Kun odottelette matkalaukkujanne,voisitteko seistä siinä merkityn viivan takana, tuntuu siltä että tämä junttikansa ei tajua,että se helpottaa huomattavasti laukkujen ottoa hihnalta,ei pitäisi olla niin pirun vaikeeta.
käytös matkalaukkuhihnalla.
snaju
321174
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Seisokaa pari metriä hihnasta, vaikkei mitään viivaa olisikaan. Niin "eturiviin" sopii paljon enemmän väkeä ja näkyvyys on paljon parempi laukun saa hihnalta käymättä kaverin polven kautta.
Eikä niitä laukkuja tarvi koko perheellä jonottaa. Kannattaa nakittaa iskä siihen hommaan ja mennä itse vaikka shoppaileen jätskit sillä aikaa.
Jo lastenne oman turvallisuutenne kannalta, älkää antako lasten istua liukuhihnalla tai edes norkoilla sen luona.
Viime talvena näin sellaisenkin tapauksen Helsinki-Vantaalla kun perheen isä ja äiti odotteli sivummalla kun kaksi pientä lasta odotti suuria matkalaukkuja ja veti ne hihnalta suuresti ponnistellen. Lapset olivat varmasti ylpeitä suorituksestaan mutta joutuivat kyllä vaaraan kiitos hihnan ja ympärillä tungeksivien aikuisten.
Olet asiassa!
Ilmiö on ylikansallinen.
Törttöjä löytyy kaikkialta.
Itse haen laukkuni kauempaa ja taatusti muutaman kerran on "hihnarakas" saanut mustelmia koipiinsa.
Kerran on nokkapokka ollut lähellä.
Melkeinpä reisu kuin reisu olen ilmiöstä "hihnarakkaille" huomauttanut mutta ilmeet kertovat viestin menneen useimmiten hukkaan.
Pntujen hilluminen on oma lukunsa.
Norkoilijoiden käyttäytyminen hihnalla tuo mieleen varusmiesajat runsaat 30 vuotta sitten. Talvipakkasella nuotiolla eturivi hikoili ja tuskaili silmiin menevän savun kanssa ja pari riviä heidän takanaan paleli. Pari-kolme metriä takapakkia. niin kaikki olisivat mahtuneet sopivan matkan päähän sopivaan lämpöön. Mutta kuten olen monesti aiemmin huomannut monessa yhteydessä, tämä mulle-heti-kaikki-tänne -mentaliteetti ei ole ihan uusi keksintö. Ja lääkkeeksi ei käy kuin korkeintaan pesäpallomaila:)
ei pitäis olla niin pirun vaikeeta kirjottaa oikealle palstalle...
Luuletko ettei siellä matkalaukkuhihnalla ole Kanarian matkaajiakin tungeksimassa? Aloitus sopii tänne ihan hyvin joten älä viitsi itkeä turhasta.
Aloittaja on asian ytimessä. Tulevatko matkalaukut muka sen nopeammin, jos seisoo polvet kiinni hihnassa?
Syyskuussa olimme mieheni kanssa etelänmatkalla ja ihan sama ilmiö oli sekä siellä päässä että täälläkin. Jäimme kauemmas odottelemaan ja meidän laukuthan tulivat ensimmäisten joukossa. Mieheni tunki ihan surutta ihmisten ohi, otti laukkumme eikä ollut aikomustakaan tehdä yhtään väistöliikettä heitä kohtaan, jotka seisoivat hihnassa kiinni. Jos on niin typerä, ettei ymmärrä väistää ja pysyä kauempana hihnasta, niin kärsikööt.
Ei sekään ole kovin hyvää käytöstä että taaempaa tullaan kuin puskutraktori välittämättä siitä että saattaa töniä edessä seisovan vaikkapa kumoon tai kolhii häntä matkalaukullaan kun mielenosoituksellisesti haluaa näyttää närhen munat hihnalla tungeksijoille. Ei ole sivistynyttä laittaa "vahinkoa kiertämään" vaan eiköhän kaunis käytös ja pyyntö "pääsisinkö ottamaan laukkuni" olisi enemmän paikallaan vaikka kuinka "hihnajengi" päähän ottaisikin.
Aina olen itse päässyt laukkuni hakemaan ilman kyynärpäitten käyttöä, vaikka kieltämättä yleensä jälkijoukossa koska en ole kaksimetrinen ja hihnan edssä seisovat "kassakaapit" peittävät näkyväisyyden laukkuihin. Suututtaahan se ja ehkä tilaa saisin paremmin jos heittäytyisin ilkeäksi ja tekisin muutaman mustelman edessäni seisojille, mutta en viitsi alentua moiseen enkä edes siihen että juoksemalla lentokoneesta varmistaisin eturivin paikan matkalaukkuhihnalla.
Ennättää laukut saada myöhemminkin kunhan hätäisemmät ovat omansa ensin saaneet.
Ja olisitte myöhästyneet jostain, jos olisi antanut niiden hätäisten ottaa laukkunsa ja sitten käynyt poimimassa omansa toisella tai kolmannella kierroksella, jos tuo tungos häiritsee? Ne kun tulevat sieltä hihnalta uudelleen...ja uudelleen...eivätkä katoa jonnekkin kyberavaruuteen ensimmäisen kirerroksen jälkeen jos ei ole niitä heti poimimassa.
Kolhuja varomatta.
En piittaa tukkona tölläävien törppöjen mustelmista vaan haen laukkuni.
Jostain välistä näkee hihnan tulopäähän sen verran että ehtii tunkemaan hihnalle laukkuaan noutamaan.
Mennessäni totean hakevani omani enkä palatessani välitä törttöjen koivista!
Tämä menettely silloin kun laukun saamisen ajoituksella on merkitystä.
Helsingin päässä on merkitystä missä vaiheessa yötä pääsee aloittamaan kotiin ajamisen.
Toisessa päässä omatoimimatkoilla vuokra-atolle tai taksille.
Paketeissa sillä ei ole merkitystä koska joku toope kuitenkin harhailee pitkin terminaalia tai ulkoaluetta haetuttaen itseään.
Mutta kun!
Useimmiten on tarve jatkaa matkaa muista riippumatta johonkin.
Ryhmämatkoilla sillä ei ajallisesti ole merkitystä koska joku törppö harhailee kuitenkin kateissa etsittävänä.
Itsekkyys ja tyhmyys vain ärsyttävät!
Huomattu on, että aina löytyy joku pölvästi, joka rynnii kaikkien välistä hakemaan laukkuaan, vaikka muutaman metrin päässä olisi täysin tyhjää. Pakko vaan päästä hihnalle muitten läpi. Tämä ketju selventää asiaa. Olen vuosia miettinyt, mksi jotkut toimivat noin, siis ovat hirveän vihaisia ja rynnivät muista välittämättä. Olen miettinyt usein, että heidän loma on varmaan mennyt persilleen ja nyt purkavat sitä muihin. En muista samaa ilmiötä menomatkalla. Hihnalla on aina tilaa, kunhan menee kauemmas. Laukut pyörivät ympyrää, vaikka ne saakin 10 sekuntia myöhemmin. Näitä putkinäköisiä on ollut joka reissulla, mutta onneksi ei koskaan enenpään kuin kaksi, yleensä yksi. Vaimo on yleensä se vihaisempi, joka kauempana mulkoilee vihaisesti ympärilleen. Jatketaan tarkkailua.
Kun et olis siinä hihnassa kiinni, ei tarttis ihmetellä mitään, eikä ottaa mustelmia. Muita syyllisiä on turha edes etsiä.
Lopeta peiliin katsominen niin ei enää niin paljoa ärsytä!
Ei kukaan syyllisiä etsi, koska nehän ovat nämä rynnijät. Minulla ei tule mustelmia, eikä tönitä muutenkaan. Tönityiksi tulevat aina lapset ja vanhukset. Rääpäleet kun eivät uskalla miehiä töniä.
Strateginen sijoittuminen hihnan reitille tärkeää, haukan katse ja kobran käsi luovat yhdistelmän nopeaan laukun nappaamiseen. Kokeile!
Kun näkee oman matkatavaralaukun tulevan lentoaseman hihnalta. Kätevintä on viivata kaikki pullikoijat, hakea matkalaukkunsa tyynesti ja todeta:"Aina näitä prkln terroristeja ja loput kollateraalista vauriota. Hyvää päivän jatkoa.
Niitä hihnojahan on jumalautti niin monta metriä, että jos kaikki älyäisivät hajaantua kunnolla, jäisi tilaa jokaiselle odottaa ja ottaa laukkunsa jostakin kohtaa hihnalta. Ei niitä askelkuvioita tarvitse korvamerkitä koska laukut pyörivät ympyrää eivätkä pysähdy odottajan kohdalla.
Eihän tuo matkalaukkuhihnalla ryysäily eroa mitenkään suomalaisten tavanomaisesta käytöksestä. Oli kyseessä metro, laiva tai lentokone suomalaisen on pakko päästä ensin sisään ja ulos. Minä, minä minä minä...Se nyt vaan on niin, johtuuko metsäläisgeeneistä ?
On totta, että joskus syntyy ruuhkaa. Olen jonkun verran matkustanut yksin ilman puolisoani, jolloin on sekä määränpäässä että kotimaassa pitänyt huolehtia koko omaisuudesta. Lämmin kiitos monille ystävälliselle herroille, jotka ovat auttaneet laukun nostossa hihnalta kuljetuskärryyn. Annan noille eleille tosi suuren arvon.
Ei voi muuta kuin ihmetellä mutta tämähän onkin Kanaria osio jossa tuulipuku porukka rahtaa matkalaukkuja ja salapullot laukussa pitää yrittää keinolla millä vaan saada mukaan nopeasti ja kotiin niitä juomaan. Tätä ilmiötä en ole kyllä missään huomannut mutta en minä Kanarialla käykkään.
Kun juntti porukka matkustaa niin näitä ilmiöitä tulee....olen kuullut ettei tämä ole ainoa mitä näillä matkoilla tapahtuu.
Oletko sitten itse muuta kuin mainitsemaasi junttikansaa?
Herää kysymys mitä tyyppi tekee Kanarian palstalla kun ei kerran Kanarialla edes käy.
Ihan yhtä huonokäytöksisiä ja sivistymättömiä ÄÄLIÖITÄ ovat kummatkin, eli hihnassa kiinni olevat moukat ja ne moukat jotka tunkevat väkisin ja voimalla edellä mainittujen välistä jotta nämä saisivat kunnon opetuksen tai ainakin mustelmia moukkamaisesta käytöksestään.
Viisaammat, fiksummat ja luultavasti myös kokeneemmat matkustajat antavat näiden kahden moukkamaisen mullilauman ottaa toisistaan mittaa niin sanoin kuin kyynärpäinkin toivoen, että ihmisillä olisi edes auttavat käytöstavat mutta kun ei!
Vanhanajan ritarillinen käytös olisi paikallaan myös silloin kun hentoinen naisihminen, vanha mummu tai pappa yrittää epätoivoisesti saada laukkua hihnalta. Toivoisi että joku ojentaisi heille auttavan kätensä, mutta kaipa se on liikaa vaadittu.
No toisaalta on siinä vähän hankala tietää, mikä niistä laukuista on sen mummun tai papan laukku. 'Tuo musta tuossa' - niin, mikähän niistä mustista... Kaappaat siitä yhden mustan, että ai tämäkö, niin jo sieltä sen kyseisen laukun oikea omistaja hyökkää kimppuusi, ja alkaisi varmaan oikein solvausten sarja, kun siinä ilanteessa ihmisten sietokyky muutenkin tuntuu olevan ihan äärirajoilla, saati että joku vieras vahingossa tarttuu toisen laukkuun. Ei ei, kyllä se on parempi jättää mummut ja papat itse tappelemaan omaisuutensa saamisesta.
Tyhmemmänkin luulisi tajuavan että se on mummun ja tuo papan laukku johon he ovat epätoivoisesti tarrautuneet ja yrittävät pelastaa itselleen joutuen samalla tönityksi ja kolhituksi.
Mutta hei, pärjätkööt vain omin avuin kun kerran ovat matkaan lähteneet ja pitäkööt nitroja povitaskussa jos äkillinen ponnistelu laukun kanssa käy liikaa voimille.
Me suomalaisethan ei ketään auteta, ei edes lapsia, naisia eikä vanhuksia. Mutta jos kovapäinen suomalainen itse kaipaisi apua eikä kukaan tulekaan avittamaan, niin sitten nettipalstalla haukutaan kanssamatkustajat itsekkäiksi pässinpäiksi!
Kumma kyllä koskaan en ole joutunut solvausten tai hyökkäysten kohteeksi vaikka yleensä aina autan lähellä seisovia ihmisiä laukkujen ottamisessa hihnalta vaan saanut kauniin kiitoksen tai ainakin hymyn palkakseni.
Olet sitten osannut tarttua oikeaan laukkuun ja oikealla hetkellä. Hyvä niin. Ei pidä siis mennä auttamaan, ennenkuin se mummu/pappa on itse ehtinyt tarrata siihen laukkuunsa kiinni, että tietää, mikä on oikea laukku. Ettei tule koskettua vahingossa jonkun äreän kanssamatkustajan kapsäkkiin. Mukavia reissuja 'ukille' jatkossakin.
Snaju kysyi aloituksessa, että voisivatko matkustajat matkalaukkuhihnalla odotella laukkujaan "turvarajan" takana. Kun lueskelee näitä kannanottoja siitä, kuka tönii ketä ja ketä ei varsinkaan saa ja ketä varsinkin täytyy töniä vähintään mustelmille, niin ainoa oikea vastaus on: Eivät taatusti voi! Kun on lusikalla annettu, niin kauhalla on turha vaatia. Ei ole vain Kanarianmatkojen ongelma, aivan sama onko lento Tampereelta Kittilään, vai Helsingistä Bangkokiin. Matkakohteesta riippumatta hihnahässäkän saa aina aikaiseksi riittävä määrä meitä suomalaisia:)
Jokohan munkin pitäisi vastata!?? :) Vaikka en ole mikään iso, niin pyrin niiden parin röökin polttamisen jälkeen saapumaan hihnalle siten, että jostain kulmasta näen hihnan alkupään ja voin tunnistaa siten oman ja mahdollisesti emännyksen laukun; porukkahan tuossa vaiheessa jo vallannut melkein kaikki mahdolliset paikat hihnan lähietäisyydeltä, mutta kun laukut nään, niin siinä on n. minsan verran aikaa siirtyä hihnan viereen kaappaamaan ne omat laukkunsa.
Sitten anteeksi tai sorrya toistamalla vaan populan lävitse hihnalle ja harvapa on katellu mua pahalla silmällä. :)
Sanallista vastausta ei ole tullut koskaan, koska mä nyt vaan haen omani pois.
Useinhan ne tulee alkupäässä kun olen viimeisiä koneeseen tulijoita, mutta on niitä joskus saanut ventatakin. ;)
Vähän tuurista riippuen; harvoin ne ovat päässeet toiselle kierrokselle, mutta silloin mä jään kyllä jo hihnan äärelle jos jostain syystä ne ovat toiselle kierrokselle päässeet.
Kun se porukka oppis seisomaan edes viiden metrin päästä hihnasta, niin kummasti helpottaisi; siitä sitten laukkunsa nähdessään ajoittaisi lähestymisensä siten, että sais omansa pois muutamassa sekunnissa.
Sehän olisi optimaalinen tilanne, mutta kun osa populasta ei tunnista edes omaa laukkuaan, vaan pitää hihnalle jäädä katsomaan nimilappua, niin pakka on sekaisin heti lähdöstä alkaen!! :(
Laittakaa joku tarra/merkki niihin laukkuihinne, niin tunnistatte omanne!!!
Siinäpä summattuna kaksi asiaa, jotka poistavat totaalisesti kaiken tönimisen ja vaivan:
1) Pysymme jatkossa kauempana hihnasta ja
2) meillä on laukuissamme tunnistamista helpottavat merkit.
Helppoa ja vaivatonta. Mummokin löytää tarvitsemansa apuvoimat paremmin ja kiireisinkin saa laukkunsa heti.
Juuri näin! Minulla on opettajan kova ja vaativa ääni ja kehotus siirtyä viivan taakse on joka kerta tehonnut!
Omiin mustiin laukkuihini olen solminut keltaiset rusetit - ne erottuvat jo kaukaa.