Toki kaikki koirat rupeavat olemaan 10 vuotiaana vanhoja, mutta haluan ajatella että shelttini on vielä nuori. Shelttini on aktiivinen ja mielelllään lähtee lenkille yms. kun lähdemme, mutta nukkuu kyllä suurimman osan ajasta. Kuinka paljon keskimäärin 10 vuotiaalla sheltillä on vielä elinaikaa?
Onko 10 vuotias sheltti vanha?
i love my dog
71163
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Viikko-kaksi. max.
onpa maailman paskin ja turhin kommentti
Nauti koirasi seurasta niin kauan kun se on ilonasi ja seuranasi. Toivottavasti vielä muutaman vuoden saatte olla yhdessä.
Kyllä kaikkeen saa sitten ruveta varautumaan, kun tuo 10v tulee mittariin, melkeimpä rodulla kun rodulla.
Meillä ovat olleet 13-15vuotiaita ja sitten yhtäkkiä ´suorilta jaloilta ´ja kesken leikkien on lähdetty.
Joten, nauti jokaisesta hetkestä !
Meillä edellinen ehti täyttää 15 pari kuukautta ennen kuin kuoli. Melkein viimeisiin hetkiin asti oli leikkisä ja seurallinen, vaikka vauhti hidastuikin ja nukkuen meni suurin osa päivästä. Toivottavasti nämä nykyiset ovat yhtä pitkäikäisiä. Tiedän myös useita 15-vuotiaaksi eläneitä ja muutamia 12-14-vuotiaita.
Hyvä, jos shelttisi on vielä aktiivinen ja innokas lenkkeilemään. Kannattaa pitää yleiskunto hyvänä ja paino ihannelukemissa, niin koirallasi voi olla vielä viisikin vuotta hyvää elämää jäljellä. Senioriruuan syöttämistäkin voisit ajatella, jos koirasi ei vielä sitä syö. Eläinlääkärissä kannattaa käydä säännöllisesti tarkastuttamassa hauvelin terveydentila, varsinkin, jos huomaat jotain normaalista poikkeavaa. Ja toden totta, nauti joka hetkestä. Vanhasta koirasta voi olla yhtä paljon iloa kuin pikkupennusta.
Ei se ole vanha, mutta alkaa olla jo ehkä ikääntyvä:) Oma collieni lähti liki 14-vuotiaana melkein parhaalla mahdollisella tavalla. Se nautti suunnattomasti pitkistä vaihtelevista lenkeistä, eikä sillä ollut mitään ikäviä vaivoja. Askel oli kuin nuorella koiralla, joskin dementti se alkoi olla. Lopetimme sen, kun verikokeissa paljastui ikävä sairaus, eli kuolema oli lähellä, ja tuskatkin muutamissa päivissä edessä. Mutta lievää väsymystä lukuunottamatta ei mitään näkyvää oiretta, leikki vielä viimeisenä iltanaan todella onnellisena. Verikokeiden tulokset kuitenkin olivat niin lohduttimat, että vaihtoehtoja ei ollut. Kukaan ulkopuolinen, mukaanlukien koiran päivittäin usein tavanneet naapurit, eivät olleet kuitenkaan olleet uskoa korviaan, kun tilanne heille selvisi, kun koiraa ei näkynytkään.
Nyt meillä on 11,5 vuotias vanhempi koiramme. Ja missään ei ikä näy. En todellakaan pidä sit vanhuksena, joskin käymme perusverikokeissa vuosittain. Ja seuraamme muitakin yleisiä ikääntymisen tuomia juttuja, kuten ummetusta. Eläinlääkäriin menemme hiukan herkemmin kuin aikaisemmin, ihan varmuuden vuoksi. Mutta tämäkään koira ei todellakaan vaikuta vanhalta, ja jotkin terveyspuutteet, joita on, ovat joko synnynnäisiä (on siis tiedossa, mutta ei aiheuta mitään ongelmaa koiralle) taikka sitten tapaturmaisia. Vauhtia riittää todella. Vahingosta viisastuneena olen kuitenkin jo seuraavaa koiraa laittamassa varaukseen, jotta lähivuosina sellaisen myös saisimme. Se loppu kun voi olla (ihan samoin kuin ihmiselläkin muutoin) todella nopea ja yllättävä. Pidämme korostetun huolta mm ylipainosta ja yleiskunnosta. Eli siis liikunnan määrästä ja laadusta. Ikääntyvällä koirallakin on omat erityistarpeensa, mutta myöskin ne ovat jotain sellaista, mitä ei nuori koira voi ikinä olla. Ikääntyvää koiraa ei pidä päästää liiaksi vajoamaan uneen ja omaan maailmaansa :) Ikä ei ole vamma taikka sairaus, vaan se on ominaisuus. Meillä on noilla ikääntyvillä ollut yhteneväisenä piirre, että ne ovat enemmän sellaisen seesteisen seuran tarpeessa kuin nuoremmat. Eli ne hakevat enemmän läheisyyttää, mutta toisaalta haluavat olla myös rauhassa. Lapsperheen arjessa se ei kuitenkaan ole aiheuttanut mitään hankaluutta. Rahaa meillä menee enemmän vanhojen kanssa, kun eläinlääkäriin turvaudutaan helpommin. Ne myöskin vaativat tietynlaista tarkempaa seurantaa. Liikunnasta ei ole tingitty kummankaan kohdalla. Eikä muusta virikkeistä. Vanhempi koiramme nauttii edelleen nenätyöstä valtavasti, jonkinverran tarjoamme sille vielä normaaliakin enemmän sitä " omaa aikaa". Omien mielippuhien kanssa. Mutta esimerkiksi fyysisesti vanhempaa rasitetaan kuin nuorempaakin. Ja se innostuu valtavasti, kun tajuaa pääsevänsä fillarilenkille irroittelemaan. Sellainen kymmenen kilometriä menee todella vauhdikkaasti pikku koiralta hujauksessa :) Jos joltain kunto loppuu, niin siltä ihmiseltä :) Vastapainona tietysti ne vähemmän vauhdikkaat nuuskuttelulenkit vapaana ja maastossa.
Turha niitä keski-ikiä on miettiä. Yrittää vain tehdä parhaansa. Elämä loppuu ennemmin tai myöhemmin, toivottavasti kuitenkin laadukkaasti voi elää. Elämänlaatua ei voi mitata ikävuosissa :)
eihän toi ole edes vanha! Meidän koira on jo 16.v. ja vieläkin leikkii. Mutta ei kyl ollu mikään tollanen koira...
ei ole vanha, itselläni on 18v. seltti ja hyvin jaksaa 10km lenkkijä viellä. nuorempana mentiin 20km