kannattaako kanalintumetsälle naamioitua miten hyvin? Onko hyvä laittaa esimerkiksi naaman eteen maskia, entäs suolle laittaa naamioverkkoa kytispaikan eteen jne? Toimiiko kutsupillit miten hyvin?
Miten hyvin eri riiatalajit näkee ja kuulee? - hirvet, jänikset ym.
Miten hyvin kanalintu näkee?
kiitos jo etukäteen
9
9254
Vastaukset
- Ryynäsen Topi
Kannattaa naamioitua varsinkin aamupassiin ja nimenomaan naama ja kädet on hyvä peittää kasvonaamiolla ja hanskoilla. Kaikillahan nyt jonkinlainen maastopuku tai kalvo puku on lisäksi mutta vaaleat kasvonosat on tärkeä peittää.
Ketju metsästyksessä olen mielestäni huomannut että jos pistää esim punaisen lakin tai pipon turvallisuustekijäksi päähän lähtee (huom minun mielestäni) linnut herkemmin karkuun. Tätä ei moni uskalla sanoa ääneen koska turvallisuus asioistahan ei pitäisi tinkiä saaliin takia mutta me ollaan kavereiden kanssa huomattu että kirkkaat huomiovärit pelottaa linnun herkemmin. Ketjussa kävellen pysyy hyvin tietoisena kaverista kun sopii että vihellellään ja vastataan toisille aina vihellykseen. Yleensähän vieruskaverin näkee aina. Kaverin suuntaan EI ammuta koskaan ja se onnistuu myös ilman räikeää vaatetusta. Maastovaatteet ja saalistakin tulee.
Pilleistä olen erimieltä kun muut. Tottakai se on hienoa kesäisin ostaa monenlaista rekvisiittaa syksyä ajatellen mutta pilleistä ainoa on pyypilli jonka teho on lähes täydellinen. Teertä voi puhaltaa pillillä tai suulla ja pitää näin tunnelmaa yllä ja pientä sykettä olettaen että se tehoaa mutta käytäntö on toinen. Reilu parinkymmenen vuoden ahkeran metsälinnun pyynti kokemuksella teeripillistä ei ole tuon taivaallista hyötyä.
Yleensä metsästäjä tietää paikat mihin teeret kokoontuu. Suolle, pellolle, saareen tai kalliolle aamuisin kukertamaan. On sulla sitten teeripilli tai ei tulee linnut sinne jokatapauksessa jos on tullakseen ja yleensä syksykiihkossaan tulevat aamu kun aamu paikalle.
Se on sama puhallatko siihen tai et ne tulee. Mutta menepä sellaiselle paikalle missä et ikinä teeriä näe ja vaikka tiedät että niitä on ja ne menee aina tonne kilometrin päähän niin ei ne tule vaikka 24/7 puhaltelet pilliin paikalla missä ne ei kokoonnu muutenkaan. Sattuma lintu voi lentää yli mutta sekään ei pillistä perusta yhtään mitään.
Lähes kaikilla riistaeläimillä on hyvä kuulo ja elämän tärkein elin kuin myös hajuaisti mutta esim hirvellä näkö on niin huono että saattaa kävellä ihan viereen tajuamatta ihmisestä näöllä mitään mutta hajun kun saavat niin sitten lähdettiin ja kovaa. - väijyjä reunasta
Pääosin kaikki riista (näkee hyvin tai huonosti) havaitsee liikkeen hyvin.
Eli ei edes se "pellepuku" ole riittävä sellaiselle joka huitoo hyttysiä tai heiluttelee lämpimikseen käsiään.
Pääosin päivällä pääosin liikkuvilla eläimillä ja linuilla on tarkka näkö.
Suurin osa eläimistä on sopeutunut yöllä liikkumiseen jolloin niillä ei ole niin tarkkaa näköä (iso osa näkee vain "mustavalkoista"), mutta liikkeen nekin erottavat selvästi. - sasd
Suosittelen lämpimästi kuitenkin camo asuja sillä kyllä kanalintu huomaa värilliset vaatteet ja muistat etten liiku ja räki ja syljeskele esim. teeri passissa.
- pave johannes
itseä nimenomaan kiinnostais tuo että näkeekö teeret ym metsäkanalinnut värejä vai ei. itsellä tummanvihreä asu ja camoasu. olin saada toisen metsästäjän luodista muutama päivä sitten ja liian paljon muutenkin sattuu noita vahinkolaukauksia. suunnittelen tässä oranssin camotakin ostoa ja olisi kiva tietää faktana että näkeekö ne väreissä vai ei. puolet sanoo että näkee ja puolet ei. onko tehty tutkimuksia onko faktatietoa?
- joo eli joo
Linnut pääsääntöisesti näkee väreissä. Sen sijaan suurin osa nisäkkäistä (esim. peura/hirvi) ei näe värejä.
- Eräjalmar
"olisi kiva tietää faktana että näkeekö ne väreissä vai ei. puolet sanoo että näkee ja puolet ei. onko tehty tutkimuksia onko faktatietoa?"
Laitapa googleen hakusanaksi esim. "dichromacy", "trichromacy" ja "tetrachromacy" (kaksi-, kolmi- ja nelivärinäkö) tai "bird vision" niin tietoa kyllä löytyy. Tarkempaa tietoa löytyy värinäön evolutiivista kehitystä käsittelevistä kirjoista.
Päivälinnuilla on kolmi- tai nelivärinäkö eli ne näkevät värit samalla tavalla kuin ihmiset, mutta jotkut näkevät vielä lisäksi UV-alueen värejäkin. Värejä aistivien tappisolujen tiheys verkkokalvolla taas on ihmissilmään verrattuna moninkertainen eli näkö paljon tarkempi ja väriherkempi.
Maanisäkkäillä, muutamia poikkeuksia kuten ihmistä lukuunottamatta, on kaksivärinäkö. Punaiseen aallonpituuteen reagoivat solut puuttuvat. Ne näkevät siis sinisen, vihreän ja niiden yhdistelmät. Punaiset kohteet nähdään harmaan värittöminä.
Olen usein miettinyt, että tuskin on sattumaa, että esim. noutajakoirien treenaamiseen käytetyt dummyt ovat väriltään oranssinpunaisia. Ohjaaja erottaa tuon värisen kapulan luonnosta, koira sen sijaan ei punaisia sävyjä erota vaan joutuu väistämättä käyttämään nenäänsä dummyn löytämiseen. - "Näkymätön"
Eräjalmar kirjoitti:
"olisi kiva tietää faktana että näkeekö ne väreissä vai ei. puolet sanoo että näkee ja puolet ei. onko tehty tutkimuksia onko faktatietoa?"
Laitapa googleen hakusanaksi esim. "dichromacy", "trichromacy" ja "tetrachromacy" (kaksi-, kolmi- ja nelivärinäkö) tai "bird vision" niin tietoa kyllä löytyy. Tarkempaa tietoa löytyy värinäön evolutiivista kehitystä käsittelevistä kirjoista.
Päivälinnuilla on kolmi- tai nelivärinäkö eli ne näkevät värit samalla tavalla kuin ihmiset, mutta jotkut näkevät vielä lisäksi UV-alueen värejäkin. Värejä aistivien tappisolujen tiheys verkkokalvolla taas on ihmissilmään verrattuna moninkertainen eli näkö paljon tarkempi ja väriherkempi.
Maanisäkkäillä, muutamia poikkeuksia kuten ihmistä lukuunottamatta, on kaksivärinäkö. Punaiseen aallonpituuteen reagoivat solut puuttuvat. Ne näkevät siis sinisen, vihreän ja niiden yhdistelmät. Punaiset kohteet nähdään harmaan värittöminä.
Olen usein miettinyt, että tuskin on sattumaa, että esim. noutajakoirien treenaamiseen käytetyt dummyt ovat väriltään oranssinpunaisia. Ohjaaja erottaa tuon värisen kapulan luonnosta, koira sen sijaan ei punaisia sävyjä erota vaan joutuu väistämättä käyttämään nenäänsä dummyn löytämiseen.Onkin mielenkiintoista. Tosiaankin . Aiemmin kirjoitin tälle samalle palstalle nimim. ´Näkymätön` samantyylisen kysymyksen kanalinnun näköaistista, mutta siihen ei tullut kovinkaan asiaa valottavia kannanottoja. Joten: Kuinka kanalintu voi lentää pilkkosen pimeässä törmäämättä esim. puihin? Viisaat ja tietävät vastatkoot, tieto kelpaa kyllä! (Nimimerkki
- "Näkymätön"
"Näkymätön" kirjoitti:
Onkin mielenkiintoista. Tosiaankin . Aiemmin kirjoitin tälle samalle palstalle nimim. ´Näkymätön` samantyylisen kysymyksen kanalinnun näköaistista, mutta siihen ei tullut kovinkaan asiaa valottavia kannanottoja. Joten: Kuinka kanalintu voi lentää pilkkosen pimeässä törmäämättä esim. puihin? Viisaat ja tietävät vastatkoot, tieto kelpaa kyllä! (Nimimerkki
Nimimerkkini em. kysymyksessäni oli siis "Näkymätön" , kuten tässäkin.
- Pave Johannes
Eräjalmar kirjoitti:
"olisi kiva tietää faktana että näkeekö ne väreissä vai ei. puolet sanoo että näkee ja puolet ei. onko tehty tutkimuksia onko faktatietoa?"
Laitapa googleen hakusanaksi esim. "dichromacy", "trichromacy" ja "tetrachromacy" (kaksi-, kolmi- ja nelivärinäkö) tai "bird vision" niin tietoa kyllä löytyy. Tarkempaa tietoa löytyy värinäön evolutiivista kehitystä käsittelevistä kirjoista.
Päivälinnuilla on kolmi- tai nelivärinäkö eli ne näkevät värit samalla tavalla kuin ihmiset, mutta jotkut näkevät vielä lisäksi UV-alueen värejäkin. Värejä aistivien tappisolujen tiheys verkkokalvolla taas on ihmissilmään verrattuna moninkertainen eli näkö paljon tarkempi ja väriherkempi.
Maanisäkkäillä, muutamia poikkeuksia kuten ihmistä lukuunottamatta, on kaksivärinäkö. Punaiseen aallonpituuteen reagoivat solut puuttuvat. Ne näkevät siis sinisen, vihreän ja niiden yhdistelmät. Punaiset kohteet nähdään harmaan värittöminä.
Olen usein miettinyt, että tuskin on sattumaa, että esim. noutajakoirien treenaamiseen käytetyt dummyt ovat väriltään oranssinpunaisia. Ohjaaja erottaa tuon värisen kapulan luonnosta, koira sen sijaan ei punaisia sävyjä erota vaan joutuu väistämättä käyttämään nenäänsä dummyn löytämiseen.Kiitos!!! Mukavaa saada asiallisia vastauksia!!! Luulin silloin ettei vastausta tule, joten takki on jo ostettu. Mutta, suunnittelen hirvenmehtuuta, joten ei se hukkaan mennyt. Tosin täytyy vielä sanoa, että ammuin lintuja sekin oranssi takki päällä. En kyllä osaa viime syksyn reissujen perusteella arvioida että vaikuttiko vaatetus vai ei...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sannan kirja USA:n bestseller!
"Congratulations to Sanna Marin's HOPE IN ACTION, officially a USA TODAY bestseller!" Kertoo Scribner. Mitäs persut tä19511768- 298194
Metsäalan rikolliset
Jokohan alkaa vähitellen kaatua kulissit näillä ihmiskauppaa harjoittavilla firmoilla.586196Ruotsalaistoimittaja: "Sanna Marinin saunominen saa minut häpeämään"
Sanna Marinin kirja saa täyslaidallisen ruotsalaislehti Expressenissä perjantaina julkaistussa kolumnissa.....voi itku..1715116- 424891
Suomen kaksikielisyys - täyttä huuhaata
Eivätkö muuten yksilöt pysty arvioimaan mitä kieliä he tarvitsevat? Ulkomaalaiselle osaajalle riittää Suomessa kielitai474470Työeläkeloisinta 27,5 mrd. per vuosi
Tuo kaikki on pois palkansaajien ostovoimasta. Ja sitten puupäät ihmettelee miksei Suomen talous kasva. No eihän se kas1164373- 1183845
- 813343
- 481821