Lastensuojelu ei ole julkista eikä laillista vallankäyttöä

Lastensuojelu rikkoo voimassaolevia lakeja ja asetuksia lähes kaikissa prosesseissaan.
1. Viranomaisilla on oikeus kerätä tietoja ilman sen lupaa, jota tietojen keruu koskee. (periaatteessa  pitäisi kertoa, mutta ainakaan vielä näin ei tehdä)Näiden tietojen ei tarvitse olla varmistettuja eikä luotettavia. Riittää että viranomainen itse uskoo tiedon luotettavuuteen.
2. Kuka tahansa voi tehdä lastensuojeluilmoituksen, myös anonyymisti ja tavallisia kansalaisia kannustetaan tekemään ilmiantoja.
3. Sama viranomainen tekee selvitykset, toimii ensi asteen tuomioistuimena, päättää toimenpiteistä ja toteuttaa ne (tarvittaessa poliisin avustamana).
4. Viranomainen on asiassa syyttävänä osapuolena mutta hänen oletetaan voivan myös samanaikaisesti olla puolueeton asiantuntija. Vain viranomaisella on oikeus päättää tutkimuksesta, asiantuntijalausunnoista ym.
5. Vaikka kyse on usein hyvin pienistä lapsista joille aika on aivan olennainen tekijä, tai lyhytaikaisista kriiseistä joiden jälkeen tilanne palautuu ennalleen, ei viranomaisilla ole mitään kiirettä, sitovia aikarajoja paitsi suojeluntarpeenselvityksen ja kiireellisen huostaanoton vahvistamisen suhteen. Viranomainen voi jopa tarkoituksellisesti viivyttää asioiden käsittelyä.
6. Huostaanottoperheillä ei ole oikeutta puolueettomaan tutkintaan tai oikeudenkäyntiin. Huostaanotot annetaan määräämättömäksi ajaksi ja tuomittuja pidetään lähtökohtaisesti syyllisinä ja heillä on käänteinen todistustaakka eli velvollisuus osoittaa syyttömyys tai paraneminen . Viranomaisten ei tarvitse todistaa, että on perusteita jatkaa huostaanottoa. Ja vaikka huostaanotolle ei ole enää perusteita, viranomaisilla ei ole mitään erityistä velvoitetta lopettaa huostaanottoa (koska lapsen etu voikin vaatia että lapsi jää sijaisperheeseen).

Lastensuojelussa pikku virkamies on tottunut huseeraamaan vapaasti, koska valvontaa ei ole. Esimerkiksi tutkijat eivät pääse käsiksi lastensuojelun tuottamiin asikaspapereihin, sillä niihin on anottava tutkimuslupa. Eikä sitä myönnetä. Tämä on sananvapausongelma.


Suomeen pitäisi perustaa asiakaspaperipankki, joka ottaa vastaa ihmisten itse sinne luovuttamia omia asiakaspapereitaan. Siellä voisi olla tutkijoiden käytössä niin sosiaali- ja terveystoimen kuin oikeuslaitoksenkin papereita.

Itse asiassa kirjoitin eilen illalla sähköpostin erään laitoksen johtajalle tuota ideaa esitelläkseni. Asiakaspapereissa tutkimus menettää mielettömän määrän tosi mehukasta ja juurevaa aineistoa.

"Asiakkaat kokevat lastensuojelun epäoikeudenmukaiseksi, koska se on julkista vallankäyttöä" on uusi lastensuojelun muotihokema, jolla yritetään pimittää se, että lastensuojelun toimintakäytännöt ovat epäoikeudenmukaisia ja laittomia . "
Lisäisin vielä, että julkisen vallankäytön lisäksi myös järjen käyttö on toistaiseksi sallittua, paitsi ilmeisesti lastensuojelussa ei ole.

Osaako joku linkittää KSLM:ssä käydyn keskustelun, jossa pelataan juuri tällä hokemalla. Muistaakseni Maia Fandi, jota olen aiemmin pitänyt fiksuna käytti juuri tätä hokemaa. Perusssääntö tällaisia kommentteja arvioidessa on , että yleensä on kyse pikemminkin typeryydestä( hyväuskoisuudesta tai viranomaisuskovaisuudesta) tai tietämättömyydestä kuin ilkeydestä(tahallisesta pahantahtoisuudesta) . Mutta silti, miten voi olla mahdollista , ettei Fandi tiedä?

"Kielitieteilijä ja antropologi Kai Donner kertoo tutkimuksessaan Siperian samojedikansojen keskuudessa (1919), kuinka hän Venäjälle suuntautuneella matkallaan kohtasi alkuasukkaan, jonka oli kerrassaan mahdotonta suostua muodostamaan kielitieteilijän häneltä pyytämää lausetta. Tutkija oli kehottanut erästä samojedimiestä antamaan esimerkin siitä, kuinka tämä omalla kielellään lausuisi ’minun jokeni’, mutta saanut vastaukseksi äkäisen tiuskaisun, että joki ei ollut minun(tutkijan?) ja ”ainoastaan samojedit saivat siinä kalastaa”.(Aluksi kun luin tätä väärinymmärsin heti/oikoluin romantisoin alkuperäiskansojen maan/vesien omistamattomuusideaan)
Kyseinen kansanheimo eli – Marcel Maussin Essai sur le don -teoksen (1925) termiä lainatakseni – ”totaalisen sosiaalisen faktan” sisällä, jossa ei kyetty ymmärtämään vaihtoehtoja: ei kuvitelmia, ei utopioita, ei konditionaaleja, ei päämääriä, ei haaveita eikä mitään, mikä ei mahtunut heidän ajattelunsa umpioon ja tuohon muutoinkin niin kapoiseen totaliteettiin."
http://jukkahankamaki.blogspot.com/

Homoavioliittojen vastustajien lisäksi samaa umpioitunutta ajattelua ja käsitteiden omimista esiintyy lastensuojelussa.
Lapsen edun nimissä lasten ja perheiden ihmisoikeuksia ja sananvapautta vastustavat lastensuojelun työntekijät ovat omineet itselleen yksinoikeuden lapsen etuun( ja näemmä myös julkisen vallan käyttöön ) eivätkä sallisi lasten tai heidän perheidensä käyttävän käsitettä lainkaan. He ovat kuin noita uralilaisia samojedikansojen edustajia, jotka eivät sallineet muiden sanovan ”minun jokeni”, aivan niin kuin homoliittojen vastustajat eivät sallisi homojen sanovan ”minun avioliittoni”.

Erittäin mielenkiintoista ja tutkimisenarvoista vallankäyttöä.

Yksi syrjäytetty nuori tuottaa syrjäyttäjilleen vähintään 1000 000 euroa

"Yhden nuoren syrjäytyminen ja jääminen työelämän ulkopuolelle maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa " on myös uusi muotihokema, joka pitäisi muotoilla uudestaan muotoon:

Yhden nuoren syrjäyttäminen ja jättäminen työelämän ulkopuolelle tuottaa erilaisille lastensuojelujärjestöille ja -yrittäjille, hoito-, työelämävalmennus- ja kuntoutusyrityksille vähintään miljoona euroa.

Syrjäyttäminen on kannattavaa valtion tukemaa liiketoimintaa..
Valtio tukee ja rahoittaa ruhtinaallisesti jokaista nuoren syrjäyttämisprosessiin osallistuvaa tahoa ja toimenpidettä, joihin kuuluvat mm. tehostettu riskiluokitus ja -leimaus ( VARPU) , lumeapu ja - hoito (perhetyö, intensiivihoito) , epätieteelliset lastensuojelutarpeen selvitykset ja olosuhde- ja vanhemmuudenarvioinnit(n. 5000-15 000e/ kpl), moniammatillisten ryhmien panettelukokoukset( n. 1000 e/ h), huostaanotot kodeista ( n.70 000 e/vuosi/ lapsi), oikeudenkäynnit puolueellisissa fair trial- periaatteita noudattamattomissa hallinto- oikeuksissa, läheisistä erottaminen, ihmissuhteiden katkaiseminen, eristäminen väkivaltaisiin ja valvomattomiin laitoksiin( jopa 800e/ vrk), korotettujen hoitopalkkioiden toivossa etsityt virheelliset mt-diagnoosit, leimaaminen(verkostotyö), lääkkeillä huumaaminen, ylipitkät ja perustelemattomat osastohoidot, asianmukaisen terveydenhuollon ja koulutuksen laiminlyönti, pakkosäilytys puutteellista opetusta tarjoavissa oppilaitoksissa, jotka on perustettu vain yhteiskunnan tukirahojen imuroimiseksi, työvoimaneuvonta= valehtelu todellisista työllistymismahdollisuuksista, tempputyöllistys, työelämäkuntoutus ja -kurssitus, ilmaisharjoittelut, orjatyö .
Sitten valtion rahaa voivatkin ruveta imuiroimaan psykiatriset hoitolaitokset, ala-arvoiset mielenterveys- , päihdekuntoutus- ja tukiasumisyksiköt ja kriminaalihuollon ohjelmat ja toimijat.

Nuorten " hoitamisesta" tai " kuntouttamisesta" on tullut kannattavampaa bisnestä kuin prostituutio tai huumekauppa.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9339040
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9797805
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9294813

Jep,

Kirkasotsaiset sosiaalitädit tietävät mikä on lapsille ja heidän vanhemmilleen parasta. Jos uskallat olla erimieltä, sinulle tehdään heti selväksi mitä tuleman pitää. Lastensuojelulaki ja sitä tulkitsevat sosiaalitoimistot ovat tehneet Suomestakin Stasi yhteiskunnan, missä kuka tahansa voi "minulla on sellainen huoli" ilmoitukselle tehdä kiusaa naapureilleen. Ihmisten elämään voidaan tunkeutua hyvin vähäisillä perusteille, eikä siinä auta vaikka lapsesi ja itse olet eri mieltä. Kyllä sosiaalihuolto tietää mikä sinulle ja perheellesi on parasta.

Koska lastensuojelulain mukaan jokainen "huoli lapsesta" ilmoitus on sosiaaliviranomaisten tutkittava, kannustan jokaista kansalaista tekemään alkuun vaikka ilmoituksen kerran viikossa sopivaksi katsomastaan perheestä. Ilmoituksen voit tehdä nimettömänä ja perusteeksi riittää kuulopuhe tai huhu, ainakin silloin kun esim. lapsesi luokanvalvoja tekee ilmoituksen. Itse ilmoituksen sisällön ei tarvitse edes olla totta, eikä ilmoituksen jättäjän tarvitse ilmoituksen tekemisen jälkeen olla missään tekemisessä asian kanssa. Ilmoituksen kohteena olleelle koituu tietysti harmia ja aikaa menee usein täysin turhiin istuntoihin. Toisaalta pienen ihmisen voimat harvoin riittävät taistelemaan sosiaalihuollon koneistoa vastaan.


Ilmoituksen kohteena olevat voivat vastavuoroisesti tehdä aluehallintovirastoon kantelun aiheesta. Sen laatimiseen saa ohjeita ko. virastosta ja papereiden jättäminen onnistuu netistä. Tällöin saavutetaan hyvä oravanpyörä, jossa kaikilla on tekemistä ja itse asiat saataisiin järjestykseen.

Huolestuneet kansalaiset voisivat tukkia "sossut" ja aluehallintovirastot näillä ilmoituksillaan, ei mihinkään muuhun aikaa riitä ja "sossujen" työllistymisensä on taattu. Toisaalta voihan olla se pieni mahdollisuus, että lainsäätäjä muuttaisi lastensuojelulakia tai antaisi pikaisesti uudet ohjeet lain tulkintaa.

Etenkin aloituksen luin pariin kertaan, pidin pienen kahvittelutauon ja palasin tekstin pariin vielä kertaalleen :)

Upeaa, kiitos kirjoittajalle!

Voiko se lapsensuojelu olla rikollista jos sillä ehkäistään lapsen turvattomuutta ja taataan lapsen etu ?

Laittomasti toimivat virkamiehetkin ovat olleet aikoinaan eettisempiä hyväuskoisia ja luultavasti hyväntahtoisia opiskelijoita, jotka ovat myyneet auttajan arvonsa vakituisesta virasta.
Myös kuntapäättäjät toimivat rikollisesti ja valtio suorastaan kannustaa siihen lastensuojelukertoimellaan, jossa kuntia palkitaan huostaanotoista ennaltaehkäisyn ja toimivien peruspalvelujen sijaan.
Kun vielä perheillä ei ole mahdollisuutta puolueettomaan tutkintaan eikä oikeudenkäyntiin ja virkamiehiltä puuttuvat kaikki vastuu- ja korvaussäännökset, läpimätä systeemi saa kukoistaa ja tuottaa uusia uhreja.
Laittomuuksiin ei puutu kukaan, sillä lastensuojelulaitoksilla ei ole valvontaa eikä maassa ole riippumatonta ls- tutkimus- tai valvontainstituuttia. Mediakin kulkee ls- yrittäjien talutusnuorassa ja sensuuri kukoistaa.

Pitäisikö lastensuojelu sitten olla julkista vallankäyttöä? En ymmärrä nyt tätä vouhotusta ollekkaan lastensuojelussahan on kyse hyvästä eikä pahasta miksi joku kokee sen pahana?

Tylsä provo. SIltä varalta, ettei kyseessä ole provo:

Terroria, ihmisten pakkosiirtoja ja vallan väärinkäyttöä on aina toimeenpantu suojelun nimissä.
Noitavainoja ja ristiretkiä perusteltiin oikean uskon suojelulla.
Fasistit ilmoittivat suojelevansa työläisiä ja pienyrittäjiä suurkapitalisteilta ja marxismilta.
Kansalaisten suojelun nimissä toimittiin myös Neuvostoliitossa, jossa perustettiin Gulageja. Ojennustyöleireille tuomittiin yleensä poliittisesta kumouksellista toiminnasta tuomittuja henkilöitä eli henkilöitä jotka olivat saaneet tuomion neuvostoliiton rikoslain 58. pykälän mukaan.Tuon pykälän mukaisen tuomion saattoi saada kuka tahansa, milloin tahansa ja mistä vain.

Kaikissa näissä liikkeissä on toimittu hyvän ja hyvien asioiden suojelun nimissä. Miksiköhän ne koetaan nykyisin pahana?

Todella analyyttistä, jäsenneltyä ja yleistä turvallisuudentunnetta herättävää ajattelua kansalainen Mikkelistä. Haluaisin tietää, toimitko kokopäivätoimisesti sijaishuollossa?

Voiko joku todella olla näin umpityhmä ja tietämätön:
"Voiko se lapsensuojelu olla rikollista jos sillä ehkäistään lapsen turvattomuutta ja taataan lapsen etu ?"

On se rikollista silloin, kun sillä EI EHKÄISTÄ turvattomuutta, EIKÄ taata hänen etuaan! Hyvistä kodeista tulevien lasten huostaanotot ovat suuria rikoksia nimenomaan lapsia kohtaan.

Mitä "Helsinki-Maarianhamina" sanoisi lapselle, joka huostaanoton jälkeen kokee suunnatonta pelkoa, yksinäisyyttä, henkistä julmuutta, fyysistä pahoinpitelyä, terveydenhuollon ja hoidon laiminlyöntiä, eikä hän ikinä ole omassa kodissaan mitään tuollaista kokenut?

Ja muka Mikkelin tomppeli jatkaa, vaikka kyse on tod.näk. samasta tuhertajasta: " En ymmärrä nyt tätä vouhotusta ollekkaan lastensuojelussahan on kyse hyvästä eikä pahasta miksi joku kokee sen pahana?"

Kerro se sijaishuollossa törkeästi pahoinpidellylle lapselle sen jälkeen kun hän pääsi palaamaan omaan turvalliseen kotiinsa takaisin! Ole hyvä ja kerro se hänelle, että pienen lapsen tuskassa oli kyse muka "hyvästä", eikä "pahasta"! Ja ihmettele hänelle, miten lapsi voi pitää kaltoinkohteluaan pahana!

Mistä noita idiootteja tänne sikiääkin!

KANSALIIKE ASIAT VALMIIKSI

LAPSET KUNNIA ASIKSI --------------!


KANSANVÄLINEN LAKI VALVONTA -----------!


MEILÄ EI VALVONTA JÄRJESTEMÄÄ -------?

Kantelut -------!

"Asiakkaat kokevat lastensuojelun epäoikeudenmukaiseksi, koska se on julkista vallankäyttöä" on uusi lastensuojelun muotihokema, jolla yritetään pimittää se, että lastensuojelun toimintakäytännöt ovat epäoikeudenmukaisia ja laittomia . Lastensuojelussa on valitettavan usein kyse lainvastaisesta yksityisestä mielivallankäytöstä ."

Juuri näin. Tuolla hokemalla Naantalinkin sosiaali selitteli laittomien toimiensa asiakkaissa kerättämää kauhua A- tuubin ohjelmassa Huostaanotettu bisnes.

 
Julkinen valta polkee lasten oikeuksia

Heikko edunvalvonta ja sanktioiden puute mahdollistaa jatkuvan lainrikkomisen
lastensuojelussa

Vuodesta 1989 lähtien YK:n lapsen oikeuksien sopimus on ollut osa Suomen lainsäädäntöä. Siinä lapsen oikeudet määritellään kolmella kovalla p:llä:
 Participation on lasten ottamista mukaan päätöksentekoon,
 protection lasten suojelua kasvua ja kehitystä haittaavilta vaikutuksilta sekä
 provision lasten oikeutta heille kuuluvaan osuuteen yhteiskunnan voimavaroista.

Mitä on 20 vuodessa saatu aikaan? Jo satunnaiset uutisjutut lastensuojelun kentältä riittävät kertomaan, että sopimuksen ajatukset ovat jääneet meillä puheiden tasolle. Myös lastensuojelulain ja sosiaalihuoltolain määräyksiin viitataan kintaalla.

Lastensuojelun asiakasmäärät ovat 2000-luvulla kaksinkertaistuneet. Vuonna 2008 huostaan otettuna oli jo yli 10 000 lasta ja nuorta, avohuollon palvelujen piirissä heitä oli 67 000. Lapsista ja nuorista jo noin seitsemän prosenttia on lastensuojelun asiakkaina.
..
Lastensuojelun järjestäminen kuuluu kuntien vastuulle. Kunnan tulee varmistaa, että lastensuojelupalvelut ja ehkäisevä lastensuojelu toimivat ja että ne ovat räätälöitävissä tarpeiden mukaan.
Lain mukaan lastensuojelun tarve tulee määritellä kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Tampereella ”lastensuojelutarpeen selvitysten tekeminen on ollut lain vastaisella tasolla jo vuodesta 2008 alkaen ja tilanne on koko ajan pahentunut”, todetaan arviointikertomuksessa. Vain puolet lastensuojelutarpeen selvityksistä tehdään lain vaatiman ajan kuluessa.

Kuka välittäisi turvattomista lapsista?
Pitkät käsittelyajat johtuvat lastensuojelun liian vähäisistä työntekijämääristä. Heikot resurssit puolestaan johtuvat heikosta edunvalvonnasta. Ilman ärhäkkyyttä ja määrätietoista otetta turvattomien lasten ja sosiaalisesti kuormittuneiden perheiden asiat jäävät varmuudella trendikkäämpien asioiden jalkoihin. Siksi lapsivaikutusten arviointi tulisi lakimääräisesti liittää kaikkeen päätöksentekoon.

Kunnissa ei riittävästi tiedosteta sitä, että niille tulee aiheutumaan miljoonatappiot huonosti hoidetusta lastensuojelusta puhumattakaan, että välitettäisiin ongelman inhimillisestä vakavuudesta.

Vielä tämän vuoden keväällä Tampereella lasten ja nuorten palvelujen lautakunta oli kokouksessaan kirkkain silmin todennut, että sen toimialueella ei toimita vastoin lakia.

Valtion taholta on perustettu valtakunnallinen lapsiasiavaltuutetun virka ja Tampereellakin on oma lapsiasiamiehensä. Näillä toimin lasten oikeuksia ei ole saatu parannettua. Myös hallituksen Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma on osoittautunut tehottomaksi. Aluehallintovirasto on ollut hidas määräämään uhkasakkoja lainrikkojakunnille.

Kestäviä ratkaisuja
Sijoittamalla kuntouttavaan ja ehkäisevään työhön on mahdollista saada aikaan kestäviä ratkaisuja. Oulu on päättänyt säästää miljoona euroa vuodessa parantamalla perheiden kuntoutusta niin, että sata lapsen kodin ulkopuolelle tehtyä sijoitusjaksoa saadaan vähentymään vuodessa.
Yhden lapsen huostaanotosta aiheutuvat vuosikustannukset ovat samaa luokkaa kuin ammattitaitoisen lastensuojelun työntekijän palkkakulut vuodessa. Olisi monessa kohdin tehokkaampaa ja inhimillisempää palkata lastensuojeluun lisää työvoimaa ja antaa näin työntekijälle enemmän aikaa yhden perheen kohtaamiseen.

Ennalta ehkäisevästi lapsiperheitä tukee hyvin kohdennettu kotipalvelu. Tai tukisi, mikäli kunnat noudattaisivat sosiaalihuoltolakia. Kotipalvelu on lain mukaan tarkoitettu myös lasten hoitoon ja kasvatukseen. Väsynyt äiti tai isä saisi siinä apua konkreettisiin arjen töihin ennen kuin ongelmat syvenevät.

Yhteiskunnan on osoitettava riittävästi resursseja nuorten yksilöohjaukseen, sillä se on työtapana tehokas. Tampereen diakoniakeskuksessa on jo neljän vuoden ajan toiminut perhe- ja nuorisodiakonian yksikkö, jonka työntekijät ohjaavat nuoria ja nuoria perheitä elämässä eteenpäin.

Matti Helin
Tampereen diakoniajohtaja, valt.tri ja pastori