Millä siemenlämpö tehdään?

Se tarvittava siemenlämpö tehdään noin 9 kW sähköpatruunalla. Oikea nimi PILPille olisi sähkökattila.

Eli sähkövastuksella lämmitetään
a. vesi joka lähtee lattian alle lattialämmitykseen
b. käyttövesi lämmitetään normaalisti boilerissa vastuksella

Menikö oikein?

Ja - ilmanvaihdon yhteydessä, napataan pois menevästä ilmasta lämpöä talteen.
Mihin tämä lämpö menee?

Vrt. IV-koneen LTO, jossa kennot lämmitetään poistoilmalla, ja kennojen kierroksen toisessa kohdassa samat kennot lämmittävät sisään tulevaa ilmaa. Miten eroaa tästä.

Poistoilmasta saa energiaa yli 20 000kwh vuodessa.

Tää juttu vaikuttaa vähän Urpilaisen vakuuksilta.

Talteenottaminen ottaa n. 4085kwh puhaltimet 596kwh ja tuotto 22743kwh vuodessa.

Vekarani kävi yläkoulua viime vuonna, eli ysiluokkaa. Niilla oli vastaavia laskuja kokeessa keväällä. Oikein hämmästelee, että voiko ihmiset olla niin tietämättömiä, että eivät pysty laskemaan vastaavia laskuja.

Jos tekisi tälläisen hassun oletuksen, että kesällä ei lämmittäisi ollenkaan, vaan PILP tekisi vain lämpimän käyttöveden, niiin kesän aikana voisi ottaa talteen poistoilmasta 1 000kWh, kun oletetaan, että perhe käyttää lämmintä vettä 4 000kWh vuodessa. Oletetaan kuintekin COP:n olevan vaikka 2, jolloin talteen saadaan kyseiseltä ajalta 500kWh.

Loppuina vuodenaikoina PILP hönkisi täysillä. Talo olisi kooltaan 150m2, jolloin kuutioita on 375m3. Ilma vaihdetaan kerran kahdessa tunnissa, eli n. 50 ltr/s.

Ilman ominaislämpökapasiteetti oli muistaakseni 1 kJ/(K·kg) ja kuutiossa ilmaa 1,3 kg. Voi mennä väärin, kun koulusta aikaa 25 vuotta, enkä jaksa tarkistaa.

Jos sisälämpötila on 22 astetta ja jäteilma jäähdytetään 4 asteeseen, niin hyödyksi saadaan 18 astetta.

Energiaa tulee talteen 9kk aikana teholla

1 kJ/(K·kg) x 1,3kg/m3 x 0,05m3 x 18K / 1s = 1,17kW

Yhdeksässä kuukaudessa talteenotetuksi energiaksi saadaan siis
9 x 30 x 24h x 1,17 kW = 7 500kWh

Yhteensä PILP tuottaa tuo 7 500 kWh 500kWh = 8 000kWh vuodessa "ilmaista" lämpöä.

Yllä siis 14 vuotiaan fysiikankokeesta lasku, jonka laskua itse yritin muistella. Jos ja kun laskeminen ei onnistu, niin kysykää naapurin rippikoululaisilta neuvoa!!!

PILP tuottaa suunnilleen yhden kW:n teholla 2kW lämpöä.

En jaksa kirjoittaa enempää kuinka paljon mökkiä lämmittää 2kW:n teholla. Rippikoululainen tätä ei todennäköisesti tiedä, joten tämä valitettavasti jää teille itsellenne pohdittavaksi.

Keväisiä ja syksyisiä arvoja joutunee hieman ruuvaamaan alaspäin, joten oikea lukema voisi olla jotain 6 000kWh hujakoilla säästöä vuodessa.

En jaksanut tarkistaa laskua, joten jos siellä on virhe, niin korjatkaa.

Kopioin tännekin PILP:peihin liittyvän kirjoitukseni tuolta rakentaja.fi -keskustelusta. Samalla päivitin juttua, onhan meillä nyt 1,5 vuoden asumiskokemus talossamme.

Omalla kohdallani olin lämmitys/ilmanvaihtoa miettimässä noin kolmisen vuotta sitten. Talomme on yksikerroksinen, asuinpinta-alaa 153 m2 (kuutioita vähän yli 430 m3). Tällä hetkellä meillä on viisihenkinen perhe, joka saunoo pari kertaa viikossa.

1. Ensiksikin, PILP ei ole lämmityslaite vaan lämmön talteenottolaite, ja erittäin hyvä sellainen. Monet myyjät - kehtaisin väittää jopa tietoisesti - markkinoivat sitä talon lämmityslaitteena. Se tuottaa itsessään lisää lämpöä vain siinä tilanteessa kun ulospuhallettava ilman lämpötila on alhaisempi kuin sisääntulevan ilman lämpötila. Talvikaudella pääsääntöisesti suurin osa talteenotetusta energiasta kuluu tuloilman lämmitykseen. Eli talon lämmitys hoidetaan silloin sähköllä - käytännössä suorasähkönä.

2. PILP on erinomainen ratkaisu talossa, jonka asukas harrastaa aktiivisesti takan lämmittämistä. Takasta ilmaan siirtyvä lämpö saadaan kerättyä poistoilmasta talteen ja jaettua uudestaan huoneisiin. Parhaiten tämä toimii kojeissa, joissa on myös tuloilman käsittely. Samahan tapahtuu tietysti niissä kojeissa, joihin on yhdistetty lattialämmityspiiri, silloin lämpö jaetaan lattiaveden kautta. Huom, nytkin jaetaan siis talteenotettua lämpöä, joka on tuotettu puulla vrt kohta 1. Muista, että puullakin ja takalla on hintansa !!

3. PILP:ien vaikea säädettävyys. Tuli ainakin minulle yllätyksenä. Vielä vuosi sitten monet kojeet pyörivät ilmapuolella vakionopeudella. Tähän on kuluneen vuoden aikana tullut parannusta, mutta muista kysyä hankintavaiheessa !! Oikea säätötapa ei todellakaan ole se, että käyttäjä sormeilee muuntajan johtoja.

4. Tuloilman käsittely on akilleen kantapää. Itse kysyin kolmelta ruotsalaisen laitteen käyttäjältä kokemuksia. KAIKKI mainitsivat miinuksena sen, että tuloilmaventtiilit ovat suoraan ulkoseinässä. Kylmää ja vedontunnetta riittää. Myyjät osaavat tätäkin vähätellä vetoamalla ruotsalaiskokemuksiin. HUOMAA : Ruotsalaisista 90 % asuu Helsingin eteläpuolella. Hyvässä pilpissä on sekä tulo- että poistoilman käsittely, jolloin tuloilma saadaan hallitusti esilämmitettynä huoneisiin. Kyllä tiedän, se lisää kanava ja eriste kustannuksia.

5. Jäähdytysmahdollisuus, toisissa on ja toissa ei. Itse pidin tätä ehdottomana ja tärkeänä kriteerinä. Luettavissa mukavuuspuolelle.

6. Tekniikka tuntuu olevan monille melkoinen mörkö. Merkillistä on se, että kukaan ei pelkää kompressoriongelmia ostaessaan jääkaappia, mutta kun sama aparaatti laitetaan IV-kojeeseen, se muuttuu joka vuosi hajoavaksi !! Vastuullinen valmistaja antaa laitteelle takuun, yleisesti 2-5 vuoteen.

7. Oma ratkaisuni : Nilan VP18C, Uponorin muovikanavat, eristys kauttaaltaan 80/50 mm villalla alumiinipaperilla. Näin tein siitäkin huolimatta, että IV-putket jäävät yläpohjassa puhallusvillan (400 mm) sisään. Koje tulee KHH:seen, asennetaan kumimaton päälle ja alla on lattiakaivo. PILP:it tuottavat kohtuu paljon kondenssivettä, ja määräykset taitavat nykyään vaatia kaivon varaajan alle. Talon lämmitys tehdään erikseen vesikiert. lattialämmityksellä, Pikku-Watti lämmönlähteenä. Ja OH:ssa reilun kokoinen muurattu takka.

JK. Kanava-asennukseen vinkkini : kanavosat eristin etukäteen 'pöydällä', ja nostelimme ne ylös kattotuolien päälle alhaalta ennen höyrynsulun asentamista. Ei tarvitse päiväkausia kontata yläpohjassa ja liitoskohdat on helppo eristää työtasolta H=1400.

8. Sähkönkulutuksesta. Sähköä kulutettiin kesä-04 kesä-05 jaksolla 22.500 kWh. Kokonaipinta-alaa autotallin kanssa meillä on 217 m2.

Meillä lämpiää takka hyvinkin säännöllisesti, talviaikaan käytännössä joka ilta. Samalla saa sekä lämpöä että tunnelmaa. Tänä syksynä on pitänyt kyllä jarrutella, tämän marraskuun lämpöaallon aikana olen polttanut vain kolmasosa-pesällisen joka toinen ilta, ettei tuo tiilimassa vallan kylmety.

Viime talvena kului halkoja jotakuinkin 2,5 pino-m3. Jos lasketaan optimistisesti energiasisällöksi 1700 kWh/m3, tulee tuosta 4300 kWh lisää. Silloin yhteensä 4300 22.500 = 26.800 kWh kokonaiskulutus. Joka edelleen on 124 kWh/brm2/vuosi.

9. Ja ne tärkeät kysymykset.
Lämmin käyttövesi: Ei ole loppunut, vaikka on saunottu 2x viiden hengen perheitten voimin. Mutta suunnitellun ammeen jätin hankkimatta, se olisi selvästi liikaa tuolle varaaja-koolle.
Äänitaso : Ei ole mitenkään häiritsevä, mutta en silti sijoittaisi laitetta makuuhuoneen seinän viereen. Kompressorin käyntiääni on kuitenkin kovempi kuin jääkaapissa.
Suodattimet : Nilanin huono puoli (ainoa??) on ulkoiset suodattimet. Itse sijoitin ne heti koneen päälle, eli suodattimet pystyn vaihtamaan kodinhoitohuoneessa, valoisassa ja lämpimässä tilassa. Kannattaa harkita, onko se ullakko helppopääsyinen paikka vai ei. Suodattimet pitää kuitenkin vaihtaa 3-4 kertaa vuodessa !!

Tässä yksinkertaiset ohjeet siemenlämmön tuottamiseen:

Tilanne 1:
PILP otetaan käyttöön kesällä: tällöin siemenlämpöä ei tarvitse tuottaa millään, riittää että käytetään ympäröivän ilman lämpöä pyörän käynnistämiseen ja tätä samaa lämpöä sitten pyöritetään tässä pumpussa ilman ulkopuolista energiaa talon käyttöiän loppuun. Jos pumppu sattuukin jostain syystä sammumaan tai siemen ehtymään, käynnistetään pumppu uudelleen kesällä tai jos on talviaika siirry kohtaan 2.


Tilanne 2:
PILP otetaan käyttöön talvella: talo on kylmä ja jostain täytyisi saada siemenlämpöä, yksinkertaisinta on pyytää esim. suku kylään pariksi tunniksi lämmittämään tupa omalla lämmöllään. Jos sukua ei ole lähettyvillä tai et ole väleissä voit esim. polttaa takallisen puita josta saadaan siemenlämpö pumppuun ja taas voidaan käyttää pumppua ilman ulkopuolista energianlähdettä hamaan tulevaisuuteen asti.

On se vaan tuo PILP mainio vekotin, kun siemenlämpö on tuotu taloon toimii pumppu itsekseen ilman energiaa. Omassakin talossa pumppu käynnistettiin naapurista vedetyllä roikalla jonka jälkeen ulkopuolista sähköä talossa ei ole tarvittu. Pumpun hyötysuhde (COP) on yli 1 eli se tuottaa tuosta siemenlämmöstä yli 100% hyötysuhteella lämpöä ja sähköäkin aivan riittävästi kaikkiin kodin laitteisiin ja saunaan.

"tosi kun vesi" kirjoitus meni mulla vähän ohi. Oliko tarkotus sanoa, että koko kysymys oli tyhmä vai onko kiertokulku niin itsestään selvä että pakinan piti vääntää rautalankavastaus. Oli miten vaan, asia on mulle vielä vähän epäselvä.

Pilp niinkun muutkin systeemit on vaan koneita ja laitteita. Luulisi että olisi aika helppoja vastauksia.

Fysiikanlait käyttöön!!

*Tr. Palataan vanhaan kosteusvaurio-homeettomaan aikaan!
Tämä sivu on päivitetty 24.06.2011

Esi-isillämme ei ollut kattotiiliä, jolla tehdä riittävän raskas katto, jolla olisi varmistettu hirsien riittävä painuminen-tiiviyden säilyttämiseksi ja halkeilun estämiseksi.
Kun rakennat hirsitalon, niin mitä jää “jätteeksi”? Sahanpurua/Kutterinpurua.
Sahanpuru/Kutterinpuru eristeenä - siinä on yksi paha ongelma: Se on liian halpaa!
Esi-isämme tiesivät tarkkaan mitä kutterinpurulle ja sahanpurulle tarvitsee tehdä - Ei mitään muuta, kuin pitää se kuivana odottamassa lämmöneristeeksi pääsyä kappaletavarasta rakennettavaan “hengittävään”taloon (=ns rintamamiestalo).

Esi-isämme eivät kerenneet keksiä sitä:
1. Mitenkä tuulensuojaus toteutetaan siten, että ei katkaista hengittävyyttä?
2. Mitenkä poistuvan “jäteilman” lämpö saadaan talteen-tulevaan korvausilmaan?
3. Mitenkä tulevaa korvausilmaa(ulkoilma) voidaan jäähdyttää ja ottaa lämpö talteen-ilman koneellista jäähdyttämistä?
4. Mitenkä savuhormin hukkalämpö saadaan talteen?
5. Mitenkä harmaan jäteveden lämpö saadaan talteen?
6. Mitenkä peruslämpöä voidaan massavarastoida muutenkin, kuin tulisijoilla?
- Nyt nekin tiedetään: Katso allaolevat linkit.

Huomioi tämä:
Kaikki muut toiminnot hoidetaan ilmaiseksi käyttäen fysiikanlakeja, paitsi sähköä tarvitaan kolmen pienen kiertovesipumpun pyörittämiseen, sekä energiaa tarvitaan alku-/perus-lämmön luomiseen.

Olen muutaman vuoden seurannut sitä, kumpiko ottaa teolliseen tuotantoon edellämainitut ratkaisut-Saksa, vai Ruotsi? Valitettavasti Suomi kuuluu “perässähiihtäjiin”!
Olet tässä: *Tr. Palataan vanhaan kosteusvaurio-homeettomaan aikaan!

http://pappasmurffi.nettisivu.org/tr-palataan-vanhaan-kosteusvaurio-homeettomaan-aikaan/


http://pappasmurffi.nettisivu.org/tr-palataan-vanhaan-kosteusvaurio-homeettomaan-aikaan/tr-rakenna-hengittava-hirsi-talo/#_Ilmanvaihto_lammityksella,_jaahdytyksella_ja_lammon_talteen_otolla
_

Jos kovimmilla pakkasilla vähentää ilmanvaihtoa, niin voisko pilpillä yhteenvetona säästää 30000 kWh kokonaisenegiankulutukseta ehkä 7000 kWh pois. Tuskin kukaan uskoo, että tavallisen talon poistoilmasta saa 20000kWh vuodessa nimenomaan hyötykäyttöön. Kesällähän saisi paljon, mutta kun Suomessa ei sillon tarvi. Onko kukaan laskenut takaisinmaksuaikoja PILP-investoinnille?

Kuka täällä aivan tosissaan?. Tuo takaisinmaksuaika siemenlämpölaitteella kyllä kiinnostaa.

On puulämmitys,jos puut saa omalta maalta. Siemenlämpöä tulee,kun kauraa poltetaan uunissa.

Siemenlämpöä tehdään putkirunkkaamalla, ja putkesta väännettäessä kovasti kuuluu parahdus, niin putkari tulee varmasti.

"Tää juttu vaikuttaa vähän Urpilaisen vakuuksilta"

Juuri näin. Ensin annetaan ja sitten saadaan takaisin mitä saadaan ja sekin vain kalliilla investoinnilla. Eli hyöty on jopa negatiivinen. Tietysti mainosmiehet nauravat aivan kuten Brysselin suuressa hiekkalaatikossa leikkivät poliitikot nauroivat Suomelle.

Itse luin aikoinaan tämän viestiketjun ja jäi PILP kaupan hyllylle.

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=5766.0

Lukase myös tämä!
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=13316.msg180781;topicseen#msg180781

Säästösi jäivät myyjän tilille.

Miksipäs ne hyvät lämmöt pitäisi pihalle paasata? Mun mielestä on itse asiassa luultavaa, että jonkinlaiset pilp-ratkaisut tulevat pakollisiksi vielä.

Mielestäni lämmön talteenotto on järkevää ja vähän pakollistakin, mutta sitä voi tehdä ilman pumppaamistakin ja sitä kutsutaan nimellä "lämmön talteenotto".

Meillä laitetaan aurinkokennot katolle ja lämpöä varaajaan, eikä mitään "pippeli" hommia. Pumppaaminen maksaa kesälläkin maltaita ja talvella moninkerroin.

23 asteisesta sisäilmasta lämmöntalteenotto on saman hintaista kesällä ja talvella.
Ero on, että pilp tekee lämmintä vettä talvella pimeällä ja pakkasella, aurinkopaneeli ei.

siemenlämpö naapurista säkillä. ja perketi ei oo sen jälkeen tarvinnu sähkölaskuja maksaa

Meillä naapurin setä tuo siemenlämpöä joka päivä äitille ja sitten antaa sen makuuhuoneessa kun isi on töissä. Mutta talossa on myös vesikeskuslämmitys joten se nesteinen siemenlämpö kait toimii paremmin. Äiti kertoi että hyvä systeemi kun naapurin setä ei edes tahdo siemenlämmöstä velottaa mitään, isältä on kuulemma loppunut kyky tuottaa lämpöä.

Onko kellään arvon rakennuttajista tai rakentajista tietoa, onko Suomeen tuotu mihinkään esimerkkitapausta israelilaiskeksinnöstä jossa talon ikkunat toimivat aurinkokeräiminä? En ole vielä ymmärtänyt boilereitten hybridivaihtoehtoja pelkkään käyttöveden kuumentamiseen koska itse talon lämmitys maksaa niin paljon enemmän kuin vedenlämmitys. Eli energiavaraajat ymmärtää paremmin sijoituksena suhteellisen kalliiseen laitteistoon. Asennan itse eri merkkejä ja yritän metsästää tilastotietoja per neliö ja per asukas muualta kuin valmistajien julkaisuista.

Israelissa on ollut ilmeisesti ko. keksinnön kanssa sama rahoittaja hankkeessa, jossa startupilla on sukelluslaitteisto joka eristää hapen merivedestä sukeltajan käyttöön.

Pauli Ojala
www.lamminvesivaraaja.fi