kannattaako kanalintumetsälle naamioitua miten hyvin? Onko hyvä laittaa esimerkiksi naaman eteen maskia, entäs suolle laittaa naamioverkkoa kytispaikan eteen jne? Toimiiko kutsupillit miten hyvin?
Miten hyvin eri riiatalajit näkee ja kuulee? - hirvet, jänikset ym.
Miten hyvin kanalintu näkee?
kiitos jo etukäteen
9
9015
Vastaukset
- Ryynäsen Topi
Kannattaa naamioitua varsinkin aamupassiin ja nimenomaan naama ja kädet on hyvä peittää kasvonaamiolla ja hanskoilla. Kaikillahan nyt jonkinlainen maastopuku tai kalvo puku on lisäksi mutta vaaleat kasvonosat on tärkeä peittää.
Ketju metsästyksessä olen mielestäni huomannut että jos pistää esim punaisen lakin tai pipon turvallisuustekijäksi päähän lähtee (huom minun mielestäni) linnut herkemmin karkuun. Tätä ei moni uskalla sanoa ääneen koska turvallisuus asioistahan ei pitäisi tinkiä saaliin takia mutta me ollaan kavereiden kanssa huomattu että kirkkaat huomiovärit pelottaa linnun herkemmin. Ketjussa kävellen pysyy hyvin tietoisena kaverista kun sopii että vihellellään ja vastataan toisille aina vihellykseen. Yleensähän vieruskaverin näkee aina. Kaverin suuntaan EI ammuta koskaan ja se onnistuu myös ilman räikeää vaatetusta. Maastovaatteet ja saalistakin tulee.
Pilleistä olen erimieltä kun muut. Tottakai se on hienoa kesäisin ostaa monenlaista rekvisiittaa syksyä ajatellen mutta pilleistä ainoa on pyypilli jonka teho on lähes täydellinen. Teertä voi puhaltaa pillillä tai suulla ja pitää näin tunnelmaa yllä ja pientä sykettä olettaen että se tehoaa mutta käytäntö on toinen. Reilu parinkymmenen vuoden ahkeran metsälinnun pyynti kokemuksella teeripillistä ei ole tuon taivaallista hyötyä.
Yleensä metsästäjä tietää paikat mihin teeret kokoontuu. Suolle, pellolle, saareen tai kalliolle aamuisin kukertamaan. On sulla sitten teeripilli tai ei tulee linnut sinne jokatapauksessa jos on tullakseen ja yleensä syksykiihkossaan tulevat aamu kun aamu paikalle.
Se on sama puhallatko siihen tai et ne tulee. Mutta menepä sellaiselle paikalle missä et ikinä teeriä näe ja vaikka tiedät että niitä on ja ne menee aina tonne kilometrin päähän niin ei ne tule vaikka 24/7 puhaltelet pilliin paikalla missä ne ei kokoonnu muutenkaan. Sattuma lintu voi lentää yli mutta sekään ei pillistä perusta yhtään mitään.
Lähes kaikilla riistaeläimillä on hyvä kuulo ja elämän tärkein elin kuin myös hajuaisti mutta esim hirvellä näkö on niin huono että saattaa kävellä ihan viereen tajuamatta ihmisestä näöllä mitään mutta hajun kun saavat niin sitten lähdettiin ja kovaa. - väijyjä reunasta
Pääosin kaikki riista (näkee hyvin tai huonosti) havaitsee liikkeen hyvin.
Eli ei edes se "pellepuku" ole riittävä sellaiselle joka huitoo hyttysiä tai heiluttelee lämpimikseen käsiään.
Pääosin päivällä pääosin liikkuvilla eläimillä ja linuilla on tarkka näkö.
Suurin osa eläimistä on sopeutunut yöllä liikkumiseen jolloin niillä ei ole niin tarkkaa näköä (iso osa näkee vain "mustavalkoista"), mutta liikkeen nekin erottavat selvästi. - sasd
Suosittelen lämpimästi kuitenkin camo asuja sillä kyllä kanalintu huomaa värilliset vaatteet ja muistat etten liiku ja räki ja syljeskele esim. teeri passissa.
- pave johannes
itseä nimenomaan kiinnostais tuo että näkeekö teeret ym metsäkanalinnut värejä vai ei. itsellä tummanvihreä asu ja camoasu. olin saada toisen metsästäjän luodista muutama päivä sitten ja liian paljon muutenkin sattuu noita vahinkolaukauksia. suunnittelen tässä oranssin camotakin ostoa ja olisi kiva tietää faktana että näkeekö ne väreissä vai ei. puolet sanoo että näkee ja puolet ei. onko tehty tutkimuksia onko faktatietoa?
- joo eli joo
Linnut pääsääntöisesti näkee väreissä. Sen sijaan suurin osa nisäkkäistä (esim. peura/hirvi) ei näe värejä.
- Eräjalmar
"olisi kiva tietää faktana että näkeekö ne väreissä vai ei. puolet sanoo että näkee ja puolet ei. onko tehty tutkimuksia onko faktatietoa?"
Laitapa googleen hakusanaksi esim. "dichromacy", "trichromacy" ja "tetrachromacy" (kaksi-, kolmi- ja nelivärinäkö) tai "bird vision" niin tietoa kyllä löytyy. Tarkempaa tietoa löytyy värinäön evolutiivista kehitystä käsittelevistä kirjoista.
Päivälinnuilla on kolmi- tai nelivärinäkö eli ne näkevät värit samalla tavalla kuin ihmiset, mutta jotkut näkevät vielä lisäksi UV-alueen värejäkin. Värejä aistivien tappisolujen tiheys verkkokalvolla taas on ihmissilmään verrattuna moninkertainen eli näkö paljon tarkempi ja väriherkempi.
Maanisäkkäillä, muutamia poikkeuksia kuten ihmistä lukuunottamatta, on kaksivärinäkö. Punaiseen aallonpituuteen reagoivat solut puuttuvat. Ne näkevät siis sinisen, vihreän ja niiden yhdistelmät. Punaiset kohteet nähdään harmaan värittöminä.
Olen usein miettinyt, että tuskin on sattumaa, että esim. noutajakoirien treenaamiseen käytetyt dummyt ovat väriltään oranssinpunaisia. Ohjaaja erottaa tuon värisen kapulan luonnosta, koira sen sijaan ei punaisia sävyjä erota vaan joutuu väistämättä käyttämään nenäänsä dummyn löytämiseen. - "Näkymätön"
Eräjalmar kirjoitti:
"olisi kiva tietää faktana että näkeekö ne väreissä vai ei. puolet sanoo että näkee ja puolet ei. onko tehty tutkimuksia onko faktatietoa?"
Laitapa googleen hakusanaksi esim. "dichromacy", "trichromacy" ja "tetrachromacy" (kaksi-, kolmi- ja nelivärinäkö) tai "bird vision" niin tietoa kyllä löytyy. Tarkempaa tietoa löytyy värinäön evolutiivista kehitystä käsittelevistä kirjoista.
Päivälinnuilla on kolmi- tai nelivärinäkö eli ne näkevät värit samalla tavalla kuin ihmiset, mutta jotkut näkevät vielä lisäksi UV-alueen värejäkin. Värejä aistivien tappisolujen tiheys verkkokalvolla taas on ihmissilmään verrattuna moninkertainen eli näkö paljon tarkempi ja väriherkempi.
Maanisäkkäillä, muutamia poikkeuksia kuten ihmistä lukuunottamatta, on kaksivärinäkö. Punaiseen aallonpituuteen reagoivat solut puuttuvat. Ne näkevät siis sinisen, vihreän ja niiden yhdistelmät. Punaiset kohteet nähdään harmaan värittöminä.
Olen usein miettinyt, että tuskin on sattumaa, että esim. noutajakoirien treenaamiseen käytetyt dummyt ovat väriltään oranssinpunaisia. Ohjaaja erottaa tuon värisen kapulan luonnosta, koira sen sijaan ei punaisia sävyjä erota vaan joutuu väistämättä käyttämään nenäänsä dummyn löytämiseen.Onkin mielenkiintoista. Tosiaankin . Aiemmin kirjoitin tälle samalle palstalle nimim. ´Näkymätön` samantyylisen kysymyksen kanalinnun näköaistista, mutta siihen ei tullut kovinkaan asiaa valottavia kannanottoja. Joten: Kuinka kanalintu voi lentää pilkkosen pimeässä törmäämättä esim. puihin? Viisaat ja tietävät vastatkoot, tieto kelpaa kyllä! (Nimimerkki
- "Näkymätön"
"Näkymätön" kirjoitti:
Onkin mielenkiintoista. Tosiaankin . Aiemmin kirjoitin tälle samalle palstalle nimim. ´Näkymätön` samantyylisen kysymyksen kanalinnun näköaistista, mutta siihen ei tullut kovinkaan asiaa valottavia kannanottoja. Joten: Kuinka kanalintu voi lentää pilkkosen pimeässä törmäämättä esim. puihin? Viisaat ja tietävät vastatkoot, tieto kelpaa kyllä! (Nimimerkki
Nimimerkkini em. kysymyksessäni oli siis "Näkymätön" , kuten tässäkin.
- Pave Johannes
Eräjalmar kirjoitti:
"olisi kiva tietää faktana että näkeekö ne väreissä vai ei. puolet sanoo että näkee ja puolet ei. onko tehty tutkimuksia onko faktatietoa?"
Laitapa googleen hakusanaksi esim. "dichromacy", "trichromacy" ja "tetrachromacy" (kaksi-, kolmi- ja nelivärinäkö) tai "bird vision" niin tietoa kyllä löytyy. Tarkempaa tietoa löytyy värinäön evolutiivista kehitystä käsittelevistä kirjoista.
Päivälinnuilla on kolmi- tai nelivärinäkö eli ne näkevät värit samalla tavalla kuin ihmiset, mutta jotkut näkevät vielä lisäksi UV-alueen värejäkin. Värejä aistivien tappisolujen tiheys verkkokalvolla taas on ihmissilmään verrattuna moninkertainen eli näkö paljon tarkempi ja väriherkempi.
Maanisäkkäillä, muutamia poikkeuksia kuten ihmistä lukuunottamatta, on kaksivärinäkö. Punaiseen aallonpituuteen reagoivat solut puuttuvat. Ne näkevät siis sinisen, vihreän ja niiden yhdistelmät. Punaiset kohteet nähdään harmaan värittöminä.
Olen usein miettinyt, että tuskin on sattumaa, että esim. noutajakoirien treenaamiseen käytetyt dummyt ovat väriltään oranssinpunaisia. Ohjaaja erottaa tuon värisen kapulan luonnosta, koira sen sijaan ei punaisia sävyjä erota vaan joutuu väistämättä käyttämään nenäänsä dummyn löytämiseen.Kiitos!!! Mukavaa saada asiallisia vastauksia!!! Luulin silloin ettei vastausta tule, joten takki on jo ostettu. Mutta, suunnittelen hirvenmehtuuta, joten ei se hukkaan mennyt. Tosin täytyy vielä sanoa, että ammuin lintuja sekin oranssi takki päällä. En kyllä osaa viime syksyn reissujen perusteella arvioida että vaikuttiko vaatetus vai ei...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksi persuilla ei ole firmoja?
Kuten vasemmisstolaisilla, esim. Sannalla MA\PI. Eikö ole aika erikoista?827066Persut hommasivat Suomeen 35 000 pientä lasta v. 2015
Onko Riikka Purra nyt tavoittelemassa tätä samaa historiallista persujen utopiaa? Purram kaksinaamaisessa pelissä vaadit267033Purran tuhoja tuskin saadaan koskaan korjatuksikaan
Purra on aiheuttanut Suomen taloudelle karmaisevat tuhot. Sen lisäksi Purra on ajanut myös suuren osan Suomen kansasta k1066143Persujen kaksoisstandardit: Räsäsen uhkailu paha, Virran uhkailu hyvä
Tässä taas nähdään kuinka kaksinaamaista porukkaa persut ovat. Mitäs persut tähän?455384Miksette persut irtisanoudu Kirkin lausunnoista?
Kirkhän muun muassa vaati raiskattuja naisia pidättäytymään abortista ja vaimoja alistumaan aviomiestensä tahtoon. Mik845218Demarikultin uhri kertoo
Demarikultin uhri kertoo: “En saanut mennä edes suihkuun ilman lupaa” – Seksuaalisen hyväksikäytön uhri kertoo vuosistaa605163Miksi vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa?
Vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa joka työllistäisi ihmisiä. Miksi? No siksi, että jos vasemmistolainen perus405088Sanna valittiin Euroopan huonoimmaksi pääministeriksi
Sannan kaudella Suomi oli ainut maa missä bkt laski. Kannattaa huomata, että luvut valitsi Sannan huonoimmaksi. Ihmiset274575Purran vuoro kiihoittua Lepomäen sääristä
"Ulkoministeri Elina sanoo, ettei muuta pukeutumistaan sen mukaan, kenet tapaa, ja että hän ei suostuisi peittämään kasv163417Vasemmistolaiset paskat eivät nousseet seisomaan kun Akaan kaupunginvaltuusto
vietti hiljaisen hetken Charlie Kirkin muistoksi https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000011523016.html3003360