Käytiin Tanskassa opintokäynnillä ja kierreltiin tiloja. Opas kertoi miten siellä omistussuhteet menee. Tanskalainen maanviljelijä voi ostaa tilan mutta maksaa siitä vain korot. Eli oikeastaan pankki omistaa tilan. Sitten voi halvalla myydä ulkomaille tuotteitaan. Jos pankki vaatisi saataviaan niin mitä siitä kukaan hyötyy? Pankki ei saisi korkorahoja jos tila jäisi ilman omistajaa. Aika jännä systeemi Suomeen verrattuna.
Suomessa pitää ostaa tila aina. Niin monta kuin omistajaa niin jokainen ostaa saman tilan. Eli jokainen sukupolvi. Tanskassa omistusuhteet vaihtuvat paperissa mutta kukaan ei osta tilaa vaan maksaa korkoja.
Tiesittekö tämän?
En tiedä miten muualla esim. Hollannissa tämä juttu. Jos joku tietää niin kertokaa.
Suomessa pitää ostaa tila aina. Niin monta kuin omistajaa niin jokainen ostaa saman tilan. Eli jokainen sukupolvi. Tanskassa omistusuhteet vaihtuvat paperissa mutta kukaan ei osta tilaa vaan maksaa korkoja.
Tiesittekö tämän?
En tiedä miten muualla esim. Hollannissa tämä juttu. Jos joku tietää niin kertokaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
aika monessa kehittyneessä maassa SPV tapahtuu näi, nimet velkakirjoihin vaihtamalla.
Suomessa joutuu maksamaan tilastaan. Muistan kun itse aloitettiin maanviljelys niin miljoona markkaa tila maksoi. Ja korot päälle. Jos pelkillä koroilla olisikin selvinnyt maksuista.
Nyt jos Tanskan pankit menis konkurssiin niin mitä tapahtuu maatiloille, jotka se omistaa?
hyvään aikaan, Amerikkalainen malli alkaa olla nyt vallalla SPV:ssäkin, peritään velkaa.
Onhan se tosi,että jos velkaa on niin eihän sitä mitään omista.
Renkipoikiahan nuo tanskalaiset vain ovat.Eikä niinku järjen hiventäkään koko hommassa.
"Tanskalaistiloilla muhii kiinteistökupla
Tanskan maatalouden keskimääräinen velkaisuusaste on kivunnut jo 50 prosenttiin, ja myös Hollannissa se ylittää 40 prosenttia.
Tutkija Sami Myyrä pelkää, että etenkin Tanskan maatalous voi törmätä myös maatalouskiinteistöjen korkean arvostustason ja hintakuplan aiheuttamiin yllätyksiin. Tanskalainen viljelijä on saanut taseisiinkin kirjattujen kiinteistöjen hintojen nousun kautta pääomalleen jo kahdenkymmenen vuoden ajan keskimäärin yhdeksän prosentin tuoton.
Tämä odotettuihin myyntivoittoihin perustuva tuotto, joka ei ole investoivalle aktiiviviljelijälle koskaan realisoitunut rahana, on kannustanut ostamaan muun muassa peltoa velkarahalla kovaan hintaan. Investoija on odottanut, että jo yksin hintojen nousu ylittää selvästi velkojen korkokustannuksen.
Tutkijat laskevat, että Ranskalla, Hollannilla ja Tanskalla on yhdessä yli 60 prosenttia kaikista maataloussektorien veloista EU:ssa. Peräti 23 prosenttia koko EU:n maatalouden kaikista veloista on Ranskassa. Hollanti tulee toisena ja Tanska kolmantena, molemmat vajaan 20 prosentin velkaosuuksilla.
Mikäli valtioiden velkakriisi leviäisi myös Ranskaan, sillä olisi todennäköisesti merkittäviä suoria vaikutuksia myös EU:n maatalouden vakauteen ja pääomahuoltoon".
http://www.talouselama.fi/uutiset/yllatystieto suomalaiset maajussit kreikkalaisia velkaisempia/a685873