Hei
Osaako joku sanoa, valvooko mikään virallinen taho Suomessa perukirjoituksia?
Onko tosiaan niin, että kuka tahansa matti meikäläinen voi perukirjoituksen hoitaa? Mummumme kuollessa perukirjoituksen ja pesän jakamisen hoiti vainajan (A) ystävänä tavallinen maallikko "uskottu mies" (B). Pari rintaperillistä(C,D) jätettiin kokonaan ilman perintöä. Mummon lapsista kaksi (E,F) oli kuollut ja kaksi elossa (G,H). Mielestäni näiden kuolleiden rintaperillisten lapset (C,D) olisivat olleet perimysjärjestyksessä seuraavia kuolleiden vanhempiensa(E,F) jälkeen. Sen sijaan nämä (B,G,H) tekivätkin pesänjaon vain näiden kahden elossa olleen mummun lapsen välillä (G,H) 50/50.
Jos tässä meneteltiin väärin, niin mitä pitäisi tehdä? Aikaa on kulunut n. 5 vuotta.
Osaako joku sanoa, valvooko mikään virallinen taho Suomessa perukirjoituksia?
Onko tosiaan niin, että kuka tahansa matti meikäläinen voi perukirjoituksen hoitaa? Mummumme kuollessa perukirjoituksen ja pesän jakamisen hoiti vainajan (A) ystävänä tavallinen maallikko "uskottu mies" (B). Pari rintaperillistä(C,D) jätettiin kokonaan ilman perintöä. Mummon lapsista kaksi (E,F) oli kuollut ja kaksi elossa (G,H). Mielestäni näiden kuolleiden rintaperillisten lapset (C,D) olisivat olleet perimysjärjestyksessä seuraavia kuolleiden vanhempiensa(E,F) jälkeen. Sen sijaan nämä (B,G,H) tekivätkin pesänjaon vain näiden kahden elossa olleen mummun lapsen välillä (G,H) 50/50.
Jos tässä meneteltiin väärin, niin mitä pitäisi tehdä? Aikaa on kulunut n. 5 vuotta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Perunkirjoituksen voi tosiaan toimittaa kuka tahansa siihen kykenevä ja riittävät taidot omaava henkilö. Tässä tapauksessa oli siis kyseessä sopimusjako? Perukirjahan toimitetaan verovirastolle, mutta se lähinnä tarkastaa päällisin puolin perukirjan verotusta varten eikä niinkään sisällöllistä puolta. Kaikki rintaperilliset ovat oikeutettuja lakiosaan. Toisin sanoen myös kuolleiden E:n ja F:n lapset olisivat tulleet vanhempiensa sijaan, vähintään lakiosan verran. Kyseessä oli ilmaisesti testamentti? Jos testamentti oli asianmukaisesti annettu tiedoksi sijaantulleille, heillä oli 6 kk aikaa reagoida ja vaatia lakiosaansa. Tämä määräaikahan on kulunut jo umpeen, joten sille ei voine enää mitään tehdä. Toisaalta taas jos testamenttia ei ollut, niin 2/4 kuuluu C:lle ja D:lle. Tällöin menisin kipin kapin asianajajan puheille keskustelemaan vaihtoehdoista. En tarkkaan muista sääntöjä tähän tilanteeseen.
Ei ollut testamenttia. Menettelytapa oli mielestäni näiden amatöörien omaa tietämättömyyttä. Ajattelivat vain, että kun kaksi on kuollut, niin itse saavat kaiken. Vähän kuin ns. "hyvä veli -kerho".
Harmittaa vaan näiden kuolleiden sisarusten lapset - heille se pienikin perintöosuus olisi ollut kullan arvoinen apu opiskelun ja oman itsenäisen elämän kynnyksellä.
C:lle ja D:lle kumpaisellekin olisi kuulunut 1/4 perinnöstä. Perintöä ei ole voitu laillisesti jakaa ilman heidän myötävaikutustaan.
Perintö vanhenee 10 vuodessa, joten C:llä ja D:llä on vielä aikaa vaatia perintöään. Jos perukirjaan on varat ja velat kirjattu oikein, heidän kannattaa ottaa yhteys G:hen ja H:hon selvittääkseen, voidaanko jaosta sopia yhteisymmärryksessä. Perukirja-arvot eivät jaossa sido, vaan siinä noudatetaan jakohetken käypiä arvoja.
Jos sopimusta osakkaiden kesken ei synny, C ja D voivat vaatia, että vainajan kotipaikan käräjäoikeus määrää pesänselvittäjän ottamaan vainajan omaisuuden haltuunsa ja pesänjakajan toimittamaan kuolinpesässä laillisen perinnönjaon. Mikäli vainajan jäämistö on ollut vähäinen, oikeudellisiin toimiin tuskin kuitenkaan kannattaa ryhtyä siitä aiheutuvien kustannusten takia.
Se, että jakaminen olisi onnistunut ilman C:n ja D:n myötävaikutusta, vaikuttaa oudolta. Kyllä esimerkiksi pankki vaatii (tai ainakin sen tulisi vaatia) perukirjan lisäksi kattavan sukuselvityksen (tai maistraatin vahvistuksen osakasluettelolle), josta kaikki osakkaat ilmenevät, sekä kaikkien osakkaiden valtakirjat (tai perinnönjakikirjan), ennen kuin vainajan tilin varoja voidaan jakaa. Jos sen sijaan on ollut kysymys vain irtaimista käyttöesineistä, niiden jakaminen kerrotulla tavalla laittomastikin kyllä onnistuu.
Sianajajalle kysymys, mistä löytyy tämä pesänselvittäjä ja-jakaja, joka edes hieman yrittää viedä tehtävänsä asiallisesti ja tasapuolisesti homman läpi?
Vuosia on yrittänyt selvittää kuolinpesää ja aina löytyy jotain millä viivyttää pesän jakoon pääsyä. Vain rahastusta ja rahastusta.
Tiedän kyllä kantelu ja valitustiet, mutta niissä menettää vain omat vähäiset euronsa.
Kukaan ei valvo perukirjoituksia. Verottaja yrittää ottaa niistä selvän verotuksen perusteeksi. Idea on se että sukulaiset valvovat toisiaan.
Juuri noin se menee. Se on vähän kuin veroilmoitus, perunkirjan jättäjä on vastuussa siitä, että tiedot on 'oikein'.
Eihän esim. veroilmoitustakaan kukaan muu ihminen valvo ja tarkista ennen sen jättämistä. Perukirjoituksessa sentään pesän osakkaat tavallaan valvovat toisiaan.