän alueen amki on niin pieni ja nuori tekijä koko maakunnassa,ettei sen kaatumisen merkitys näkyisi mitenkään."
Oman paikkakuntani amk:ssa kulttuurialan ihmiset järjestävät mukavasti tapahtumia ympäri vuoden. Linjan lopettaminen näkyisi siis tämän kaupungin kulttuurielämässä aika ikävästi.
Samoin restonomit työllistyvät erittäin hyvin läheisiin ravintoloihin ja heidän hyvä saatavuus / työpanoksensa on tärkeää niille. Nyt tämä restonomi-linja on vaarassa loppua, vaikka opetus on ollut tasokasta.
Kyllä se on niin, että paljasjalkaisten helsinkiläisten/tamperelaisten pitäisi ensijaisesti saada opiskelupaikka. Sellaisia muuttajia, jotka tulevat vain "suurkaupungin humun" ja statuksen perässä, on turhan paljon nykypäivänä.
Alle 100 000 asukkaan kaupungeissa olisi opiskelijapaikkoja tarjolla, mutta eihän näissä "takapajuloissa" voi opiskella. On trendikästä mollata omaa pikku synnyinkaupunkiaan ja lähteä etelään, vaikka omassa kaupungissa olisi sama opiskelupaikka avoinna. Jos tällainen on asenne, mielestäni opiskelupaikan saanti tulee suuresta kaupungista ollakin haastavampaa. Paljasjalkaisille suurkaupunkilaisille voisi paikka aueta helpommin.
Oho, tosiaanko jos joku on sattunut syntymään takapjulassa, niin siellä hänen tulisi myös pysymän?
Ajattele vielä kerran. Suurin osa isojen kauppunkien asukkaista on jostain muuttaneita, sillä ei ne kaupungit ihan sntyvyyden vuoksi ole kasvaneet. Muuttoliikettä on ollut kohti kaupunkeja, ja niin se on koko Euroopassa. Yleensä juuri pääkaupunkiseutu vetää väkeä. Mihin asettaisit rajan, monennenko polven suurkaupunkilainen pitäisi olla, jotta opiskelupaikan saisi helpommin? Lasketaanko paljasjalkaiseksi se, jonka vanhemmat jo muuttivat kaupuniin opiskelemaan 1970-luvulla, ja jos lasketaan, niin miksi ei nyt enää 2010-luvulla saisi muuttaa yhtä lailla vaan sen, jonka vanhemmatkaan eivät ole lähteneet opiskelemaan, pitäisi nyt itsekin tyytyä huonompaan amkiin jossain takahikiällä?
Rajan vetäisin niinkin lähelle, että on ollut muutama vuotta kirjoilla kaupungissa. Ja ei tämän ns. paljasjalkaedun tulisi välttämättä olla mikään suuri - muutama bonuspistettä pääsykokeissa.
Jokaisen ammattikorkeakoulun HALLINNON kulut tulsi laskea ja tehdä supistamispäätökset sen mukaan! Ottakaapa minkä tahansa AMK:n kotisivut ja katsokaa hallinnon märää.. Sihteereitä ja projjekti- ym päälliköitä on paljoin enemmän kuin esim. opettajia.
Sama myös ammattioppilaitoksissa. Opetustunteja vähennetään , mutta hallintoa ei mistään.
Ei edes ole tuokaan totta. AMKeissa on suhteellisesti paljon vähemmän hallintoa kuin esim. yliopistoissa.
Sitä paitsi AMK:n tehtävänä on opetuksen lisäksi tutkimus- ja kehitystyö ja aluekehitys, niin väkeä pitää olla muissakin hommissa kuin opetuksessa. Yksi rahoituksen mittari on esimerkiksi julkaisujen määrä, eikä meillä ainakaan opettajat juuri mitään julkaise, vaan projektipäälliköt, asiantuntijat ja tutkijat kirjoittaa julkaisuja.
Ammattioppilaitoksissa tilanne on toinen, koska niiden ainoa tehtävä on opetus. Jostain vaan esim. vanhojen tekujen opettajille on jäänyt käsitys, että opetus olisi edelleen AMK:ssakin ainoa tehtävä, mutta näin ei siis ole.