Päätin tehdä asialle jotakin

Kärsin yksinäisyydestä ja päätin muutama vuosi sitten alkaa etsimään uusia ihmisiä elämääni. Kanavaksi valitsin seurakuntaelämän. Olen uskova ja seurakunnissa tutustuminen ainakin jollakin tasolla on kohtalaisen helppoa, koska samat naamat kokoontuvat viikoittain yhteen ja tässä sitten pikkuhiljaa pari sanaa vaihtaessa voi tutustua syvemminkin. Onhan usko jo yksi yhdistävä tekijäkin.

Toki koin joitakin pettymyksiäkin, pahojakin, ihmisten suhteen, mutta nyt olen löytänyt ainakin yhden hyvän ja aidon uuden ystävän. On toinenkin henkilö, joka vaikuttaa huipputyypiltä ja josta on "odotukset korkealla". Heille voin soitella ja nähdä, pyytää mukaan tapahtumiin jne. Voin olla oma, aito itseni ja koen että meillä synkkaa.

Lisäksi olen saanut paljon kavereita ja tuttavia, joita näkee näissä tilaisuuksissa ja joiden kanssa voi jutella enemmän tai vähemmän tavatessa.

Suosittelen seurakuntia uusiin ihmisiin tutustumsen väyläksi, ainakin uskoville tai uskon asioista kiinnostuneille.
Muille jokin muu kerho tai keskusteluklubi, kirjallisuuspiiri tms. jossa samat ihmiset kokoontuvat säännöllisesti olisi ihanteellinen tapa yrittää tutustua uusiin ihmisiin.
Ainakin se, että tekee asiantilalleen jotakin, auttaa.