minulla on ainakin 25 v. vanha mieluinen villatakki

Minulla ei muuta olekaan kuin vanhoja vaatteita. Pidän appiukon vanhoja flanellipaitoja joka päivä. Yhdestä on jo hihakin puhki, mutta silti minä sitä pidän.

Sitten on äitini varmaan kolmekymmentä vuotta vanhat villasukat, moneen kertaan parsitut, mutta lämpimät.

Minulla on yli 20v vanha gollege puku. Olen korjaillut sitä.
ei mikään muu ole niin hyvä päällä. Kangas on miellyttävää ja muotoutunut minun malliseksi.

kudoin aikoinaan villatakin töihin käytettäväksi. Materiaalina oli alpakan villa. Takki on aikansa ollut unohduksissa laatikossa. Päivänä muutamana se sattui käsiini. Se oli aika venähtänyt, mutta muistin miten ihanalta se tuntui päällä. Niinpä otin ja purin sen ja aloin kutoa uudelleen. Nyt pitää vaan tulla aurinkoisia päiviä jotta nään kutoa sen loppuun ja yhdistellä kappaleet ( väriltään tumma - kolmea väriä sekaisin). Pian minulla on tosi miellyttävä villatakki joka on väriltäänkin mielestäni kaunis.

Varmaan samoja ikiä oleva rönttäpönttävillatakki on minulla, pehmeä ja runsas. Siihen on mukava kietoutua, jos vaikka menee pihalle toivomaan tähdenlentojen lomassa.
Muistankohan oikein, että seuraavan kerran saa toivoa taivaalle 14.12. tätä vuotta?

Paljon on tallessa muutakin muinaista, mutta tuo on mieluisin.
.

Sitten minulla on vielä se pojalta jäänyt paita, college-paita. Se on niin sopiva minulle nyt. Kaulus on siinä hyvä ja hihansuut. Se ollut komerossa ainakin 5 vuotta enemmänkin ja löysin sen. Sen joka päällä vietin yksikseni koko illan ja lopuksi peilistä huomasin että se paita oli ollut tekstipuoli takana koko ajan ja pesulappu kutittanut kaulaa. Siinä on komeet tekstit edessä, yleensä.

Melkein kaikki minun vaatteet on vanhoja. Enkä millään raaski heittää niitä pois tai edes pistää kierrätykseen tahi kirpputoreille, ainakaan jos materiaalin laatu on hyvä. Silloinhan niiden mukana menisi osa elämänhistoriaani. Useimmat sopivat vielä päälle, ja joitakin olen suunnitellut muodistavani - joskus. On sellaisiakin mitkä ei enää sovi, harmens plats!

Vähemmän tunnearvoa omaavia yritän kaupitella tutuille ja sukulaisille, onnistuen vähän silleen ja tälleen. Pääsääntöisesti kuitenkin käytän vaatteet loppuun. Kunpa joku joskus reilusti sanoisi että tuo nyt ei enää oikein... ;-D

Toin mökiltä monia ikivanhoja vaatteita, pesin ne puhtaiksi ja tarjosin lapsilleni, jotka rakastavat retrovaatteita. Aika moni vaate kelpasi ja myöskin minulle. Ne suurimman osan sattuvat olemaan ajattomia tyyliltään. Huonokuntoisia pestyjä leikkaan räteiksi moniin eri tarkoituksiin, ei tarvi ostaa edes talouspaperia...
Nuuka olen mutta tietoisesti ekoystävällinen, :D!

minusta omat vanhat vaatteet on niin kotoisia, ja tuntuu olo hyvälle, en viihdy toisten vanhoissa vaatteissa ollenkaan...

Mulla on 60vuotta vanha jalanlämmitin ja en vaihra pois.

Jostain syystä löydän helpommin kirpputoreilta itselleni sopivia vaatteita kuin kaupasta (olen pieni ja pyöreä) ja usein laatukin on vielä käytettynäkin parempi kuin uusien. Pitäiskö taas ruveta kääntelemään vanhoja hyviä niinkuin sodan jälkeen tehtiin?