On tässä alkanu pikkuhiljaa pelottaan tämä tuleva 50-villitys josta niin paljo puhutaan. Kuinkahan sekaisin sitä siitä yleensä mennään?
Siis ihan sillä, kun itsestä tuntuu, että tää on ollu yhtä h-tin villitystä jo kohta 30 vuotta.:)
En ole mielestäni erityisen komea, rikkaksikaan mua ei voi sanoa ei tosin köyhäkskään, mutta sitä säpinää naisten kanssa tuntuu syntyvän aina,heti ja jokakerta.
Naiset vaan on mun mielestä niin ihania, että siinä sitä on sitte korviaan myöten rakastuneena vähän väliä. Jos tää tuleva villitys nyt vielä kierroksia kovasti lisää, niin sitä varmaan sekoo tässä vielä omiin kuvioihinsa.
Täytyisköhän tätä alkaa varoiks jotenkin esilääkitseen? :)
Siis ihan sillä, kun itsestä tuntuu, että tää on ollu yhtä h-tin villitystä jo kohta 30 vuotta.:)
En ole mielestäni erityisen komea, rikkaksikaan mua ei voi sanoa ei tosin köyhäkskään, mutta sitä säpinää naisten kanssa tuntuu syntyvän aina,heti ja jokakerta.
Naiset vaan on mun mielestä niin ihania, että siinä sitä on sitte korviaan myöten rakastuneena vähän väliä. Jos tää tuleva villitys nyt vielä kierroksia kovasti lisää, niin sitä varmaan sekoo tässä vielä omiin kuvioihinsa.
Täytyisköhän tätä alkaa varoiks jotenkin esilääkitseen? :)
Vastaukset 8
Vanhimmat
Höpsö sinä ainakin olet. Ihan niinkuin minäkin.
(Ei isku mielessä kirjoitettu)
nm: Myös kohta viiskytä
..mutta onks sulla samanlaista taipumusta, vai miten sun "höpsöys" ilmenee?
Mä en myös todellakaan koko aikaa pyri uusiin juttuihin vaan ajaudun. Ja ei ne siis välttämättä johda mihinkään sänkyjutskiin aina, sitä kun tuntee jo itsensä niin osaa vetää jarrua ajoissa.
Mä vaan jostain kumman syystä pystyn tunnistaan sopivat kemiat muutamassa minuutissa ja siitä se sit lähtee... yks nainen sanoi joskus, että skorpioonimies ei tarvi kännykkää ku se käyttää telepatiaa...tiedä häntä. En mä kyllä tollasiinkaan oikein osaa uskoa.:)
Olisihan se pitänyt arvata, että Mr.Rock on skorpioni. Ei mitenkään pahalla sanottuna, päinvastoin, mutta tästä sun villitys kirjoituksesta luen sanojen välistä pienoisen skorpionimaisen "itsekehun", että oon mä niin hyvä jätkä. Tyyli mikä voi "ärsyttää" lievästi muita miehiä.
Itsekkin skorpionina lankean siihen aika-ajoin, mukamas niin, ettei muut tajua. Yksi vanha kaveri tajuaa sen aina ja myös sanoo ääneen ja naureskelee.
Hups! Eipä kyllä ollu tarkoitus briljeerata..:)
Ei mulla omien kavereiden kans ole kyllä ongelmia syntynyt. Päinvastoin, aika usein oon kuullu, että: "sun kans on mukava lähteä reissuun kun niillä syntyy aina säpinää".
Mä luulen, että mä en osaa enkä pysty pitämään pokkaani. Naiset huomaa musta liian helposti oman ihastumiseni. Tiedän, että esim. punastun ja meen vähä hämilleni aina sillon kun ns. tömähtää eli ihastun. Ehkä se saa sitten myös naisen kiinnostumaan, enpä tiedä. Olen kyllä ns. positiivinen tyyppi enkä ole ikinä turhia murehtinut. Jos silmät nauraa niin silloin saa harvoin huonoa palautetta.
Olen kauppaa tekevä yrittäjä ja käytän kyllä avuani hyväkseni myös työn tiimoilla. Jos joudun neuvotteluissa joko myydessä tai ostaessa naisen kans vastakkain, olen kyllä yleensä aika vahvoilla. Suurimman osan miehistä kanssa on myös helppo toimia, mutta osan kanssa on sitte vähän "hiljasempaa". Yleensä niissä tapauksissa jätän keissin melko nopeasti jonkun muun hoidettavaksi.
Taisin tässä muuten ratkaista alkuperäisen ongelman samalla. Jos alkaa oleen liikaa viiskymppis-säpinää niin sit vaan täytyy alkaa murjottaan, perkele.:) Ei käy taatusti flaksi mörököllillä. Mitens nainen tällaisen hoitais? Nutturaa pienemmäks?
Omat kaverit on omia kavereita ja oletan, että munkin kaverit, siis Hyvät Kaverit" tuntee ja tietää mitä milloinkin tarkoitan, millä lie jutulla, ne jotka eivät tajua missä meitsi menee eivät silloin oikeastaan tunnekkaan kunnolla.
Musta taas ei varmaan koskaan näy jos olen johonkin ihastunut, musta tulee ujo isolla uulla, vaikka muuten normaalisti olen ujosta yhtäkaukana kuin kirppu norsusta, mutta minkäs sille voin.
Jos murjottamaan alat, niin sulla voi vaikka käydä kovempi flaksi, voit olla joittenkin naisten mielestä paljon mielenkiintoisempi tapaus kuin sellainen mies joka on liian ns. naisiin menevä, miten sen sanoisi, no, olkoot sitten yksinkertaisesti liikaa pilkettä silmäkulmassa, ajatus on vähän vaikea muotoilla sanoiksi. En siis missään nimessä tarkoita, että iloinen, huumorintajuinen mies olisi huono juttu, ei ollenkaan, vaan kirjoituksestasi olen saanut jotenkin käsityksen, että olet aikamoinen ns.huliveivari ja silloin voisi kuvitella, että myöskin ns.huliveivari naiset kiinnostuu sinusta, mutta jos tätä haetaan niin silloin se on perfect.
Näitä ns. viidenkympin villityksiä kun on miehissä nähnyt niin aika moni on vanhempana hommannut korviksen jos ei nuorena sitä tehnyt, tai sitten alkaa kasvattamaan poninhäntää, kuinkas sä? Mullakin kai sitten lähestyy tämä hyiviidenkymmenenvillitys, hommasin viime kesänä tatsan, pienen ja nätin ja myöskin ainoan, liika on liikaa siinäkin.
Näin ne ongelmat ratkeaa kirjoittamalla tänne, idea sieltä, toinen täältä. Voi kun munkin.
On kyl aika hauska arvonimi! Ainaski jos se tarkoittaa iloista elämänrakastajaa, :)
Kyllä mun naisystävät kestää vertailun joka skaalalla. Ihania naisia joilla erilaisia tarinoita kuten meillä kaikilla. Ehkä kaikkia kuitenkin yhdistää tietty riskinottokyky, tai halu pitää hauskaa. Jos ei koskaan heittäydy mukaan mihinkään niin aika vähän tapahtuu.
Täytyi oikeen lukea tuolta alempaa sun kirjoituksia. Olet selvästi etsimässä elämänkumppania. On sitte varmasti niin vaikea juttu, että hirvittää sun puolestas. Mä pahaa pelkään että se ei onnistu siten. Siihen etsintään muodostuu helposti niin paljon arvopaineita, ettei yhtälö toteudu koskaan. Kannattais ehkä pyrkiä mukaan kaikenlaisiin juttuihin ilman ennakkosuunnitelmia, sitä kautta sitä saattaa kehittyä kaikenlaista hauskaa ja asioilla on taipumus kehittyä, muuttua ja kasvaa ajan edetessä. Joskus niistä syntyy helmiä, joskus ei. Mutta aina niistä jää jotain elämänjälkiä.
Ja semmoista ihmistä ei muuten sitte olekaan joka pystyy ihastumisensa peittämään. Joku juttu sen aina paljastaa. Mutta kyllä se tietty helpottaa jos sitä ei väkisin koita piilossa pitää..kaikki ei lue näitä juttuja yhtä helposti :)
En ole kasvattanu ponnaria eikä ole korvistakaan, eikä tule. Tatskaa ajattelin joskus mutta kuitenkin skippasin sitte ajatuksen vaikka se ajatteluuni istuukin. Mut muuten on rento meininki. Suurta hupia on istua palavereissa tummissa puvuissa olevien, uraansa rakentavien nuorten miesten parissa jotka on tukehtumaisillaan kravatteihinsa ja koittavat myydä mulle jotain :)
Se, että olisin tässä jotenkin huolissani 50-villityksestä oli kyllä enemmänkin tsoukki. Vielä enemmän se, että muuttuisin mörökölliks. Mulla on hyvä meininki ja oon ihan tyytyväinen. Pointti oli se, että tsemppiä mukaan kaikille yksinäisille niin varmaan alkaa tapahtuun.Eikä tarvi erikseen kapakoissa näitä haeskella. Mun viimeinen jutska lähti siitä, että tartuttiin kahvilassa erään naisen kanssa samaan pöydällä olleeseen iltsariin ja alko suuri taistelu että kumpi koski siihen ensin :) Hän on muuten upea tyyppi!
Joo, alkoi naurattamaan tämä Huliveivari rocks juttu, ymmärsit sen oikein.
Nukkumaan kohta menossa mutta pikaiseen vielä kirjoitan tämän.
En ole etsimässä ketään, toisaalta haluaisin ja sitten taas en, tämän hetkistä oloani voisi sanoa toipumiseksi joka kestää, kestää ja kestää. Takkiin tuli taas ja pahasti, jälleen kerran mies näytti todellisen luontonsa, ikävä niin. Aina vaan vaikeampaa edes yrittää uskoa, että jossakin on todella vielä joku johon luottaa, mutta se siitä.
En kyllä ymmärtänyt kirjoituksestasi, joka juontui mun kirjoituksista, mikä hirvittää mun puolesta, ellei sitten se mitä "toivoisin" ihmisen olevan?
Joo, kyllähän sitä väkisinkin lipsahtaa jutut välillä niin, että toinen huomaa, että on ihastunut, silloinhan sillä taas ei ole mitään väliä jos ihastumisen kohde on vapaa ja myös itse kiinnostunut, jostainhan sen täytyy lähteä liikkeelle, mutta mua kyllä aluksi vaivaa hirrrrveää ujous, en ymmärrä miksi.
Mulla on kaverit nyt vähän hajallaan siellä täällä ja alunperin lähdin vaan katselemaan näitä palstoja jonkinlaisen tekemisen puutteen vuoksi, ja miksei, viehän ne välillä mennessään, mutta ei ne chattijutut ole mun heiniä.
Toi iltis juttu oli ihan kiva esimerkki siitä miten ihmiset voi tavata, miten joku juttu voi alkaa. Siitähän voisi joku tosissaan kumppania etsivä ottaa vinkin itselleen ja alkaa ovelasti, huomaamattomasti vaania aina milloin kiinnostavan oloinen ihminen on ottamassa itselleen kahvilassa jotakin, ja eikun kimppuun, mutta hei, tää oli nyt vitsi, en ala vaanimaan ketään.
Nyt nukkumaan ja unia näkemään.
Tajusin kyllä sun pilailevan näistä jutuista, ja vaikken tunnekkaan sua niin kirjoituksesi ei ole mitään tiukkapipotyyliä.
..että sun toipuminen päättyy tänään?
Sulla tuntuu kuiteskin olevan ruutia siten, että sitä on turha kostutella toipilaana.
Ajatteles vaikka niin, että ne suuret suunnitelmat elämänajan kestävistä suhteista oli kuvioissa sillon parikymppisinä. Kaippa niissä jotkut onnistuikin ja onnea heille. Nyt otetaan vaan ilo irti ja katsellaan asioita positiivisella meiningillä. Toivutaan sitte lisää vanhustentalolla neljänkymmenenvuoden päästä. :)