mä oon liian romantikko. Haaveilen jostain sielunkumppanista joka ymmärtäisi mun outoa luonnetta, mutta ei sellaista taida olla olemassa. Pitäis varmaan vähän arkistua, oon muutenkin aina jossain sfääreissä. Se vaan tuntuu niin kamalalta, ihan kun ois vetäny heroiinia koko ikänsä ja sitte pitäs tyytyä ykköskaljaan. Mä en kestä!
Ehkä
hullu ku pullost tul
089
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.