Pikku lapsi ja koiranpentu

ehkä vanhempasi haluavat, että koiralle ei tule traumoja ja ettei se tule vihaiseksi jos pikkulapsi vatäisee hännästä tai korvasta tms.toisaalta se on ihan tavallista, mutta papillonithan ovat aika ärhäköitä räksyttäjiä.. voihan olla että pikku pentu ärsyyntyisi ja saattaisi purra, jos koiralla ei ole aiempaa kokemusta lapsista.

voi hyvät hyssykät millaisia koiranpitäjiä sitä tässä maailmassa onkaan!tuon ikäiselle pennulle ei mikään ole tärkeämpää kuin totuttaminen erilaisiin ihmisiin, paikkoihin ja tilanteisiin.juuri pikkulapsille koira kannattaa esitellä mahdollisimman varhain,mikäli haluaa lapsiystävällisen koiran itselleen.Varmasti toimii joka koiran kohdalla.tyttäresi on jo niin vanha,että voit opettaa lapsen olemaan kauniisti koiran kanssa.jos koira menee pois lapsen luota,sen perään ei saa rynnätä.koiraa voi silitellä nätisti selästä ja kyljistä,pään silitys tuntuu uhkaavalta aremmista koirista.Koiranpennun lähettyvillä pitäisi myös välttää kiljumista ja ryntäilyä,jottei lapsi esim kaadu koiran päälle tai lapsiin tottumaton koira säiky turhaan.Lapselle kannattaa myös opettaa,ettei vieraan koiran luo saa koskaan mennä ilman omistajan lupaa ja aina on kysyttävä lupa silittämiseen.Ei ole koiran vika jos sitä ei ole totutettu lapsiin,ja omistaja tuntee kyllä koiransa.oikeanlaisella varovaisuudella vältät ikävät kokemukset lapseltasi,itseltäsi ja koirilta.kannattaa muistaa myös,että monet rodut sietävät oman perheen lapsilta kaiken hännän kiskonnasta päällä pomppimiseen,mutta samaa ne eivät sitten välttämättä sallikkaan vierailta lapsilta,ja tämä ei aina ole koiranomistajien tiedossa.Koiranomistajana voin sanoa,että kauniisti"saako silittää"-kysyvät lapset,jotka osaavat olla rauhallisia koiran seurassa,ovat todella ihania!ei tarvitse pelätä väärinymmärryksiä koiran puolelta,ja koirat myös pitävät tällaisista lapsista:)yritä saada jostain muualta kiva koiravierailupaikka:)koiramaista kesää teille!

että kyseessä on hätävarjelun liioittelu!! Tosin papillonhan on ihan lelukoiran näköinen pentuna, mutta anyway voithan sinä pitää tyttösi "aisoissa", ettei tee pennulle tuhoja! Pienet jalat ja häntä kun katkeavat yllättävänkin pienestä väärästä otteesta!! Siltikin pitäisi vanhempiesi antaa pennun tutustua lapseen, eikä sulkea sitä "elämältä suojaavaan kupuun", sillä siten tekevät vain itselleen karhunpalveluksen!!! Pienikokoisellekin koiralle tulee näyttää maailmaa ja elämää, muuten siitä tulee "kahjo"!!

pikkupennunhan juuri pitäisi tottua pikkulapsiin. minkähänlainen koira siitä tulee aikuisena jos sitä vaan varrotaa ja kauhistellaa. eniten koiran kehitys kärsii tuolla kasvatuksella.

Papillonin pentu voi olla kissanpentuakin pienempi. Siltä katkeaa jalka, jos tyttäresi tipauttaa sen lattialle, tai juoksee päin, tai kompastuu päälle. Ja jos pentu on tavallisen rohkea pikkupentu, se 100% varmasti puree jossain vaiheessa myös tytärtäsi, jolta sitten pääsee parku ;)

...eli ei ne leikki-ikäisten ja koiranpentujen kohtaamiset aina kivuttomia ole. Ihan ymmärrettävää, että papillonia hiukan varjellaan, sehän on vasta 11 viikkoinen. Koiranpennun tärkeä leimautumisikä on tuossa 3, 4 kuukauden hujakoilla - siihen mennessä sitä pitäisi kuitenkin lapsiinkin totuttaa. Mutta VAIN ja ehdottomasti kiltteihin lapsiin, mikään ei ole inhottavampaa myöhemmin, jos koira säikähtää pikkulapsia, ja alkaa räkyttämään ja näykkimään niitä myöhemmin.

"Ymmärrän, että pikkulapsi saattaa vahingossa vetäistä hännästä, mutta pidän tätä normaalina."

Ei, ei se ole normaalia. Edes lapsi ei saa kiusata eläintä, eläin ei ymmärrä että "se on vasta lapsi" ja siksi pitäisi muka sietää tarpeetonta kipua. Koiran pitäisi saada positiivisia kokemuksia lapsista, jotta siitä ei tulisi yllämainitun kaltaista räkyttäjä-näykkijää.
Jos asenteesi on tuo että "on normaalia kiskoa koiraa hännästä", niin ymmärrän vanhempiesi suhtautumisen täysin.

"Eikö lapsiperheetkin sitä paitsi ota papilloneja lemmikeikseen? "

Kääpiökoiria harvoin suositellaan pikkulapsiperheisiin juuri siksi, että ne ovat pentuna helposti rikki meneviä. Siis ihan oikeasti. Ei tarvitse olla iso kolhu, kun pentu joudutaan lopettamaan.
Eli jospa malttaisitte siihen asti, kun koiranpentu on hiukan isompi, ja hoidatte lapsen ja koiran tapaamisen tiukassa valvonnassa? Kolmevuotias ei ymmärrä välttämättä, miten pitää olla, ja aikuisten vastuullahan se on, miten homma toimii.

nimimerkillä, lapsia säikähtäneen ja lapsia nykyään vihaavan kääpiökoiran omistaja...

Toihan on tosi naurettavaa!voi herran jumala,ensinnnäkin,eikö 3v.pirpana jo kuiteski oo aika "fiksu"??kai uskoo ku kielletää?ja "koiran kehitys voi kärsiä" voi lehmänhäntä!mee koirat ois sit iha pipei jo jos se siitä on kii ku 2v. ja 9kk vanhat kakarat "retuuttaa" niitä..samoten kissatki ois päästään pimeitä,siskoillani ja veljelläni on myös koiria ja lapsia..eipä oo koirissa mitään vikaa lapsien takia..suurimmalla osin ihmisiä kuiteski lapsia on ja koiria,eikö kukaan sitten voisi hankkia koiraa jos on lapsia??tai lopettaa koiran koska niitä lapsia tulee??koirasta tulee vaa sosiaalisempi ku on kaiken ikäisten kanssa tekemisissä pienestä pitäen,eikä myöhemmin sitten ihmettele että mikä toi pikkuihminen on joka tukista minua?saataa jopa silloin paniikissa näykkäistä..valaiseppa vanhempias vähän..multa menis herne nekkuu jos mee porukat kieltäs meitä tulemast sin kylää lapsie kans et mun koira joka siä asuu "kärsii" siitä kovin..AAAARRGH!!!