Eilispäivän hyvä uutinen oli tuossa. Riski siinä kuin päihteidenkäyttö tai perheväkivaltakin.
Täällä nyt takerruttiin toissijaiseen sivuaiheeseen, mutta todellinen jyvä akanoiden joukossa on tässä.
Syy oli varmasti se, että argumentit loppuivat jo aikaa sitten. Ehkä myös siinä, että on kiva puhua ohi aiheen ja olla aina oikeassa.
Jokainen ymmärtää, että riskejä pitää yrittää hallita. Muuten seuraa katastrofi. Eikö?
Miksi sitten teinivanhemmuutta tulisi suosia, kun se kerran kuitenkin on lapselle riski?
Täällä nyt takerruttiin toissijaiseen sivuaiheeseen, mutta todellinen jyvä akanoiden joukossa on tässä.
Syy oli varmasti se, että argumentit loppuivat jo aikaa sitten. Ehkä myös siinä, että on kiva puhua ohi aiheen ja olla aina oikeassa.
Jokainen ymmärtää, että riskejä pitää yrittää hallita. Muuten seuraa katastrofi. Eikö?
Miksi sitten teinivanhemmuutta tulisi suosia, kun se kerran kuitenkin on lapselle riski?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Teiniäiti (entinen) minäkin, mutta vastaan silti, että teinivanhemmuutta ei tule suosia.
Mutta eipä pidä jatkuvasti toitottaa sitäkään, että oletpa huono vanhempi, lapsesi kärsii, kamalaa tuollainen kotileikki, aivan varmasti olet tyhmä jne... Ja kaikin keinoin koittaa lytätä häntä, joka jostain syystä on päätynyt jo teinivanhemmaksi.
Teiniäitiydessä ongelmia tuo, korostaa ja pahentaa sekin, että apua ei uskalla hakea tai pyytää. Vaikka tuntuisi, että taidot eivät riitä johonkin asiaan, on siitä vaikea puhua neuvolassa tai muuallakaan, koska valitettavan usein asenne on juuri kuvailemani kaltainen: lyttäävä. Jos teiniäiti saa koko ajan pelätä todella ikäviä kommentteja, asiattomuuksia ja ylimääräistä asioihin puuttumista (mm. huostaanotolla uhkailu silloin, kun siihen ei _oikeasti_ ole tarvetta), se pakottaa korostamaan itsenäistä selviytymistä.
Minäkin olen lukenut teiniäitiyden riskeistä lapselle, ja mielestäni teiniäitiä pitäisi paremminkin opastaa ja kannustaa hakemaan apua ja tukea tarvittaessa kuin jatkuvasti korostaa sitä, kuinka huono hän teoriatasolla on. Jossain käytetäänkin tätä systeemiä: teiniäitiä tuetaan muttei holhota, ja sillä varmasti pystytään välttämään joillain teiniäideillä olevat ongelmat esimerkiksi varhaisen vuorovaikutuksen suhteen.
eilen varsin selväsanaisesti, että teinivanhemmuutta tulee ehkäistä. En ymmärrä miksi täällä kaikki käännetään päälaelleen.
Syyllistymisenpelkoa? (lue tuosta alempaa)
Minulle on opetettu ja olen sen lukenutkin, että teinien lapselleen aiheuttamat riskit ovat seurausta keskeneräisestä omasta kasvusta. He ovat kykenemättömiä ikänsä takia toimimaan niin kuin vanhemmat äidit toimivat automaattisesti. Ongelmat varhaisessa vuorovaikutuksessa ilmenevät juuri tästä syystä. Jotta lapsi välttyy näiltä, häntä tulisi hoitaa jonkun muun, aikuisen, ja mitä järkeä siinä sitten enää on?
Kiitos kuitenkin asiallisesta ja muuten asiantuntevasta kommentistasi.
En tarkoita syyllistymisenpelkoa, mikäli tarkoitat sillä sitä, että teinivanhempaa pitäisi suojella aiheelliselta syyllisyydeltä ja virheidensä myöntämistä. Tarkoitan nimenomaan turhaa syyllistämistä, sellaista johon ei ole tarvetta. Ei ole mitään hyötyä siitä, että teiniäitiä osoitellaan sormella "keskimääräisen teiniäidin" virheistä, jos hänen lapsensa on kaikinpuolin terve ja hyvinkehittynyt ja kotona kaikki kunnossa.
Ei se kyllä ihan noinkaan mene.
Kirjoitin jo tuohon alemmas ja olen edelleen sitä mieltä, että nykyään ei kertakaikkiaan pystytä päättelemään edes omien tekojen seurauksia. Ollaan täysin sokeita asialle, jossa on kyse mahdollisesta omasta virheestä. Pää punaisena huudetaan, älkää syyllistäkö, tajuamatta ollenkaan, että syytön ei syyllisty...
Syytön ei syyllisty, totta. Mutta jos kaikessa on oletuksena se, että teiniäiti ei voi pärjätä, niin onhan se kumma, jos siihen ei itse ala uskoa ja syyllistää itseään.
Esimerkiksi lausahdukset "et sä varmaan imetä, kun ette te yleensä imetä" tai "osaatkohan sä nyt edes perunoita keittää" kertovat mielestäni silkasta sanojan typeryydestä ja yksisilmäisyydestä. Ja kyllä, nämä ovat ihan oikeasta elämästä napattuja lauseita.
Ja nämä ovat pieniä asioita! Mutta kun mennään isompiin asioihin ja isompiin oletuksiin, joissa eräillä ihmisillä on erittäin negatiiviset perusoletukset teiniäideistä, saadaan tehokkaasti lytättyä teiniäiti. Ei tee mieli kysyä neuvoja ja vinkkejä esimerkiksi päivärytmin muodostamiseen, jos neuvonantajalle pitää selittää kaikki alkaen siitä, että "kyllä, minä osaan tehdä lapselleni ruokaa ja kyllä, vaihdanhan minä vaipat kun ne kastuvat ja ei, en jätä lastani yksin huutamaan ja lähde itse juopottelemaan".
Monet teiniäidit sanovat sitä, että aikuisen äidin on helpompi näyttää epävarmuutensa ja kysyä neuvoja asioihin, koska heidän ei tarvitse todistaa mitään. Aikuisista äideistä perusoletus on se, että he osaavat. Teiniäideistä perusoletus on se, että he eivät osaa.
Onko se sitten ihme, jos tukea ja apua ei uskalleta pyytää näistä lähtökohdista..? Ja kuitenkin monet teiniäidit tarvitsisivat tukea, ei nyt välttämättä sellaista massiivista yhteiskunnan tukiverkkoa josta alempana puhutaan, mutta edes avoimet ja ennenkaikkea asialliset välit lastenneuvolaan.
SINÄ olet sanonut että teiniäiti ei voi pärjätä, minä olen sanonut että se on RISKI pärjäämiselle. Pientä eroa pukkaa, sisko hyvä! Vääristely on todella inhottavaa ja vaikeuttaa asiasta keskustelua huomattavasti! En tiedä ymmärrätkö tahallasi väärin, vai etkö oikeasti tiedä mistä puhutaan?
Imettämiset ja perunankeitot eivät kuulu näihin asioihin, joita minä käsittelen.
Ensinnäkin imettäminen on kiinni hirmusen monesta muustakin asiasta kuin halusta ja osaamisesta ja perunain keittoa voi ihan opetellakin. Sanon uudelleen, että puhun asiasta, jota ei voi siihen kyvyttömälle opettaa! Kuten ei voi opettaa liian pientä vauvaa kävelemään...
Noihin asiallisiin väleihin neuvolassa vaikuttaa kyllä teinienkin käytös. Työharjoittelujaksolla oli eräs opiskelukaverini neuvolassa pienen aikaa. Hän sanoi, että kyllä siellä saatanat ja vitut lensivät harvasen päivä ja ainakin kerran päivässä joku teini poistui paikalta kiukkuisesti ovet paukkuen ja puuskuen " kyllä mä saatanan ämmä vielä sulle näytän, mä hoidan itse mukulani ja sä pidät turpas kii"...
Mainittakoon, että toverini oli kuuntelupuolella, ei osallistunut neuvontaan eikä hoitoon...
Kyllä se on kuule niin, että samat huonot tavat seuraavat lasta lapsuudesta nuoruuteen. Nykyään ovat opettajat kiven alla, kukaan ei enää halua kiusattavaksi opettajan ammattiin. Koulukuri on monessa paikassa hyvin löysää, niille lapsille ja nuorille ei voi mitään. Neuvola on seuraava paikka, sosiaalitoimi (jossa itse olin harjoittelemassa) ja myöhemmin lasten neuvola kunnes taas ollaan koulussa...
Sinulla ei taida olla kosketusta todelliseen elämään näillä alueilla. Kyllä siellä on kuule oltava kova, niin hurjaa on meininki! Teiniäidit ovat siellä kaikkea muuta kuin pieniä reppanoita, joita maailma murjoo!
"Sinulla ei taida olla kosketusta todelliseen elämään näillä alueilla. Kyllä siellä on kuule oltava kova, niin hurjaa on meininki! Teiniäidit ovat siellä kaikkea muuta kuin pieniä reppanoita, joita maailma murjoo!"
Ei, en ole työssäni tekemisissä teiniäitien kanssa. Sen sijaan olen itse entinen teiniäiti ja tunnen teiniäitejä. Ilmeisesti olen onnekkaasti välttynyt törmäämästä näihin katastrofaalisiin teiniangsti-haistattelijoihin. *naurua* Toivottavasti en heitä koskaan tule näkemäänkään, saan säilyttää ruusunpunaiset kuvitelmani siitä, että lähes kaikilla teiniäideillä on järki päässä siinä missä minulla ja muillakin tuntemillani teiniäideillä oli ja on edelleen.
Äiti kommentoi mielestäni ihan asiallisesti. Vastasit hänelle mielestäni aika tylysti!Vaikutat fiksulta ihmiseltä, mutta asioita voi sanoa niin monella tavalla! Ja mielipiteitä on muitakin kuin yksi ja ainoa...
Eli kanssasi on tympeä keskustella, jos lannistat heti keskustelun alkuvaiheessa!
Ja tätä en todellakaan kirjoita kiusaksesi, vaan puolustaakseni Äitin mielipidettä!
Kyllä minulla käy sääli niitä lapsia, jotka ovat saaneet äidikseen kuvailemasi ärräpää-äidin, sillä selvästi kuvaama äiti ei äitiyteen ole valmis. Mutta täytyy muistaa, että on myös vastakohtia, niinkuin Äiti mielestäni yritti sanoa. Siis niitä, jotka yrittävät parhaansa selvitä, mutta joille ei anneta siihen resursseja! Näitä äitejä ennenkaikkea tulisi kannustaa sen ainaisen vanhoillusuuden sijaan. Tällä tarkoitan sitä mollaamista ja torumista, kun "vanhinko" on jo sattunut!
ollaanko täällä kumminkin arvostelemassa sitä, miten kukin kirjoittaa, siis arvostelemassa henkilökohtaisuuksia?
täällä ei voi kirjoittaa mitään asiallista, etteikö tulisi just tällaista vastausta takaisin!
Puolustin vain toista, ja samalla kerroin oman mielipiteeni, mutta sekin on väärin!!
Anteeksi nyt vain sitten kovasti:/
Kirjoitin aiheesta mm. näin eilen;
Jos olisit ollut soskussa työssä, tietäisit, miten heitä joudutaan tukemaan. Lapsenhoitoa yms, perusteena se, ettei nuorena jaksakaan vastata kaikesta. Ettei tiennyt, mihin ryhtyi, kyllä niitä selityksiä on.
Monelle nuorelle varta vasten rakennetaan turvaverkko, kun hän yltiöpäissään on poltellut sillat perheeseensä, ja huomannut myöhemmin, että se olikin virhearvio...kyllä näitä riittää.
Ei tavalliselle työssäkäyvälle aikuiselle yleensä näin tehdä. Jos tehdään on kyseessä jälleen jokin muu riskitekijä, köyhyys, päihteet, perheväkivalta, what ever, kuten aiemmin listasin. Samalla listalla on teinivanhemmuus. Se on kuluerä yhteiskunnalle. Näissä tapauksissa on tod.näköistä, ettei kaikki mene kuten normaalisti kuuluu. Jollain tavoin meidän on riskitekijöihin reagoitava!
Täällä tuskin saat aiheesta keskustelua aikaan, sillä se vaatisi itsekritiikkiä niin valtavan paljon, että tästä laumasta sitä ei löydy.
Itsekritiikki taas on kasvun ja kehityksen edellytys. Syyllistyminenkin on henkisen kasvamisen edellytys.
Nykynuori välttää näitä, syystä että heidät on jätetty aikoinaan omien vanhempiensa taholta syyllisyyteen. Ennen tuli ja pitäisi tulla vieläkin, väärinteosta rangaistus, vaikka kuinka pieni mutta kuitenkin. Nyt niin ei enää ole. Lapsi tekee väärin "on tuhma" ja se kyllä sanotaan (>>lapsi oppii tietämään väärän ja oikean), mutta siitä ei anneta mahdollisuutta "puhdistua", selvitä, sovittaa asiaa. Vaan jätetään häpeään, jota lapsi kyllä tuntee. Vanhemmat ovat tässäkin tarkoittaneet hyvää, mutta tehneet väärin.
Pettymysten kohtaaminen on edessä monella vasta omien lapsien kanssa ja oman puolison kanssa. Niin tarkasti nämä kullannuput asialta on varjeltu. Siitä seuraa masennusta ja oman elämän hallinta katoaa kokonaan. Kyvyttömyyttä asettua toisen ihmisen asemaan ja samalla liitot rakoilevat ja eletään jatkuvassa riidassa, kun kumpikaan ei näe kuin oman napansa...
Minulla on kyllä tietoa, jos haluat keskustella.
Olen kanssanne aivan samaa mieltä, että teinivanhemman on PALJON suurempi mahdollisuus epäonnistua lapsen kasvatuksessa. Mutta mietippäs jos näille teinivanhemmille ei tuota turvaverkkoa rakennettaisi; lapsi voisi joutua täysin heitteille ja myös äiti voisi joutua heitteille. Joten on erittäin hyvä, että Suomessa on tälläinen turvaverkko näille, jotka sitä tarvitsevat. Ja työssäkäyvälle aikuiselle ei näin tehdä, koska hän harvemmin tälläistä turvaverkkoa tarvitsee. Ja riskitekijöihin on erittäin hyvä reagoida, mutta niihin tulisi löytyä jokin parempi tapa kuin syyllistäminen ja haukkuminen.
Itse olen siis 17-vuotias ja raskaana, mutta silti olen kanssasi samaa mieltä, että teinivanhemmuus on valitettavasti riski lapselle. Mutta en usko, että jos on hyvä ja välittävä äiti ja isä ja muutenkin vanhemmilla kaikki perhesuhteet ym. kunnossa niin sitten en usko sen olevan riski. Mutta olen minäkin nähnyt monia tapauksia, joissa teiniäideillä on kuitenkin tullut ns.kahdenkympin villitys ja silloin on lapsi lykätty hoitoon ja lähdetty itse juhlimaan. Tämä ei todellakaan ole sitä vastuun kantoa.
Ja usein teinivanhemmat ovat vielä melko varattomia, joten tämä vielä lisää riskejä. Mutta jos teinivanhempia kannustettaisiin ja ohjattaisiin oikeaan suuntaan niin uskon, että he pärjäisivät paljon paremmin. Varsinkin vanhemmat lyttäävät heidät välillä täysin maanrakoon, ja mielestäni tämä on väärin, koska tällöin heikennetään nuoren äidin tai isän itsetuntoa vielä lisää, jolloin ongelmat saattavat vain kasvaa.
jatkaakseni, kysyisin sinulta, miksi teiniäidit niin kovin tarvitsevat keinotekoisesti rakennetun tukiverkon? Miksi oma ei toimi?
Teinivanhemmuuteen ei tule kannustaa! Jos aletaan rahallista tukea jakaa teineille lisääntymisestä ja perheenperustamisesta siitä tulee vaihtoehto opiskelulle! Näin ei pidä missään nimessä tehdä, eikä tehdäkään.
Nuorten tulisi ymmärtää, että perheen perustamisen ajankohta on hyvä, vaikka sen tekisi muutamaa vuotta myöhemminkin!
Tulisi etukäteen pohtia niitä "lyttäämisiä ja maanrakoja", eikä sitten vasta kun on antanut lapsen jo syntyä.
Nythän on ollut paljon puhetta siitä, että synnytysikä nousee. Se on hyvä. Ainoa huono puoli vain on se, että lapsiperheitä ei tueta, heidän poissa työstä ollessaan tarpeeksi.
Mielestäni palkkatyöstä äitiyslomalle jäävä ansaitsisi huomattavasti paremmat takeet työhönpaluusta ja toimeentulon, kuin mitä nyt on tarjolla. Tarkoitan pätkätöitä, joita työnantajat miltei poikkeuksetta teettävät koko hedelmällisen iän naisella. Sääli.
Toisaalta rahattomat synnyttäjät syövät veropottia niin, ettei valtiokaan pysty tukemaan synnytysiässä olevia naisia aikaisempaan synnyttämiseen. Sillä kyllä kolmekymmentä ensisynnyttäjällä alkaa olla aika korkea ikä. Pelkona on, että se edelleen nousee, jolloin lähestytään muita vaikeuksia (terveydellisiä).
Kyllä kehottaisin sinuakin vaan ottamaan riskin todesta. Eihän kukaan alkoholistiäitikään usko viinasta mitään haittaa lapselleen olevan, samoin ei tupakoitsija pidä savutteluaan minkään väärtinä. Kuitenkin "me muut" tiedämme, että ne ovat riskejä.
Tuntuu, että nykyään on vallalla kertakaikkinen kyvyttömyys harkita omien tekojen seurauksia!!!
Helppo on asia ymmärtää niin, että esim. pieni lapsi oppii puhumaan tietyssä iässä, jota pidetään normaalina. Hän oppii kävelemään ja oppii muita pikku juttuja toisensa perään, mutta liian aikaisin ei voi lasta pystyyn nostaa. Jokainen ymmärtää, että hän kaatuu, koska ei osaa seisoa omilla jaloillaan.
Sama on teinillä. Liian aikainen omille jaloille nousu saattaa kostautua hyvinkin ikävin seurauksin.
Tuossa aiemmin kysyin sinulta, miksi luulet että monilta puuttuu tukiverkko. Juuri tästä syystä. Vanhemmat ja ystävät hylkäävät liian omapäisen nuoren, joka ei näe oman päätöksensä aiheuttamaa seurausta. Ennen kuin liian myöhään.
Olen elätellyt toivoa, että rokotusohjelmaan lisätään tulevaisuudessa ehkäisypiikki, jolla lykätään tyttöjen kehittymistä naiseksi. Ehkä se joskus olisi tätä päivää...jotta saadaan pää kuntoon ennen munasarjoja.
Tästä asiasta olen kanssasi melko samaa mieltä, että lapsien pitäisi olla kauemmin lapsia, mutta kun se on melko hankalaa, koska kuitenkin yhteiskunta painostaa aikuistumaan aikaisemmin. Olen itse huomannut tämän siinä, että esim. työilmoituksissa vaaditaan työnhakijan olevan 18-30-vuotias ja kuitenkin työkokemustakin pitäisi olla n.5vuotta. Eipä taida kovinkaan monella 18-25-vuotiaalla olla 5vuoden työkokemusta. Ja tämä oli vain esimerkki.
Itse olen huomannut liian nopean aikuistumisen esim. ala-asteella. Kun itse kävin ala-astetta ei minulle tullut mieleenikään puhua seksistä, tupakasta, ryyppäämisestä tai muusta vastaavasta, mutta nykyään jo ala-astelaiset menevät ala-asteella välitunneilla polttamaan tupakkaa. Jo ala-astelaiset menettävät neitsyytensä ja ryyppäävät viikonloppuisin. Ja tämäkin suuri ero on tapahtunut vasta muutamassa vuodessa. Koska ei siitä nyt niin hirveän pitkä aika olen kun itsekin kävin ala-astetta. Jo äidit opettavat lastaan kulkemaan muotivaatteissa, napapaidoissa ja lyhyissä hameissa. Harvoilla lapsila ala-asteella on enää perinteistä toppahaalaria. Muistan kun itse kävin ala-astetta niin minulla oli vielä toppahaalari. Eli tämä aikuisuuteen kasvattaminen lähtee jo ala-asteelta. Kun mennään yläasteelle melkein kaikki polttavat tupakkaa. Itse olen ollut suuri poikkeus koska en ole tupakkaa polttanut, jos ei muutamaa tyhmää kokeilua lasketa.
Olen aina kannattanut, että jo yläasteella olisi enemmän seksivalistusta, koska esim. omassa koulussani yläasteella käsiteltiin vain yksi tunti seksiä. Eli olen koko elämäni aikana saanut tunnin seksivalistusta. Ja ala-asteellakin tätä asiaa pitäisi jo pikkuisen käsitellä. En syytä opettajia koska pää vastuuhan kuuluu vanhemmille, mutta itse en ole saanut kuin mummultani seksivalistusta ja hänkin vain kysyi, että pitäisikö minun hankkia pillerit, kun poikaystävänikin on jo niin vanha.
Ja tietenkään ei pidä kannustaa teiniäitiyteen, mutta niitä jotka ovat jo teiniäitejä on turha syyllistaa, koska siinä vaiheessa kun lapsi on jo syntynyt on myöhäistä. Teiniäitiyden vaaroista, riskeistä ja huonoista puolista pitäisi puhua jo paljon ennen kuin se lapsi syntyy.
Ja synnytysikä nousee, koska naiset haluavat ensin uran ja vakaan pohjan lapselle. Mutta tämäkään ei todellakaan ole aina hyväksi.
Ja uskon, että teiniäitiys on laskemaan päin. Ensinnäkin nyt on paljon pienenmpi kynnys hakea jälkiehkäisypilleri, koska niitä saa apteekista ilman sen suurempia ongelmia. Mielestäni myös kondomien hintaa tulisi laskea. Eihän nämä tietenkään ole ratkaisuja, mutta teiniäitiyden ehkäisykeinoja kuitenkin.
Monilla teineillä ei oma tukiverkko toimi juuri siitä syystä, että pitää olla niin teiniä. Teiniyteenhän kuuluu paiskoa ovia, olla vanhempia vastaan ym..ym.. Ja tästä voi jäädä niin tulehtuneet välit, että niitä ei hetkessä korjata. Varsinkaan jos teini tulee raskaaksi. Tuttavani vanhemmat hylkäsivät ja heittivät hänet pihalle kun hän tuli raskaaksi, joten tukiverkko nykäistiin hänen altaan pois. Hän ei ole enää missään väleissä vanhempiensa kanssa. Hän itse kyllä haluaisi olla, mutta vanhemmat häpeävät häntä, koska hän tuli liian aikaisin raskaaksi.
Itselläni on tukiverkko hyvin kunnossa. Äitini kanssa emme ole koskaan pahemmin yhteen ottaneet, vain pientä sanaharkkaa. Olen erittäin hyvissä väleissä kihlattuni perheeseen. Toisilla teiniäideillä kaikki on kunnossa, mutta suurimmalla osalla ei. Tämä on valitettavaa, mutta osasyy on kyllä vanhempienkin.
vanhoillinen, että olen vakaasti sitä mieltä, että joka leikkiin ryhtyy se leikin kestäköön! Eli MYÖS teinien on sitten otettava se vastuu, jota he aborttisivulla ja täälläkin peräävät!
Mitä vastuun kantamista on sellainen, että ensimmäisenä kiikutetaan lapsi hoitoon isovanhemmille? Tai ruinataan kunnasta kotiavustaja tai -hoitaja paikalle? Mitä vastuun kantamista on se, että eletään kuten ennenkin, mistään itse luopumatta? Näin käy liian monelle teinivanhemmalle. Puhutaan vastuunsiirrosta tällaisissa tapauksissa...
Ja nämä valinnat tekee teini. Tosin muita hyväksikäyttäen, mutta kuitenkin.
Ehkäisyasiassa ei voi vanhempia laittaa vastuuseen. Ei voi olettaa, että äiti käy tarkistamassa on kortsu ennen yhdyntää paikallaan...kyllä se vastuu silti pitää lähteä jo sieltä asti, eikä ainoastaan raskaaksitulosta. Mutta antaa todella huonon kuvan vastuunkannosta, jos ehkäisykin on "unohtunut"...miten sitten lapsen kanssa?
Olen samaa mieltä jälkiehkäisystä.
Itse olen sitä mieltä,että nuorien tulisi olla
teinejä ja miettiä muutamaan kertaan aloittaako
edes seksi suhdetta 14vuotiaana!!Mutta mistä
johtuu,että 12 vuotiaat tytöt yrittävät näyttää
ikäistään vanhemmilta ja miksi 13 vuotiaat haluavat kilpaa menettää neitsyyttään!!!Olisiko
aikuisten ja erityisesti vanhempien katsottava
itseään peilistä ja alettava kantamaan vastuu
omista lapsistaan!Koska nuoret eivät siihen vielä pysty.
se näinkin on. Median seksin palvonta ja feminismikin osaltaan on syyllinen vanhempien ohella. Ihan yhtä syyllistä en tämmöiselle käytökselle löydä. Kuitenkin siinä mielessä ollaan Suomessa hyvällä tolalla, ettei teinivanhemmuus ole täällä sen asteinen villitys kuin jenkeissä! Mutta toisaalta on näkyvissä merkkejä siitä, että vielä parikymppisetkin ovat erittäin lapsellisia ja vastuuttomia.
Tähänkin on monia syitä, mm. työttömyys (ei tarvitse vastata mistään).
Markkinatalouden myötä on ihmiskuva kokonaan muuttunut, eikä suinkaan parempaan päin...
Kyllä pistää ärsyttämään ja ihan tosissaan sun kirjoitukset! Sun puheista saa sen käsityksen että kaikki teinit suunnittelevat perheen tekemistä ja valitsevat mielummin vauvan ja turvattoman elämän, kuin opiskelun ja ainoan nuoruuden elämisen.
Itse olen 17 vuotta ja raskaana, enää ei ole mahdollista aborttia tehdä, eikä minusta ollutkaan siihen alunperinkään. Tämä lapsi on vahinko ja moneen kertaan mietitty mitä sille tulisi tehdä... Lapsen laskettuaika on joulukuussa, se syntyy ja siitä pidetään huolta.
MUTTA apua tarvitsen minäkin ja mielelläni hyviä vinkkejä ja tukea joka suunnalta. Mollaamista en aijo kuunnella keneltäkään. Ja miksi olen tällä palstalla lukemassa näitä juttuja? Haluaisin saada kommentteja muilta teiniäideiltä miten he ovat pärjänneet lapsen kanssa ym. ym.
Sitten täällä on joku kaahka joka paisuttelee asioita ja levittelee mielipiteitään tällaisella palstalla joka ei mielestäni ole sitä varten että koitetaan kasvattaa tulevan äidin pahaa oloa syyllistämällä vähän milläkin mielipiteellä.
Vaikka en minä sitä väitä että minulla paha olo olisi tämän vauvan suhteen, joskus sitä vain miettii tulevaa ja kuinka erilainen se voisikaan olla. Jokainen joka on tässä tilanteessa tajuaa mitä se tulee NOIN SUURINPIIRTEIN olemaan, sitä miettii eri vaihtoehtoja ja pyörittelee pienessä päässä eri vaihtoehtoja "entä jos..."!
Hyvät neuvot olisivat tarpeen tässä tilanteessa...miksei sitä tajuta?
voisi kysyä, miksei sitä tajuta, että ei ole tarkoitettu lasta lapsen huoltajaksi ja vanhemmaksi...
...ihmiset taitavat olla riski teinivanhemman lapselle kuin teinivanhempi, kun kukaan "täysjärkinen" ja kokeneempi ei älyä neuvoa ja tukea nuorempaa. Minulle sanottiin neuvolassa että kukaan ei ole valmis äidiksi oli minkä ikäinen tahansa, äidiksi oppii ja neuvoa pitää muistaa kysyä.
Toinen mieleenpainuva asia oli kun hän sanoi, että pitää muistaa se ettei lapsi säry jos se huutaa yksin sängyssä kun äidin hermot ovat kireällä, äiti voi poistua paikalta vaikkapa tupakille tai juoksemaan talon ympäri kerran tai pari. Kun äitikin on rauhallinen niin lapsikin rauhottuu helkpommin...
ja teiniäidit ampuu lapsiaan... Juu-u...
niinhän se on, tämä porvoon tapaus olikin oikea uranainen, niinkö...? Eiköhän hän ollut ihan kotiäiti... Eipä se ikää katso, kun päässä napsahtaa! Eikä sitä, onko työelämässä vai ei.
tien ylitys on riski.
Nuori mies autolla on riski.
Viina on riski.
Syöminenkin on riski.
Elämä on täynnä riskejä. Jokainen valinta ja jokainen teko vie meidät kohti uusia riskejä.