Professori Urpo Kangas, missä maailmassa oikein elät?! Kangas on Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori, joka opetusalana on perhe- ja perintöoikeus. Toin tänne teille vähän luettavaa hänen artikkelistaan, joka on julkaistu uusimmassa Tieteessä tapahtuu -lehdessä.
Artikkeli perustuu Tieteen päivillä 12.1.2011 pidettyyn esitelmään. Tieteessä tapahtuu 6/2011. Urpo Kangas: Oikeus ja oikeus voida pahoin, ss. 12-16.
"Oikeusjärjestyksen ihmiskuva on armollinen. Oikeusjärjestys sallii jokaisen ihmisen olla sellainen kuin hän on, heikko tai vahva. OIkeus ei pakota ihmisiä yhteen muottiin. Toimiva oikeus ei tarvitse fiktiota ihmisestä, joka on kykenevä tekemään aina rationaalisia valintoja ja harkittuja ratkaisuja. Tässä suhteessa oikeuden ihmiskäsitys on esimerkiksi kansantaloustieteeseen verrattuna realistinen." (sivu 12)
Oikeus voida pahoin tarkoittaa suojattua oikeutta olla heikompi kuin muut. Arjen realismia yhteiskunnassa ovat lasten pahoinvointi, nuorten ja aikuisten syrjäytyminen työelämästä, perheiden hajoaminen, rikollisuus, lisääntyvät mielenterveysongelmat ja väestön ikääntymiseen liittyvät aivoperäiset sairaudet. [...] Oikeusjärjestys ottaa nämä ongelmat yhteiskunnallisina tosiasioina, joiden kanssa on pakko elää. Kysymys on vain siitä, miten niiden kanssa voi hallitusti elää. Hallittu elämä on lainalaista elämää. (sivu 12)
Urpo Kankaan kirjoituksesta poimin muitakin hämmästyttäviä käsityksiä. Melkoista julkishallinnon valkopesua!
Minua alkaa ihan naurattaa. Eliitin jäseneksi itsensä lukeva katsoo kansalaisvelvollisuudekseen erkaantua yhteiskunnasta.
Ei tarvitse kuin lukaista vähän sosiaalivallan tuottamia asiakaspapereita, niin Kankaan käsitykset (uskomukset) kumoutuvat.
Ai niin, mutta akateeminen tutkimushan ei tutki asiakastapauksia eikä viitsi lukea edes ihmisten asiakaspapereita, vaikka hallinto suoltaa niitä säkkikaupalla päivittäin.
Artikkeli perustuu Tieteen päivillä 12.1.2011 pidettyyn esitelmään. Tieteessä tapahtuu 6/2011. Urpo Kangas: Oikeus ja oikeus voida pahoin, ss. 12-16.
"Oikeusjärjestyksen ihmiskuva on armollinen. Oikeusjärjestys sallii jokaisen ihmisen olla sellainen kuin hän on, heikko tai vahva. OIkeus ei pakota ihmisiä yhteen muottiin. Toimiva oikeus ei tarvitse fiktiota ihmisestä, joka on kykenevä tekemään aina rationaalisia valintoja ja harkittuja ratkaisuja. Tässä suhteessa oikeuden ihmiskäsitys on esimerkiksi kansantaloustieteeseen verrattuna realistinen." (sivu 12)
Oikeus voida pahoin tarkoittaa suojattua oikeutta olla heikompi kuin muut. Arjen realismia yhteiskunnassa ovat lasten pahoinvointi, nuorten ja aikuisten syrjäytyminen työelämästä, perheiden hajoaminen, rikollisuus, lisääntyvät mielenterveysongelmat ja väestön ikääntymiseen liittyvät aivoperäiset sairaudet. [...] Oikeusjärjestys ottaa nämä ongelmat yhteiskunnallisina tosiasioina, joiden kanssa on pakko elää. Kysymys on vain siitä, miten niiden kanssa voi hallitusti elää. Hallittu elämä on lainalaista elämää. (sivu 12)
Urpo Kankaan kirjoituksesta poimin muitakin hämmästyttäviä käsityksiä. Melkoista julkishallinnon valkopesua!
Minua alkaa ihan naurattaa. Eliitin jäseneksi itsensä lukeva katsoo kansalaisvelvollisuudekseen erkaantua yhteiskunnasta.
Ei tarvitse kuin lukaista vähän sosiaalivallan tuottamia asiakaspapereita, niin Kankaan käsitykset (uskomukset) kumoutuvat.
Ai niin, mutta akateeminen tutkimushan ei tutki asiakastapauksia eikä viitsi lukea edes ihmisten asiakaspapereita, vaikka hallinto suoltaa niitä säkkikaupalla päivittäin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kangas kirjoittaa:
"Oikeus on yhteiskunnan hallinnan väline. Se on ainoa väline, jolla heikkoja on mahdollista suojata vahvojen sortoa vastaan. Tätä roolia oikeudella ei voisi edes käsitteellisesti olla, jos kaikki yksilöt olisivat samanlaisia ja vahvoja." (12)
Pitääkö tuo mielestänne paikkansa?
Kaunista puhetta, jaloja ajatuksia, juuri sellaisia kuin juhlavassa esitelmässä puhujan odotetaan suustaan pudottelevan.
Mutta onko tuo totta?
Miksi professori Urpo Kangas ei kiinnostunut siitä, mitä tapahtuu yhteiskunnassa? Yhteiskunnasta hän kuitenkin väittää ja luulee puhuvansa.
Professori Urpo Kangas opettaa mm. perheoikeutta. Kyllä minä jo ihan laajasti perheiden tasolla olen havainnut todella kummallisia uhkia, jotka kohdistuvat vaikkapa vanhempien eron aikana lapsiin. Olenkin miettinyt, että jotain vanhanaikaista ajattelutapaa saattaa löytyä taustalta. Ja melko jäkälöityneeltä vaikuttavat nuo professori Kankaankin ajatukset.
Minulle on syntynyt käsitys, että yliopistojen johtava henkilökunta kokee olevansa valtion edustajia, valtion puolustajia, valtion etu on heidän etunsa. Ajattelutapa on vahingollinen tavalliselle kansalaiselle.
Eliittiporukka on tietysti kiva ja turvallinen paikka eliittiin kuuluvalle, mutta yhteiskunnan ne jähmettävät.