Uudet ikkunat tai lasien vaihto ?

Vain...no vain. Yksinkertaiset ohjeet ovat usein älykkäitä, edullisia ja helppoja.
Miksi esittämääsi asiaa ei ole ehdotettu laajemmin? Vaihda vain lasi ja ... hyvää tulee.

Joo.

Näinhän se on. Aikanaan jaettiin avustuksia, että vanhoihin kaksikerrosikkunoihin laitettiin kolmas lasi sisäpuolelle. Se oli erittäin yleistä joskus -70 luvulla, kun oli energiakriisiä. Valtio tuki tietyissä tapauksissa suoraa rahallisesti näitä remontteja.

Samaten tuettiin myöhemminkin talojen eristysremontteja. Sai tukea, kun laittoi lisää villaa.

Kaikki tuohan oli kehno asia ikkunatehtaille.

Akkunat ei mene miksikään, jos niitä ajoittain huoltaa. Lasi on lasia, olkoon uusi tai vanha lasi. Pokat ja tiivisteet tahtovat hapantua ajanoloon. Niissä se pahin energiantuhluri on. Jotain kymmenen vuoden välein kun putsaa ja korjailee ulkopokat maalauksineen ja laittaa tiivisteet kuntoon, siinäpä se tärkein.

Ja todellakin, jos haluaa tehdä jotain parannusta, halvimmaksi tulee laittaa lisää lasia, vaikka just lämpölasi jonkun lasin paikalle, tai ihan "ylimääräiseksi".

Hitto, kaatopaikat täynnä "ikkunaremonteista" purkujätteeksi jääneitä ihan käyttökelpoisia ikkunoita, joissa yleensä suurin vika on ulkopokien kehno maalipinta, ei niissä laseissa mitään vikaa ole.

Ai niin, yks suuri tekijä lämpövuodoissa on pokien tiivistys. Se mun mielestä on useasti niin, että lämpö juu paranee, kun ehyet ikkunat ehyisiin ikkunoihin.

Polyuretaani, sitä laitetaan nykyään okkunan karmien ja rungon väliin, se eristää. Pikkujuttu, eristäminen. Mutta sen takia myydään pirunkalliita ikkunanvaihtoja...

Kas kummaa kun näinkin yksinkertainen asia ei ole aikaisemmin tullut keskustelujen piiriin. Jokainen lasitusliike suorittaa lämpölasin vaihdon sisäikkunaan. Ikkunan tiivistysohjeet löytyy netistä.
Löytyihän niitä edullisiakin lämmitysenergiasäästöohjeita.

itse vaihdan sisälaseja oman talon 2-3krt 74vm ikkunoihin, tilalle laitoin teetetyt 2osaiset lämpölasit(tyhjiö) ja 1kertainen selektiivikalvo, toinen lasi elementissä on paksumpi kuin toinen jotta eristää myös ääntä paremmin. yläjyrsimellä voi ajaa alkuperäistä syvemmäksi pokaa jotta menee alkup. listoilla.
nyt ei kuulu äänet sisälle niinkuin ennen, eikä hohkaa niin kylmääkään. tuloilmakanavat on nyt ainoita mistä tulee ääntä sisälle...

Muutin 1,5 vuotta sitten 60-luvun alun taloon. Ikkunoiden äänieristys on nolla. Kun ikkunan alla jotkut juttelee se kuuluu sisään. Eikä siinä, mutta kun tuossa ulkona on aika vilkasta menoa etenkin öisin ja viikonloppuisin. Mopot, prätkät, murrosikäiset huutajat... Menoa on valvonnalla hillitty mutta ei lopetettu. On muutakin myöhäistä ja aamuaikaista meteliä mihin herää. Talossa on kuitenkin monta muuta tekijää miksi en halua muuttaa pelkän huonon ikkunoiden äänieristyksen takia pois. Enkä heräillä öisin ja valvoa viikonloppuja.

Taloyhtiö ei ole teettämässä ikkunaremonttia ainakaan 5 vuoteen (pitkä aika valvoa!). Jonkinlainen julkisivuremppa on tehty 8 vuotta sitten ja ikkunat todettu hyviksi. Isännöitsijän mukaan ulkoikkuna kuuluu taloyhtiön vastuulle. Eli jos siitä maalit alkaa rapista tai tulee muita ongelmia taloyhtiö hoitaa. Sisäikkuna sen sijaan kuulemma kuuluu asukaalle. Karmien maalaukset jne.

Näin ollen ajattelinkin, saisimmeko teettää sisäikkunan tilalle uuden paremmin ääntä eristävän ikkunan? Tietysti se maksaisi mutta jos se eristäisi ääntä puoltkaan nykyisestä olisi se hintansa arvoinen. Uskon. Kyse on kuitenkin vain yhdestä makuuhuoneen ikkunasta.

Näihin vaihtoihin saat luvan isännöitsijältä. Mutta hyöty on todella vähäinen: Paksumpi ulkolasilasi, uusi samanmuotoinen ja värinen ulkopuite.
Muutamia tehokkaita tosiasioita jotka kannattaa tehdä joka tapauksessa.
Tiivistä ulko- ja sisäikkunat riittävän paksulla ikkunatiivisteellä.
Irtonainen lasi "helisee" ja toimii äänen vahvistimena kuin rummun kalvo.
Pursota ohut kirkas silikonimassa "soiro" max 3 mm lasin sekä pokan liitoskohtaan (kaikki liitokset yhtenäisenä).
Pursotuksen jälkeen vedä sormella massaa pitkin. Massa tarttuu kiinni ja pinta tasaantuu. Kuivumisen jälkeen voit suorittaa tarpeelliset rajaukset händyllä.
Tämä suoritetaan ulko- ja sisäikkunan sisäpuolen liitokseen.
Sisäpuolen vuorauslistojen reunojen liitosrakoon voit pursottaa (valkoiset) akrylliä tai kirkkaan elastisen massan kuten lasiliitoksiin.
Tämän jälkeen ulkoa tulevat äänet vähenee noin kolmanneksen.
Jos nämä toimet eivät riitä voit hankkia sisäikkunaan lämpölasin.
Vaikka hankkisit lämpölasin niin avonaisista liitoksista äänet kulkevat esteettä.

Vika ei olekkaan laseissa vaan tiivisteissä? Eli vanhat ikkunatkin tiivistämällä eristää ääntä kuten nykyaikaiset ikkunat?
Epäilen, sori vaan.

Tiivistämällä estää avonaiset äänikanavat ulkoilman äänille. Lue asini uudestaan.
ULKOILMAN ÄÄNET VÄHENEVÄT KOLMANNEKSELLA.
Tämäkin voi riittää poistamaan häiritsevän kovat äänet.
Lämpölasi on kyllä tehokas äänieriste.

Kerrostaloissa energiakulutus menee lämmön sekä lämpöisen veden tuottamiseen, ilmanvaihtoon ja vähäiseen vaipan lämpöhävikkeisiin.
Kokonaiskulutuksessa tiiviit ikkunat kuluttavat lämmitysenergiaa vain 8-10 %.
Jos ikkunat ovat tiiviitä niin lasien merkitys on todella vähäinen.
Pakkaskuukausia on vuodessa vähäinen määrä. Aurinko tuottaa lisälämpöä lasien läpi suurimman osan vuodesta.
Nykyisissä pientaloissa lasien merkitys on samaa luokka eli n 10 % energian kokonaiskulutuksesta.
Energiakuluksen pienentämiseksi ikkunoiden ja niiden rakenteiden tiiveys on tärkeämpää kuin lasien merkitys.

Mikä on lämpölasin neliöhinta ? Mikä on keskivertoisen puu/alumiini-ikkunan neliöhinta ?

Mitä ne hinnat nyt sitten on ? "Halvalla" ei kerro mitään. kymppitonni, tonni, satanen??

Äänen eristävyys paranee jos sisäpuolinen lasi vaihdetaan ns. lämpölasiin. Todennnäköisesti jo standardipaksuus lasissa (laseissa) riittää poistamaan ongelman mutta tarvittaessa voi valita paksummankin materiaalin.

"Halvalla". Lasin koko määrää yksikköhinnan. Lasien määrä ratkaisee kokonaiskustannukset.

moi luehan linkin opinnäytetyö kaksilaisisten (MS) ikkunoiden korjauksesta ja sen kannattavuudesta linkistä:
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/31068/Reijonen_Ossi.pdf?sequence=1

Vanhaa tutkittua tietoa ei mitään uutta asiaa. Täytyykö jokaisen ikäluokan suorittaa samat tutkimukset uudestaan?

Tosiasioita ikkunoista ja lämmityskustannuksista.
Ikkunoiden sekä niiden rakenteiden tiivistäminen on kustannustehokkain tapa vähentää lämmityskustannuksia 5 - 20 % (keskiarvo n 10 %).
Tiivistyskustannusten takaisinmaksuaika energiasäästönä on yksi lämmityskausi.
- hyötynä mm vedontunteen poistuminen
Sama säästö tulee uusien ikkunoiden kuoleentuneiden tiivisteiden vaihdosta.
Tiivistetyt ikkunat sekä yksilasisen sisäikkunan vaihto lämpölasiin niin kustannusten takaisinmaksuaika energiasäästönä yli 7 vuotta.
- hyötynä mm lasin kylmähohkan vähentyminen.
Vanhaan kiinteistöön uudet ikkunat joissa on korvausilmaventtiilit niin lämmityskustannukset nousevat n 10 - 12 %.
- hyötynä mm ??

Lasin vaihto lämpölasiin ja puoli litraa maalia taitaa olla edullisin tapa hankkia "uusi ikkuna".

Kotitalouksilla on paljon ylimääräistä rahaa. Kun ikkunatiivisteet vuotavat ostetaan uudet ikkunat, eikä viitsitä tiivistää niitä.
Kun sisälasi hohkaa kylmää, niin ostetaan uudet vuotavat ikkunat.
Sisäikkunasta lasin vaihto lämpölasiin olisi nopea ja edullinen ratkaisu.
Tämän jälkeen vanhojen ikkunoiden U-arvo olisi jopa parempi kuin, uusien ikkunoiden vastaava arvo.

kovasti käyvät "kimppuun "lkkunafirmat.uudet pitäisi pakosta laitattaa.käsittääkseni esim.VTT on tullut tulokseen kun vaihdat vanhat myös puuosiltaan ejät ikkunat uusiin et talon elinkaaren aikana lämmityskustannuksissa saa rahojasi takaisin.niimpä minä tiivistin vanhat kolminkertaiset ikkunat jotka edelleen tomivat ernomaisesti.

Meillä taloyhtiö oli suuressa viisaudessaan päättänyt vaihdattaa kaikki ikkunat koko 8 krs taloon. Vanhat ikunapokat olivat ehjää puuta ja hieman näitä uusia vääntyileviä leveämpiä.

Tosiaan, aikaisemmin olkkarin iso ikkuna ei avattaessa juuri vääntyillyt mutta tämä uusi elää niin että täytyy ihmetellä ettei ikkunanpesijä ole saanut ruutua rikki.

Hyvä ikkuna materiaali olisi takuulla kestänyt vähintään sen toiset 50 vuotta mitä se oli siihen mennessä kestänyt vaan kun u-arvoilla ja millä lienee saatu yhtiön osakkaiden päät sekaisin oli tähän vaan osallistuttava ja maksettava.

Kaiken huipuksi ikkunoissa on yläkarmiin tehty sellainen 60 cm leveä, 2cm korkea tuuletus pelti kotelo, siinä on sisällä joku harso ja säädettävän tuuletushahlon kohdalla muoviläpyskät jotka voi säätää kotelon päiissä olevilla vivuilla kiinni tai auki.
Idea on varmaan suunnittelijan pöydällä näyttänyt hyvältä mutta kun se ei käytännössä pelaa ollenkaan. Yli 10 asteen pakkasessa huoneissa oleva veto alkaa olemaan sietämätöntä ja jaloissa on pidettävä lisänä villasukkia, saati sitten kun pakkasta on 20-30.
Tilkitsin he holet pumpulilla kun ei sattunut olemaan uretaanipurkkia ja välittömästi veto väheni oleellisesti.

Siis kysymys kuuluu esim. ikkunavalmistajille onko mokomassa tuuletuslaatikossa mitään järkeä kun pakkaskautena ihmiset jäätyvät koteihinsa tai joutuvat teetttävät lisämuutoksia?.

Korvausilma on kautta aikain tullut tuuletusikkunoista ja ovista, miten tuonkaltaista ratkaisua markkinoidaan pohjoisilla leveysasteilla en voi ymmärtää.

Koko saamarin show vaan sen takia että saatiin hienot toimimattomat ikkuna systeemit kun vaihtoehtoisesti vanhat karmit olisi voitu maalata ja retusoida "hienon näköisiksi" ja huomattavasti halvemmalla. Niinkuin täälläkin on todettu, ennen kalusteisiin käytettiin tiukka syistä puuta nyt tehokasvatettua metsää.

Lisäksi tiedoksi. Korvausilmasäleellä varustetut puu/alumiiniikkunat vanhaan kiinteistöön nostaa lämmitysenergian kulutusta yli 10 %.
Sisälasin vaihto lämpölasiin, ikkunoiden tiivistys ja hiukka maalia olisi tullut halvemmaksi.

Reilun kymmenen viime vuoden aikana kehittynyt lasiteknologia tuo mahdollisuuksia
aikaisempaan verrattuna parantaa ratkaisevasti ikkunoiden lämmöneristävyyttä. Uutta
lasiteknologiaa soveltamalla ikkunoiden lämmönhukka voi pudota jopa puoleen.

Ikkunateollisuus puhuu vain lasin U-arvosta vaikka lasi on vain yksi ostekijä.
Lasin U-arvolla moititaan vanhat ikkunat ja kehutaan vastaavasti uudet ikkunat.
Ikkunarakenteissa on useita heikkouksia jotka lisäävät lämmityskustannuksia, heikentävät asumismukavuuttaa ja aikaistavat ikkunavaurioita (uusimistarvetta).
- Karmikappaleiden liitoksista puuttuu liima ja rakenneliitosta suojaava pintamassa.
- Lasin sekä puitteen liitoksessa on huolimattomasti asennettu liitosliimaus.
- Lasin sekä puitteen liitoksesta puuttuu rakoa suojaava pintamassa.
- Ulkoikkunan tiivisteet on asennettu teknillisesti väärin. Vettä lasien välissä.
- Sisäikkunan tiivisteet liian ohkaisia väljyysvaroihin nähden.
- Lämpöeristeiden ja puitteiden asennukset sattumanvaraisia.
- Ikkunan korvausilmaventtiili on kaukaisesta menneisyydestä jäänyt halpistuote.
Suorita lämpökamerakuvaus niin havaitset itse nämä vuotokohdat.

Näin nimenomaan kannattaa tehdä jos karmit ja pokat ovat kunnossa.
Mun talo on vuodelta 1970 ja alkuperäiset ikkunat ovat täysin terveet puuosiltaan, eli ei mitään järkeä alkaa koko ikkunoita vaihtamaan.
Viimekesänä vaihdoin vanhoihin sisäpokiin selektiivilämpölasielementit ja rahaa meni kaikkineen 1500€ jos olisin ostanut täysin uudet ikkunta niin kustannukset olisi olleet aivan toista luokkaa.
Yläjyrsimellä vain jyrsin pokaan uran syvemmäksi ja 10x40mm puulistalla kiinnitys ja nyt ei ole tänä talvena ikkunta huurtuneet ollenkaan ja kylmää säteilyä ei enään tule lasinpinnasta.

Jos asumismukavuutta heikentää vain muutama kylmähohkaikkuna.
Vaihda lämpölasi vain niihin ikkunoihin.
Ulko- ja sisäikkunan toimivat tiivisteet on kuitenkin tehokkain tapa poistaa vedontunnetta. Vilkaseppa netistä, Veto mitä veto on

Vanhoissa ikkunoissa tiiviste- sekä rakenneliitosvuotoja. Uusintatiivistys sekä liitoksiin hieman elastista massaa niin vanhat ikkunat ovat tiiviimpiä kuin uudet.
Käyntisovitukset tarpeen mukaan. Purkki maalia entisöi ikkunat. Lämpölasi harkinnan mukaan.
Vanhat ikkunat ovat tämän jälkeen paremmat kuin uudet vastaavat.
Uusien ikkunoiden valmistaja ilmoittaa www sivuillaan: Ikkunan sisäpuite ei ole suunniteltu täysin tiiviiksi. Kostea sisäilma pääsee rakenteisiin ja aiheuttaa rakennevaurioita.

Lämpölasin asentaminen vanhaan sisäikkunaan on parempi ja halvempi ratkaisu, kuin uusien vuotavien karmien ostaminen. Tämä on tosiasia, ei mielipide.

Vanhaan kiinteistöön uudet energiaa "säästävät" ikkunat.
Ihmettelen, että säästääkö uudet ikkunat lämmitysenergiaa hankintahintansa verran?
Paljon täytyy energiaa säästyä 2-3 pakkaskuukauden aikana - epäilen.
Varhaiskevään, kesän ja myöhäiseen syksyyn eli 9-10 kuukautta vuodessa, taloa lämmittää pääosiltaan aurinko ja ulkoilman lämpötila.
Vedontunnetta aiheuttaa vanhat sekä uudet ikkunat.
Vanhoissa ikkunoissa on kuoleentuneet ikkunatiivisteet.
Uusissa ikkunoissa on heikko sisäpuoleinen rakenne- sekä tiivistetiiveys ja korvausilmaventtiili.

Aloitusviesti ottaa kantaa asumisviihtyvyyteen ja todelliseen säästöön.
Vedontunnetta aiheuttavaan ikkunaan kannattaa vaihtaa vain lasi, lämpölasiksi.
Eikä se uudelleen tiivistäminen maksa paljon.
Järkevästi halvalla, on nykyaikaan harvinaista.
Nyt kannattaa sanoa ikkunamyyjille hus, hus.

vanhat ikkunat aiheuttavat vetoa, kun tiivisteet ovat kuoleentuneet.
Uusia ikkunoita mainostetaan tiiviiksi. Fenestran sivuilta "....sisäpuolen ikkunat eivät ole tiiviitä...".
Ikkunavalmistajien puheet muuttuvat käytännössä.

Meille vaihdettiin ikkunat julkisivurempan yhteydessä, 4 taloa, 8 kerrosta. Olen itse timpuri ja mielestäni olisi ollut pöhlöä alkaa korjata vanhoja. Yksi ainoa tuuletusikkuna , olohuoneessa. Muut isoja, jälkeen lisätty välipoka. Vanhat koukkuavaajat koetuksella, jakaria avuksi. Väli-ikkuna ruuvimeisselillä auki pesua varten. Olisi pitänyt jyrsiä uudet tiivisteurat, ellei olisi laittanut väsyneitä liimattavia tiivisteitä. Välipuitteessa ei tiivistettä. Periaatteessa ikkunat pitäisi poistaa kunnostuksen ajaksi, jyrsintää (paketin vaihto), ja tiivisteen vaihtoja varten. Toimimattomat vanhat lukot, olisi pitänyt uusia.
Noita maalaushommiakin olen paljon tehnyt, joten tiedän, kuinka suuri työ on tehdä vanhoista pokista, karmeista ja listoista säällisen näköisiä. Autokitilläkin paklatessa, yhden reiän hommaan menee kuivumisineen ja hiomisineen monta tuntia. Ulkopuolelle sitä ei voi edes tehdä, hengittävyyden vuoksi.
Ikkunoiden korjaus tulee kalliiksi ja asunnon haltija ei innostu siitä, että ikkunamies / miehet päiväkausia remppaavat yhden huoneiston ikkunoita, ja parvekkeen ovea. Pöly- ja käryhaittakin on jonkinmoinen .
Ymmärrän, että johonkin arvotaloon, jossa saattaa olla, esim. tammesta, tai teakista valmistetut, monimuotoiset ja ilmeiset ikkunat, ne korjataan, vaikka sen vuoksikin, että saadaan pitää ne peilaavat , ( sihtaavat ), ehkä puhalletut lasit.

uusia haaveillut. Noin värikkäällä ja laajalla selittelyllä ehdotan sinulle satukirjailijan uraa. Lisäksi voit kertoa kenen ikkunavalmistajan palveluksessa olet.

Pieleen meni. Asun kerrostalossa ja olen timpuri, joka tekee monipuolista uudis ja remppahommaa. Taloyhtiöömme kuuluu 4 kerrostaloa, 8 kerrosta per talo. noin 20 reikää per kerros. Eli 32 kertaa 20 ikkunaa ja ovea. Eli se tekee 640 ikkunaa, niistä osa parvekkeen ovia.
Montako vuotta ajattelitte hioa , maalata, paklata, jyrsiä lukkoja, jyrsiä tiivisteuria, vaihtaa osittain mädäntyneitä puitteita / karmeja. yleensäkin korjata tätä määrää. Edes maalausliikkeet eivät suostuisi niin pöhlöön hommaan. Hinta olisi moninkertainen uusiin nähden. Pelkästään jo nosturi ja telinekustannukset järkyttäisivät. Entä työn jatkuvuus.? Sateella homma tyssäisi ulkopuitteen ja karmin osalta. Ja taas odoteltaisiin muutama päivä, että kuivuisivat.
Ikkunoiden toimittaja valittiin kolmella tehdaskäynnillä ja tarjouskilpailulla. Halvin ei voittanut, vaan paras. Sen varmaan tiedättekin, että samalla valmistajalla on monen hintaisia ja laatuisia ikkunoita. Ja että ostavat toinen toisiltaan materiaaleja. Vaikka vaan karmeja ja puitteita, laseista puhumattakaan. Paremmuus on katsojan silmässä. Hinnalla saa laatua. Olette te aika vihreitä haaveilijoita.

jotain tolkkua???? Timpurin ja lankkumaalarin taidot ja ammattitaito ei riitä ikkunaremontin tekemiseen. Ei ammattimaisessa ikkunaremontissa mitään nostureita tarvita. Pokat viedään työpajalle ja tuodaan takaisin kunnostettuna. Aukon eteen laitetaan sääsuoja. Karmit kunnostetaan huonelämmössä, säätilasta riippumatta. Työn kesto riippuu käytettävistä maaleista. Asumishaitta vähäinen.
Huoltovapaata ikkunaa ei ole. Uudet ikkunat vaativat huoltotoimia viiden vuoden välein.
Uusissa ikkunoissa on aivan samat vaurioita aiheuttavat rakenneliitospuutteet, kuin vanhoissakin ikkunoissa. Timpuri katso "Hyvän ikkunan laatuvaatimukset".
Jos ymmärrät ikkunarakenteesta jotain niin huomaat, että vaihtamalla ikkunat saatte vain paremmat maalipinnat.

Höpö höpö. Katselen niitä uusia ikkunoita paivittäin. Vanhoissa ei ollut muuta hyvää kuin puun laatu. Se oli tasalaatuisempaa uuteen sormijatkettuun verrattuna. Varmaankin se sisäpuoli olisi kestänyt toiset viisikymmentä vuotta. Mutta kaikki muu näissä uusissa on parempaa. Mitäs karmeille tehdään, jos vain pokat viedään. Miten vaihdetaan uudet sulkijat rikkinäisten tilalle, mahtuvatko ? Täytetään siis vanhat reiät ja koetetaan löytää jokin sovellettava. Vanhoissa karmeissa ties montako maalikerrosta, ulkopuoli hapertunut auringosta ja vedestä. Taltataanko pahat pois ja liimataan paikalla uutta puuta tilalle. Mielenkiintoinen työ. Karmien irroitus ei tule kyseeseen talon rakenteen vuoksi ja on muutenkin hölmöä.
Vai ei timpurin ammattitaito riitä. Mitäs muita taitoja siinä tarvitaan ? Lämpölasielementti ainoa, mitä en ole tehnyt. Teillä päin on varmaan eri nimityksiä osaaville. Ehkä he eivät kuulu tuttaviisi.
Ps. Olette te semmoisia haaveilijoita, etten oikein tiedä, mitä ihmettä pienissä päissänne liikkuu. Varmaan niitä "Rakenneliitospuutteita ? "

Ikkunat eivät "valu" huoneenlämmössä asuntojen käyttöikänä. Tuo on ihan legendaa. Vanhat ikkunat ovat vaan olleet huonompia kuin nykyiset. Huonolaatuinen ikkunlasi on vain asennettu painava pää alaspäin.

Ikkunan vaihtajille.
Katsoitko uusien puu/alumiini-ikkunoiden huolto-ohjeita.
Niissä suositellaan tarkastus ja tarpeellisten huoltotöiden suorittamista 5-7 vuoden välein.
Tosin huolto-ohjeista puuttuu ikkunatiivisteiden vaihtoväli, joka on noin 7 vuotta.
Silikoni tiivisteiden kohdalla 15 vuotta.
Vain huolto- ja tiivistystöiden laiminlyöntien takia ne vanhat ikkunat vaurioituivat "korjauskelvottomiksi" ja aiheuttivat vetoa.

Tosiasiassa pahimmassakin tapauksessa, kiinteistöstä löytyy korjauskelvottomia ulkoikkunoita korkeintaa 10%.

Juu, on se kumma kun nykyään vaihdetaan 25 vuotta vanhat ikkunat surutta uusiin. Kyllä monta taloyhtiötä on narrattu moiseen hommaan. Muka säästöä lämmityskuluissa, ei voi hirveesti tulla säästöä, kun kaikkiin ikkunoihin tehdään korvausilma-aukko. Karmea veto vähänkään kylmemmillä ilmoilla. Lämmityskulut lisääntyy 15%.

"Ei timpurin taidoilla mitään oikeaoppista ikkunaremonttia suoriteta.
Ikkunan korjaus, huolto, ja tiivistystyöt on oma erikoisosaavien ammattitekijöiden harvainala."

TUO ON KYLLÄ TÄYTTÄ PUPPUA!

Minä korjaan itse ikkunat ja teen sen DI-pohjalta. Tässä espoolaisessa kylässä on itseoppinut kirvesmies, joka on korjannut työkseen museoviraston suojelukohteiden ikkunoita. Meillä kummallakaan ei ole sen kummempaa alan eritysosaamista. Minä ehkä ymmärrän maalikemiaa keskimääräistä paremmin ja nyt jo yli 7-kymppinen timpuri hallitsee puun käsittelyn normikuluttajaa paremmin.

Asuntoni ikkunat ovat 70-luvun alkupuolelta. Niitä on korjattu muutamaan kertaan sekä lämpölaseilla että maaleilla.

Roskapuhetta on myös energian säästöön liittyvät väitteet. Kokonaienergiankulutukseni on noin 100 KWH per brutto m2, joten lämmitysenergiaa kuluu alle 60 kWh/b m2. 70-luvulla rakennettu omakotitaloni on siten MATALAENERGIATALO!

Summa summarum: ikkunoiden remontoiti ei vaadi mitään eritysosaamista. Remontoiduilla ikkunoilla saa kustannustehokkaasti energiaa säästävät ikkunat.

"Hieman faktaa". Ikkunaremontit perustuvat yleensä " luule tietävänsä, luulee osaavansa, luulee tekevänsä hyviä ratkaisuja."

Jos ei tiedä tai taida muuta, niin omat päätelmät ja työsuoritukset ovat "huippuluokkaa". DI tai kiinteistön huoltomies, ei ole ikkunahuollon, korjaustoimien, maalaus, massojen, kittien ja tiivisteiden erikoisasiantuntija.
Lahjakas puuseppä pystyy suorittamaan,ikkuna-alan asiantuntijan laatimat työselitykset.
Käyntisovitukset, maalaustoimet tai lasinvaihdot eivät kerro paljonkaan ikkunoiden huolto tai remonttitaidoista.
Esitteiden mukaan myös teollisesti valmistetut ikkunat ja ovet ovat puusepäntaidon mestarituotteita.

Maassamme ei ole eri aikakausien ikkunoiden ja ovien, taitavia sekä osaavia huolto, korjaus, tiivistystöiden tekijöitä kuin kourallinen.
Onko teillä kummallakaan tietoja, taitoja tai osaamista suorittaa, Talorakennusalan ammattitutkinto: Ikkunoiden korjaus ja huolto (tiivistys)?

Eristyslasit kannattaa vaihtaa vain niihin sisäikkunoihin joidenka läheisyydessä oleskellaan.

Vaikka tästä keskustelusta on 10 vuotta jo kulunut, on asia yhä ajankohtainen. On turhaa uusia koko ikkuna karmeineen, ellei karmi ole laho.

https://www.kodinplaza.fi/ tarjouspyyntöpalvelun avulla kilpailutin tarvitsemani palvelun!

Vanhoihin puuraameihin ei voi useinkaan asentaan lämpölaseja. Raameja ei ole mitoitettu lämpölasien painolle.

Uudelleenviritetty ikkuna ei kestä lasin painoa. Jos ikkuna avataan, niin sylissä voi olla jopa 200 kg rikkinäistä lasia.

Olen joutunut avaamaan tunkilla näitä viritettyjä ikkunoita, kun mikään muut tapa ei onnistunut.

Jos haluaa painavamman lasipaketin, niin ikkuna pitää mitoittaa painon mukaan => yleensä uusi ikkuna.