Mitä koirarotua suosittelisistte?

Mikään koita ei kuulu kanalossa matkustettavaksi, vaan kaiken rotuiset koirat tarvitsevat liikuntaa ja ulkoilutusta hajujälkien seuraamiseen. Hommaa koira vasta sitten, kun tiedät mikä se todellisuudessa on. Siitä syystä monet koirarodut ovatkin aivan liikuntakyvyttömiksi jalostettuja, että niiden jalostusyksilöille ei olla tarjottu tarpeeksi ruumiillista liikuntaa. Yksittäistäkään koiraa ei saa kohdella sen huonommin. Koira ei ole lelu, vaan energinen, lihaksikas, toiminnanhaluinen hyötyeläin.

Tiedän,tiedän sen varsin hyvin, enkä ole koiraa kantamassakaan ympäri vuorokauden sylissä vaan että se on helppo ottaa sylissä junamatkat yms.Koira tottakai pääsee lenkille! Meillä on perheessä ollut koiria jo ennen kun synnyin ja vieläkin on! En todellakaan pidä koiraa leluna, ja koira saa kaiken mitä koirat tarvitseekin.. Enhän ole kertaakaan sanonut että aijon pitää koiraa asusteena?

Meillä on pommi ja luulen ainakin ymmärtäväni, mitä ajoit takaa "sylissä kantamisella". Itselleni on ainakin tärkeetä, että koira on helppo napata mukaan kun lähtee jossain käymään. Ja harva kaveri/sukulainen sanoo, ettei saa koiraa ottaa kylään mukaan. Pommi kiintyy tosi paljon omistajaansa, mutta on myös ihmisrakas eli ei arka.
Tosta lenkkeilystä en niinkään tiedä - meidän pommi on ainakin semmonen sohvaperuna että huhhuh. Tykkää kyllä käydä pihalla - jos vaan sille päälle sattuu ja ulkona on hänen mielestään sopiva keli, turha yrittääkkään sadekelillä saada tuota paria metriä ovea pidemmäksi... Mutta sitkeitähän nuo on, eli kyllä jaksavat kävellä myös vähän pitempään jos sille päälle sattuu.
Aivan älyttömän miellyttämisen haluinen koira, on siis tosi nopea oppimaan ja helppo kouluttaa. Turkkia pitää harjata ja trimmata, toki trimmata ei oo pakko jos ei näyttelyissä käytä, mutta kyllä siitä enemmän pommimaisen sillein saa.

Kysy jos tulee mieleen jotain, vastaan mielelläni... :)

Silkkiterrieri on kaikkea tota. Lenkkeilee kun viimeistä päivää. Kiintyy omistajaansa, eli et kyllä pysty sitä esim hoitoon jättämään sen huomaamatta! Sillä on miellyttämisen halua, mutta se on kuitenkin ihan erilainen kuin muut pienet rodut. Se on ihan oikea koira, pärjää juoksulenkilllä, maastossa.. ihan missä vain. Siinä on pienen rodun hyvät puolet, mutta ei ole esim ihan niin heiveröinen kun chihu tai yorkki. Otappa silkkiterrieri, 3kg.n pakkaus kaikkea mitä haluat!

villis on on paras se on söpö pörröinen ^^ eikä lähde karvaa

Itselläni toyvillis ja bolognese, ovat kaikkea tuota mitä kuvailit! (ei lähde karvaa)
Myös kiinanharjakoira mielestäni sopii tuohon kuvaukseen, kaverillani on puuteri-malli.

jos hieman isompi kelpaa,niin tutustu ranskanbulldoggiin:)

Havannankoira on aivan ihana seuralainen, jos kaipaat uskollista ystävää etkä pelkää turkinhoitoa. Havannalainen jaksaa kävellä pitkiäkin lenkkejä, mutta viihtyy myös erinomaisesti sohvalla mamin kyljessä. Se on iloinen, sulavaliikkeinen ja älykäs. Havannankoira tulee toimeen erinomaisesti toisten koirien kanssa, jos saa solmia pentuna koirakontakteja. Mutta jos olet päivisin pitkään poissa kotoa, havannalaisen sydän saattaa särkyä (samoin sinun omasi).

Kääpiöpinseri ehdottomasti!! Anteeksi vaikka toivomuslistallasi ei ollutkaan, haluaisin vain ehdottaa hyvää valintaa...
Itselläni on kääkkä narttu ja olen erittäin tyytyväinen valintaani!
Hellyydenkipeä, sohvaperuna=) Rakastaa pitkiä lenkkejä, mutta pärjää vähemmälläkin.
Talvella töppösiä ja takkia päälle, lyhyen karvan vuoksi :)
Kiintyy omistajaansa ja on hänelle uskollinen! Ja tämä piirre pätee kaikilla kääköillä, eikä vain yksilöllistä.
Suosittelen lämpimästi.... Kannattaa ainakin harkita asiaa :))

Itse ehdottaisin chihuahuaa :D
AIvan ihana luonne ja kiintyy tosi hyvin omistajaansa ja koiruudella ei ole arkuutta vieraisiin ollenkaan :) Ei meidän koiruudella ainakaan.

Tipsu? Pieni, mutta kuitenkin koiran kokoinen, kiintyy omaan ihmiseensä täysillä. Vähän jääräpäinen saattaa olla, mutta koulutuksella pysyy hallinnassa;) Tykkää pitkistä lenkeistä mutta on tyytyväinen kotoiluunkin, puuhaa kaikessa mukana:) Iloinen, ilmeikäs ja älykäs koiruus.

Itselläni kaksi pomeraniania, joten suosittelisin luonnollisesti tätä rotua, mutta koiratkin ovat yksilöitä.
Esim toinen pommeistani on touhukas ja menevä ja jaksaa tarpoa päivässä monen kymmenen kilometrin lenkkejä, on ulospäin suuntautunut ja rakastaa kaikkia ihmisiä ja on niinsanotusi iso koira pienessä paketissa, kun taas sitten tämä toinen pommeistani onkin aivan päinvastainen tapaus.
Neiti viihtyy mielellään kotisohvalla, lenkkeily ei ole tämän kaverin juttu, vaan väsähtää aina alkumetreillä. Sylissä röhnöttää mielellään rapsuteltavana ja on erittäin kiintynyt vain minuun.
Joten suosittelisin sinulle kleinspitziä, on tarpeeksi pieni syli-sekä sohvakoiraksi, mutta jaksaa touhuta ja harrastaa ja on oppivainen, mutta kuten sanoin, koiratkin ovat yksilöitä ja poikkeuksia löytyy, kuten täällä meillä nämä kaksi ääripäätä, vaikka ikää on samanverran.

Ja lisään vielä edelliseen että pommit sekä kleinit ovat molemmat erittäin perusterveitä rotuja, pientä köhimistä voi esiintyä vanhetessa, mutta tämä ei ole vaarallista eikä haittaa menoa. Toki hampaat täytyy pitää kunnossa, sillä näin pienillä roduilla "mätänevät" helposti suuhun jos ei hoida asianmukaisesi, mutta meillä harjataan muutaman kerran viikossa, ja kaikki hampaat tallella :)

P.S Ystäväni ranskanbulldogilla on myöskin useasti näitä hengenahdistuskohtauksia ja raukka on vasta 7kk ! Myös silmät ovat oireilleet useasti.. :/

Kääpiöpinseriin minäkin olen rakastunut. Ainoa mikä täytyy muistaa kaikissa pienemmissä roduissa on luonteen tärkeys. Jos löytää kasvattajan joka ei tingi siitoskoirien luonteen ja terveyden suhteen niin saa olla iloinen :) Tietenkin myös rodunomainen ulkomuoto on tärkeä mutta sitä ei saa asettaa luonteen tai terveyden edelle. Kääpiöpinsereilläkin on yleisesti huono maine huonohermoisina pelkopurijoina, mihin kasvattajat voivat vaikuttaa.
Oma narttuni on hyvähermoinen ja upealuonteinen ja omaa ilmiömäisen koulutettavuuden. Jos haluaa paremmin perehtyä kääpiöpinseriin niin ensi vuoden alussa Turun Liedossa järjestetään hyvin kattava rotuesittely :)
www.koirakoulu.net/pinseri

Tuo vilkas koira oli jo pentuna erittäin reipas ja villi.
Osaa kasvattajat toki antaa arvion, millainen pennusta tulee kehittymään ja millainen se on kouluttaa, mutta sekin on toki osaksi kasvatuksesta kiinni, millainen koirasta tulee, meillä reippailtiin, reissattiin ja lenkkeiltiin jo pienestä pitäen, joten tälläisistä asioista koira myös oppi pitämään.
Kun taas tämä laiskempi osapuoli näistä tuli minulle vasta vanhemmalla iällä ja oli elänyt koko ikänsä kennelissä, jossa ei lenkkeilty vaan juostiin vain pihalla vapaana, joten sillä on osuutta asiaan.
Mutta kannattaa toki varmanpäälle valita pentueesta sitten se touhukkain ja rohkein pentu, niin todennäköisesti on myös potentiaalia harrastaa ja touhuta vanhempana, oppivainen rotu kun ovat.

Jos suostut nostamaan painorajaa noin 8 kg:aan, on kääpiösnautseri loistava vaihtoehto. Minulla on ollut kolem eri rotuista koiraa ja kääpiösnautserilla on niistä eniten positiivisia rotuominaisuuksia.

1. Kääpiösnautseri ei kuolaa.
2. Kääpiösnautserista ei lähde karvoja (tosin sitä vastaavasti pitää siloin tällöin trimmata.)
3. Kääpiösnautserilla ei ole perinnöllisiä rotutyypillisä sairauksia.
4. Kääpiösnautseri on seurallinen, iloinen ja luonteikas.