Täällä sitä retkotetaan kivespussit ihan tyhjänä siellä tavallisesti silloin tällöin olevista siittiöistä. Kirjoitan tätä erittäin miellyttävässä ilmastoidussa hierontalaitoksen huoneessa Soi Honeylla Pattayalla. Lähdettiin poikien kanssa tänne onnistuneen Hämeen keikan (ja kaikattujen tavaroiden myynnin) jälkeen vähän rentoutumaan. Olen ostanut oraaliseksiä ja yhdyntöjä hintaan 20 euroa. Aika edullista ottaen huomioon, että tuolla hinnalla saa Suomessa korkeintaan kolme halpaa lounasta. Nyt minut on pumpattu niin kuiviin, että vaikka haluaisin siittää jälkikasvua niin se on aikalailla mahdotonta.
Olen hengaillut noilla paskaisilla rannoilla viettämässä aikaa ja tutustumassa ihmisiin. Täällä on paljon rikollista aineistoa, myös suomalaisia. Kaikki suurimmat tekijät ovat täällä, paitsi Niksu, josta kuitenkin puhutaan lähes joka kuppilassa heti kun kuulevat että olen suomalainen. Turkkilaiset räätälit alkoivat heti esittelemään räätälintyönä tehtyjä maastohousuja hokien koko ajan: Juha, Aslak, Nikita. Kerroin että Niksu vaan. Yks turbaanipää kyseli, että onko Niksu jo saanut poltettua sen kerrostalon mistä hän oli kuulemma puhunut jo 80-luvulla ollessaan suunnittelemassa Volkswagenin anastamista Mantorpissa. Intialainen oli puolestaan ollut siellä suuressa kollektiivisessa meditointitilaisuudessa gurun kuunteluoppilaana. Jouduin ikäväkseni vastaamaan intialaiselle, että yritykseksi jäi Niksun kerrostalon polttoyritykset. Intialainen kertoi nähneensä ennustuskorteista näin käyvän, jonka lisäksi hän kertoi nähneensä korteissa kuvan hernepyssystä. Aika pätevä ennustaja, täytyy tunnustaa.
Iltamyöhäisellä ostoskeskuksessa joku kiinalainen kamerakauppias puolestaan kaivoi heti tiskin alta metrisen vanhan objektiivin kuullessaan olevani Suomesta ja hoki: Nikita tykkää, terve, perkele, helzinki... Kerroin kaverille jees jees ai nou Nikita and kamera big lense jees.
Enää en kuitenkaan jaksa hämmästyä siitä, että Nikita tunnutaan tuntevan joka paikassa. En ainakaan enää sen jälkeen kun paikallisessa thairuokapaikassa oli tarjolla Nikita steak with Åmsele sauce. Kyseessä oli suuri jauhelihapihvi, jonka päällä oli kastiketta joka oli valmistettu Åmselesta poimituista puolukoista. Kysyin ravintoloitsijalta, että kuka toimittaa heille puolukat Åmselesta, johon hän vastasi silmää iskien: Nikita. En viitsinyt kertoa hänelle, että parisen viikkoa sitten Nikita jäi kiinni ja tunnusti näpistäneensä Suomesta - ei Åmselesta - poimittuja puolukoita thaimaalaisten poimijoiden varastosta. En tiedä oliko tämä sattumaa vai ei, mutta mieleen tuli, että Nikita olisi saattanut myydä Pattijoelle tähän ravintolaan Åmsele-kastikkeen raaka-aineiksi puolukoita jotka oli poimittu Åmselen hautausmaan metsikön sijaan ihan Hämeenlinnan vankilan läheltä. Petos se on pienikin petos.
Olen hengaillut noilla paskaisilla rannoilla viettämässä aikaa ja tutustumassa ihmisiin. Täällä on paljon rikollista aineistoa, myös suomalaisia. Kaikki suurimmat tekijät ovat täällä, paitsi Niksu, josta kuitenkin puhutaan lähes joka kuppilassa heti kun kuulevat että olen suomalainen. Turkkilaiset räätälit alkoivat heti esittelemään räätälintyönä tehtyjä maastohousuja hokien koko ajan: Juha, Aslak, Nikita. Kerroin että Niksu vaan. Yks turbaanipää kyseli, että onko Niksu jo saanut poltettua sen kerrostalon mistä hän oli kuulemma puhunut jo 80-luvulla ollessaan suunnittelemassa Volkswagenin anastamista Mantorpissa. Intialainen oli puolestaan ollut siellä suuressa kollektiivisessa meditointitilaisuudessa gurun kuunteluoppilaana. Jouduin ikäväkseni vastaamaan intialaiselle, että yritykseksi jäi Niksun kerrostalon polttoyritykset. Intialainen kertoi nähneensä ennustuskorteista näin käyvän, jonka lisäksi hän kertoi nähneensä korteissa kuvan hernepyssystä. Aika pätevä ennustaja, täytyy tunnustaa.
Iltamyöhäisellä ostoskeskuksessa joku kiinalainen kamerakauppias puolestaan kaivoi heti tiskin alta metrisen vanhan objektiivin kuullessaan olevani Suomesta ja hoki: Nikita tykkää, terve, perkele, helzinki... Kerroin kaverille jees jees ai nou Nikita and kamera big lense jees.
Enää en kuitenkaan jaksa hämmästyä siitä, että Nikita tunnutaan tuntevan joka paikassa. En ainakaan enää sen jälkeen kun paikallisessa thairuokapaikassa oli tarjolla Nikita steak with Åmsele sauce. Kyseessä oli suuri jauhelihapihvi, jonka päällä oli kastiketta joka oli valmistettu Åmselesta poimituista puolukoista. Kysyin ravintoloitsijalta, että kuka toimittaa heille puolukat Åmselesta, johon hän vastasi silmää iskien: Nikita. En viitsinyt kertoa hänelle, että parisen viikkoa sitten Nikita jäi kiinni ja tunnusti näpistäneensä Suomesta - ei Åmselesta - poimittuja puolukoita thaimaalaisten poimijoiden varastosta. En tiedä oliko tämä sattumaa vai ei, mutta mieleen tuli, että Nikita olisi saattanut myydä Pattijoelle tähän ravintolaan Åmsele-kastikkeen raaka-aineiksi puolukoita jotka oli poimittu Åmselen hautausmaan metsikön sijaan ihan Hämeenlinnan vankilan läheltä. Petos se on pienikin petos.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.