Minulla on ystävä, jolla usein on haastavaa käytöstä. Minua on neuvottu selvittämään niitä tarpeita, jotka tällaiseen käytökseen voivat johtaa. Millä tavoin näistä tarpeista voi päästä selville? Onko tutkittava ympäristöä vai henkilöhistoriaa? Tai pitääkö häntä vain tukea viestimään tarpeitaan ja millä tavoin tätä viestintää voisi tukea? Voiko hän kärsiä niin suuresta stressistä, että hänen viestintänsä estyy ja korvautuu haastavalla käytöksellä? Ja onko tämän stressin selvittäminen sidoksissa hänen tarpeidensa selvittämiseen?
Haastavan käytöksen muotoja hänellä ovat mm. viiltely, vastentahtoinen lähentely, myöhästely, matkiminen, valikoiva puhumattomuus, ilmeisesti myös julkinen masturbointi (tästä viimeisestä en ole aivan varma). Henkilö on keski-ikäinen ja hänellä on säännöllinen työ ja aikuisia lapsia.
Kerron vielä, että olen pohtinut asiaa viime ajat siitä näkökulmasta, että jokainen on vastuussa tunteistaan. Mutta tuleeko haastavaa käytöstä harjoittavaa tukea ensin alkuun, jotta hän voisi näin toimia? Eli ongelma on minun näkökulmastani myös se, että sähläänkö ihan liikaa, kun pohdin tällaista ja kannan huolta hänestä (toistaiseksi ilmeisen tuloksettomasti)?
Olen kiitollinen kaikista asiallisista vastauksistanne.
Haastavan käytöksen muotoja hänellä ovat mm. viiltely, vastentahtoinen lähentely, myöhästely, matkiminen, valikoiva puhumattomuus, ilmeisesti myös julkinen masturbointi (tästä viimeisestä en ole aivan varma). Henkilö on keski-ikäinen ja hänellä on säännöllinen työ ja aikuisia lapsia.
Kerron vielä, että olen pohtinut asiaa viime ajat siitä näkökulmasta, että jokainen on vastuussa tunteistaan. Mutta tuleeko haastavaa käytöstä harjoittavaa tukea ensin alkuun, jotta hän voisi näin toimia? Eli ongelma on minun näkökulmastani myös se, että sähläänkö ihan liikaa, kun pohdin tällaista ja kannan huolta hänestä (toistaiseksi ilmeisen tuloksettomasti)?
Olen kiitollinen kaikista asiallisista vastauksistanne.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.