Tässä idea aurinkoenergian varaamisesta

Tuolle pitää ehdottomasti hakea patentti ja sitten lyödä rahoiksi. Älä kerro tuosta vielä kenellekkään ennen patentin saamista niin varmistat maksimaalisen tuoton keksinnöllesi. Ottaisitko muuten kimppaan?

Googleta " Keravan aurinkotalot" tai vastaavaa. Joo, siellä oli tuollainen systeemi, mutta ne purettiin pois muutaman vuoden käytön jälkeen. Ei se vaan toimi.

Kannattaa mieluummin Googlettaa hakusanoilla "Seasonal Heat Storage" tai "thermal storage"

Suomi on kehitysmaa kaikessa, joten täällä ei enää nykyään kehitetä mitään uutta. Rakennusvalvonta vielä on vastustamassa kaikkea, mikä poikkeaa totunnaisesta rakentamisesta.

... piti se vielä lisätä, että vesi kyllä varaa aika hyvin energiaa, mutta ei ole todellakaan parasta mitä on tarjolla. Ennemmin kannattaa perehtyä erilaisiin faasimuunnos materiaaleihin, jotka varastoivat moninkertaisesti energiaa veteen verrattuna.

Oikeilla materiaaleilla ja riittävän kokoisella energiavarastolla ei teoriassa ole mitenkään poissuljettua, että pärjäisi koko talven kesällä kerätyllä energialla.

ps. noissa Keravan aurinkotaloissa muistaakseni yritettiin tuottaa sähköä auringonvalolla... mikä on kuolleena syntynyt ajatus ympärivuotisessa asumisessa.

Keravalla oli kallioon louhittu vesisäiliö jota kesällä lämmitettiin ja oli tarkoitus että sitten talvella käytetään varastoitu lämpö talojen lämmittämiseen. Vaikka varaaja oli valtava, lämpö loppui joulukuun puolessavälissä, joskus kesti jouluun, ja sitten lopputalvi suoralla sähköllä. Ei se vaan toimi.

Tuo faasimuunnos lisää teho-paino -suhdetta, mutta ei sinällään lisää tehoa. Eli esim sopivan nesteen saattaminen kaasuksi isommassa mittakaavassa vaatisi melko mittavan menetelmän kerätä auringosta tulevaa säteilyenergiaa, vaikkakin fyysisesti egergiavarasto voisi olla kooltaan kohtalaisen pieni.

Periaatteessa jos tälläisiä pelle pelottomia olisi vain harvakseltaan, he pystyisivät keräämään tarvittavat komponentit romuliikkeistä ja vastaavista "ylijäämävarastoista" edullisesti, mutta jos samaan aikaan useampi henkilö alkaisi komponentteja kaipaamaan, olisi turvauduttava uusiin kaupallisiin tuotteisiin, ja sitten hintakin jo tulisi esteeksi järkevälle investoinille.

Maalämpöpumppuhan hyödyntää tyypillisesti pohjaveteen sitoutunutta lämpöenergiaa, ja porakaivoon maalämpöpumppuun investointi on edullista verrattuna mihin tahansa suuren mittakaavan "lämpöparistoon".

Kallioon louhittu vesisäiliö kuullostaa huonolta vaihtoehdolta ainakin eristyksen puutteen(?) vuoksi.

Itselläni on muutaman vuoden kokemus 120w aurinkopaneelista, enkä edes haaveillut sen avulla tuottavani mitään merkittävää määrää sähköenergiaa. Sen riittävän kokoisen akuston avulla olen pyörittänyt pientä kiertovesipumppua 24/7 -periaatteella varhaisesta keväästä syksyyn. Pumppu kierrättää vettä lammesta suodattimeen, ja siihen se on omiansa. Saattaa tienata hintansa jopa alle sadassa vuodessa ;-)

Aloittajalla on lähestulkoon kaikki väärin.

Ei ole olemassa yhden kWh:n sähkövastusta. On kyllä olemassa yhden kW:n sähkövastuksia.

Auringon säteilyn voimakkuutta ei mitata yksiköllä kWh vaan yksiköllä kW.

kWh on energiamäärän yksikkö, kW on tehon yksikkö.

Jos aloittaja ei ymmärrä edes fysiikan peruskäsittetä kuten teho ja energiamäärä niin ei ole edellytyksiä ymmärtää aurinkoenergian varaamista.

Auringon teho noin yksi kW neliömetrille pätee päiväntasaajalla keskipäivällä kun aurinko paistaa suoraan päältä täysin kirkkaalta taivaalta. Suomessa aurinko paistaa aina vinosti ja siksi häviöt ilmakehässä ovat suuremmat. Muistelen että suurin auringonsäteilyn teho Suomessa olisi 0,8 kW. Joku voi tarkentaa.

Samasta syystä aurinkosähköpanelit eivät anna Suomessa koskaan nimellistehoa vaan vähemmän, luokkaa 80% nimellistehosta. Nimellisteho voidaan saavuttaa päiväntasaajalla keskipäivällä, ja sekin vain osan vuotta silloin kun aurinko on aivan pystysuorassa ylhäällä.

Maanalaisen kuumavesisäiliön lämpö on oltava selvästi yli 50 astetta jos haluaa käyttää sitä suoraan käyttöveden lämmitykseen. Siksi kesällä pitäisi lämmittää tuo maanalainen säiliö paljon kuumemmaksi, ehkä lähelle 100 astetta, jotta se keväällä ei olisi jäähtynyt tuohon 50 asteeseen.

Kun ympäröivän kallion lämpötila on alle 10 astetta tulee valtavasti lämpöhäviöitä suuren säiliön suuren pinta-alan kautta kun lämpötilaero säiliön ja kallion välillä on suuruusluokkaa 40 astetta keväällä ja 90 astetta syksyllä.

Vertailun vuoksi, paukkupakkasilla asunnon sisälämpötila on noin +20 astetta ja ulkolämpötila vaikka -30 astetta. Lämpötilaero on tällöin noin 50 astetta.

Ei lämmöntuotannossa faasimuutoksessa nestettä kaasuksi yritetä muuntaa, vaan kiinteää ainetta nesteeksi. Tähän käyttöön on erilaisia suolayhdistelmiä kehitetty ja ne toimivat melko optimaalisella lämpötila-alueella. Muistaakseni se suola nesteytyisi jossain 40 celciuksen hujakoilla.

No otetaan toki sen verran takaisin, että Suomi ei tosiaan ole optimaalinen paikka moisille systeemeille. Talvi on liian pitkä ja pimeä.

Mutta keskieuroopassa tai vaikka Alpeilla tilanne voi olla aivan toinen. Talvellakin aurinkoa tulee aina välillä mukavasti, jolloin akkuja saadaan latailtua.

Aurinkokeräimet katolle. (Ei siis aurinkokennot.)
Keräävät lämpöä paljon tehokkaammin kuin sähköä. Näitä jos laittaa riittävästi, niin saa kesällä tuotettua kaiken tarvittavan lämpimän käyttöveden. Näitä on jonkun verran käytössä - etsi tarkempia tietoja.
Sitten kun tällaisen olet itselle laittanut, ja käyttänyt sitä pari vuotta, niin huomaat, että onhan se kiva, mutta ei sillä lämmitetä kuin vain lämmin käyttövesi.

http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2003/T2199.pdf

Tämä toimii varmasti.
Normaali talo tarvitsee 50-100 m3 vettä maanalaiseseen hyvin eristettyyn esim. betonisäiliöön. Taloon asennetaan lattialämmitys, joka pitää talon kovillakin pakkasilla lämpöisenä 20-30 asteisella vedellä. Aurinkopaneeleita riittävästi ja kierovesipummpu normaalisähköllä, jossa on varalla akut.
Koko systeemi on edullinen ja toimii varmasti.
Tietenkin voi yhdistää kunnon takan lämmittämään säiliötä aina, kun nauttii takan lämmöstä.