- Irti päivärutiineista.

Kiitos vinkistä, pitääpä valmistautua nököttämnään sohvalle tuohon aikaan.

Olen Eesti-fani, mutta tänä kesänä en sinne ehtinyt, vaikka Tallinnassa oli monipuolista kulttuuritarjonta EU:n kulttuuripääkaupungin tiimoilta. Jospa minäkin joulumarkkinoille ehtisin, kuten monena vuonna ennenkin. Tämän päivän Hesarissa oli palveluiden hintavertailuja, ja monessa Tallinna voittaa vielä , esim. hammashoidossa ja kauneuspalveluissa. Tuttua hammaslääkäriäni ja kampaajaani en tosin vaihda, rillitkin hankin kotimaasta. Entisten työkaverien kanssa on tehty tyttöjen matkoja, käyty kasvohoidossa ja manikyyrissä ilusalongeissa (kauneussalonki) , Estonia-teatterissa ja ostoksilla, löydetty uusia kivoja ruokapaikkoja. Siinäpä on hyvä joululahja itselle, kun on ollut kilttinä koko vuoden.

Olen nähnyt tuon näytelmän ja kyllä se pitää nähdä uudestaan nyt kun on tilaisuus.
Hyviä näyttelijöitä jotka ovat tuossa vielä mukana, moni jo poistunutkin keskuudestamme.

Kiitos muistutuksesta!

Eksyin vahingossa Teemalle ja oli tosi hauska tarina seurueesta, joka oli jonkinlaisella palkintomatkalla. Eiköhän siinä ollut kaikki meidän ikä-ihmis-näyttelijät. Tokko enää noin kosteita matkoja tehdäänkään. Hyvin eläytyivät kaikki tunnelmaan. Tosi toden tuntuinen.

Tuli elävästi mieleen työpaikka-retket aikoinaan. Vähän tuohon malliinhan ne tahtoivat mennä.

Oikeastaan olihan se aika mukavaa silloin niin kauan kuin sitä kesti tuota työelämää.

Kyllähän siinä ääneen nauroin joissakin kohden:D Olis se hauskaa kun mekin tehtäisi matka Tallinnaan palstalaiset.

Sais livenä nähdä tuttuja nimimerkkejä ihan naamakkain.
Oli se hieno turkki, jonka se emäntä voitti matkalla, oikein kaunis. Hyviä tyyppejä kaikki, ja örvellystä riitti :D

Oli tosi hyvä ja hauska, moni noista näyttelijöistä on jo pääseet ajasta ijäisyyteen.

Meillä olikin erinomainen näyttelijäkaarti tulloin, mutta näistä nykyisistäkin on noussut suosikkeja. Katselin sattumalta Klikkaa mua -sarjaa kolmoselta, ja Minttu Mustakallio on ihastuttava tyyppi. Muutaman jakson olen nyt tarinoita katsellut, luontevan tuntuista. Monia sarjoja vaivaa teennäisyys, kuten alkuun mukavalta tuntunutta Kotikatua.

Laivaseminaarit olivat minunkin työpaikallani aikanaan tuttuja, ja olihan joukossa muutama, jotka kotikurista päästyään irrottelivat olan takaa, olivat aamulla kalpeina hiljaa. Kotiin tultua isi (tai äiti) haisi sitten kokoukselta.Parasta oli tanssiminen ja yhteishengen lisääminen, sitä tarvittiin totisesti siinä työssä.TyKy-koulutustakin joskus saatiin, kuntoa kohennettiin . Loppuaikoina määrärahat olivat tiukassa. Meillä oli paljon oma-aloitteistakin yhteistä virkistystoimintaa, minäkin kuuluin tähän komiteaan. Järjestettiin näytelmiä, oli pieni kuoro ja orkesteri, sählyä, kuntosalia, vatsatanssiryhmä ja mitä kaikkea.Moni meistä jäi kuudenkymmenen iässä varhennetulle eläkkeelle. Me eläköt kokoonnumme kesäaikaa lukuunottamatta kerran kuussa vaihtelevalla lukumäärällä jossain Hesan tai Espoon kahvilassa, usein on jokin aktiviteetti ohessa, vaikkapa taidenäyttely, Tallinnassakin on käyty yhdessä.

Pikku irtioton arjesta otan varsinkin rospuuttoaikoina piipahtamalla ukkoni kanssa kylpylään hemmoteltavaksi. Ensi viikolla on täällä syyslomat, koululaiset pitävät mummin ja vaarin kiireisinä, koskapa vanhemmille ei lomaa ole aina samaan aikaan mahdollista saada. Uimahallikäyntejä on luvassa heidän kanssaan.

Kylläpä tuuli taasa tuivertaa ja lennättää lehtiä - todellinen syystunnelma. Hrjaa vaihtia kiitävien pilvien lomasta vilahtelee sininen taivas ja aurinko.

Irti maasta ohjelma on hulvattoman hauskaa katseltavaa. Muistin virkistyksenä mietin näyttelijöiden nimiä, Olavi Ahosta pitkään mietin mutta sitten välähti tämä näytteli Huovisen kirjoittamassa näytelmässä Havukka-ahon ajattelijaa Konsta Pylkkästä ja mietti mikä on välikäsi ja tulikettu.

Monia idea-riihi koulutuksia oli työaikana risteilyillä. Joskus tuli parempia innovatioita joskus laihempi saalis, yhteisenä kokemuksena väsynyt olotila kotiin tullessa ja Tobleroneja kotiin tuomisina.

Pienoinen tuuli lennättää puiden lehtiä ympäri tienoota. Tulee mieleeni pudonnesta lehdestä Sylvi Kekkosen aforismi: "Jokainen metsä on Jumalan puisto, pudonnut lehti eletty elämä".