Niin, mitä ihmettä tekevät Ylivieskan virkamies- ja luottamusmiespäättäjät, että voitaisiin säilyttää ammattikorkeakoulu ja myös posti paikkakunnalla? Ainut mitä on näkynyt on yhden valtuutetun yleisönosastokirjoitus ja hänen aloittamansa adressi. Hyviä nekin, mutta ei riitä! Nyt pitäisi näkyä ja kuulua, kuten muillakin amk-paikkakunnilla näyttää tapahtuvan, lähes joka päivä tv:n alueuutissa ja valtakunnan verkossa ja lehdissä on jotain asiasta. Missä ovat uutiset Ylivieskan osalta? Ylivieskan puolesta vahvin kannanottokin tuli Vaasasta professori Katajamäen suusta Pohjanmaan alueuutisissa. Onko niin, että Ylivieskan päättäjillä on vain yksi suuri visio, jolla paikkakunnan tulevaisuus turvataan ts. rautatien alikulku. Pitäisiköhän nyt alkaa keskittymään oikeisiin asioihin paikkakunnan ja koko alueen puolesta?
ps. vielä arvoitus ratkaistavaksi, mikä paikkakunta maassamme kuluu viiden eniten valtion työpaikkoja menettäneiden joukkoon?
ps. arvoitus; mikä paikkakunta on menettänyt seitsämänneksi eniten valtion työpaikkoja koko maa mukaan lukien? Toivottavasti Ylivieskan päättäjät ottavat asiasta selvää!
ps. vielä arvoitus ratkaistavaksi, mikä paikkakunta maassamme kuluu viiden eniten valtion työpaikkoja menettäneiden joukkoon?
ps. arvoitus; mikä paikkakunta on menettänyt seitsämänneksi eniten valtion työpaikkoja koko maa mukaan lukien? Toivottavasti Ylivieskan päättäjät ottavat asiasta selvää!
Vastaukset 29
Vanhimmat
Sori, että tuli tuo arvoitus kaksi kertaa vähän eri muodossa, mutta väliäkö hällä.
Aivan. Miksi virallinen Yivieska on hiljaa? Ammattikorkea sekä myös postin oma toimisto pysyvät paikkakunnalla. Ylivieskan kaupungin päättäjät ja luottamusmiehet hoitakoon työnsä; ja se työ alettava NYT HETI!!!
Vastaus arvoitukseen löytyy oheiselta sivulta:
http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2010/08/17/hallitus-veikin-tyot-etelaan/201011299/12
oiskohan rahalla ostettu hiljaisiksi.ihme kun ei jokinenkaan sano mitään
Tuossa eilen sai Kalajokilaaksosta ihan artikkelijutusta lukea, että YLE on lopettanut Ylivieskan studionsa ihan kaikessa hiljaisuudessa ja kaikessa rauhassa. Aikoinaan, kun Raahe menetti YLEn studion, raahelaiset, ja erityisesti Raahen toimittaja, pitivät asiasta sentään meteliä. Eihän siitä apua ollut, mutta ilman taistelua luopuminen on raukkamaista ja nahjusmaista lammastelua. Mikä pir.. on siinä, että nyt yhtäkkiä Ylivieska on muuttunut lammastelun kotipitäjäksi, josta näköjään viedään kaikki Kokkolaan. Ja huom: jos muistatte vielä, Kokkola ei kuulu samaan maakuntaan, joten siis Ylivieska antaa siirtää resurssejaan ja palveluitaan kaikessa rauhassa toiseen maakuntaan. Urpilainenko, Kokkolan oma luokanopettajako Ylivieskan johtoa pelottaa, vaiko vain laiskuus vaivaa?! Herätkää; tämä on surkea farssi jolla pilataan vuosikymmenten valtava työ!
Niin, kyllä se siltä näyttää, että kaikki viedään. Pitäisi vähän miettiä laajemmin näitä asioita, sillä asuuhan tällä alueella enemmän ihmisiä kuin Kainuussa. Yhteistyöhän ei ole ollut tämän alueen vahvoja ominaisuuksia, pikemminkin on (eikä aina edes salaa) hykerrelty, kun naapurikunnalla menee jokin asia huonosti. Ei ole tosiaankaan päättäjiltä kuulunut mitään kannanottoa tai mainintaa toimenpiteistä, joilla vaikutettaisiin amk:n, postin ja YLEN toimipisteiden säilymiseen. Ylivieskan päättäjiltä odotetaan välittömiä toimia tärkeiden asioiden puolesta. Ja näitä asioita pitää hoitaa "isolla äänellä" ja julkisesti.
YLE on Kokkolassa! Sinne on vain 80km.
Niin, on vain 80 km ja sitten Kokkola kuuluu vielä eri maakuntaankin. Joten toimipisteen lakkauttamiseen voi olla juuri tuo perusteluna (tekosyynä) ja se ettei täällä ole aikoihin ollut rekrytioituna toimittajaa, mutta eipä tältä alueelta ole sitten paljon ollut ns. toimitettuja uutisiakaan esim. nyt ajankohtaisesta amk:sta.
YLE on ollut Ylivieskassa noin 40 vuotta. Viereisessä läänissä, viereisessä maakunnassa Kokkola on siinä paikallaan; esin Vaasan läänin osana ja sitten tarkemmin osana Keski-Pohjanmaan maakuntaa ja Länsi- Suomen aluetta. YLE on ollut noina 40 vuotena sekä Yliveskassa että Kokkolassa, molemmissa; Ylivieskassa tosin vain kahden toimittajan resurssilla, mutta kuitenkin paikan päällä Kalajokilaaksossa, siis Pohjois -Pohjanmaalla ja tarkemmin Oulun Eteläisessä. No, Seinäjoki ja Vaasa ovat nykyisin Kokkolan pahimpia kilpailijoita ja kuuluvat Länsi-Suomen alueeseen. Samaan siis kuin Kokkola. Nyt yht'äkkiä näyttääkin siltä, että Ylivieskan resurssit ovatkin enemmän hyödyksi Kokkolassa, kuin täällä Ylivieskassa, Pohjois-Pohjanmaalla. Kuinka näin pääsi käymään? Voisiko olla niin, että Kokkola yrittää lypsää Pohjois-Pohjanmaan eteläosalta kaiken sen, mitä sieltä on irti saatavissa. Vaasa ja Seinäjoki eivät takuulla luovu Kokkolan hyväksi mistään ja mielellään näkisivät Kokkolan hiipuvan. Vielä, kun tässä väkisinkin miettii jykevää ministeri Jutta Urpilaista. Minkä lahjan Kokkola onkaan Suomelle hänessä antanut ja nyt hän on jo siis valtiovarainministeri. Ajatella! Ylivieskalaisena sydäntä aivan lämmittää, kuinka Jutta varmasti huolehtii näistä seuduista; Kokkolaa varustellaan ja naapurimaakunnan Ylivieska saa luovuttaa. Kaikki tämä sattuu vielä tilanteessa, jossa SDP on vallan kahvassa ja Jutta luokanopettajana ja SDP'n puheenjohtajana luotsaa ilmeenkään värähtämättä Suome oikealle kurssille. On turhaa sananhelinää selitellä Kokkolan ja Ylvieskan välimatkasta. Kokkola halusi suuntautua etelään, Ylivieska on koko ajan suuntautunut Ouluun. Kokkola ei kelpaa Oulun Eteläisen puolestapuhujaksi, ei radiopaikkakuntana, ei koulutuskeskuksena, ei maakuntakeskuksena. Tämä asian luulisi jo olevan kaikille selvä. Välimatka Ylivieskan ja Kokkolan välillä on millin verran pidempi kuin matka maasta kuuhun. Oulun Eteläisen riiston on loputtava
Muutimme Ylivieskaan vuonna 2008 juuri koulujen alkuun. Suurin syy Ylivieskaan tuloomme oli ja ovat kaupungissa sijaitsevat palvelut sekä kaupungin inhimillinen koko. Kouluikäisiä lapsia meillä on kolme sekä yksi alle kouluikäinen. Lapsemme ovat syntyneet Helsingissä asuessamme, paitsi nuorimmaisemme täällä Ylivieskassa. Minun juureni ovat Ylivieskassa. Jos Ylivieskassa sijaitseva ammattikorkea ajetaan alas, harkitsemme vakavasti muuttoa takaisin kohti etelää. Kokkola koulutuspaikkakuntana ei ole edes minkäänlainen vaihtoehto. Jos koulua ei voi käydä täällä kotikaupungissa, Oulun Eteläisessä, kodin voi siirtää kohti Helsinkiä, jolloin lastemme elämänura pääsee alkuun pehmeämmin omasta kodista käsin, vanhempien ruokapöydästä. Oulun Eteläiselle ja Ylivieskan kaupungille on kuolinisku, jos palveluitamme aletaan karsia ja oikein olan takaa. Toivottavasti kaupungin johto tajuaa tämän ja huolehtii tulevaisuudestamme täällä Oulun Eteläisessä. Nyt kaupungin on saatava mukaan yhteistyöhön koko Oulun Eteläinen. Muutoin tämän alueen ihmiset äänestävät jaloillaan. Tämä on totta; tajuattehan?!
Olkaahan nyt realisteja. Ei tuolla maakuntarajalla ole tulleja ja se voidaan myös siirtää toiseen paikkaan jotta hommat hoituu, jos tarvetta. Onhan Kalajokilaakso niin pieni alue eikä siellä ole eikä tule lähimpään sataan vuoteen olemaan Kokkolan veroista keskusta. Ainakin Kalajoelta on luontevaa suuntautua Kokkolan suuntaan. Ja muita palveluita saa Oulusta. Ja onhan tuo Ylivieskan veroprosentti niin järkyttävä, että kannattaa jo säästösyistä muuttaa sieltä pois. Kalajoelle muuttamalla säästää keskituloinen perhe yli tonnin vuodessa. Oli kyllä vikatikki muuttaa Ykaan, sorii...
Kyllä rajoja on siirrelty historiassakin, aina tarpeen tullen. Jopa niin, että muutama vuosikymmen sitten Stalin katsoi parhaaksi siirtää johtamansa valtionkin luoteisrajaa tuonne Ruotsin suuntaan jokusen sataa kilometriä, Baltian kohdalla sen tekikin. Miksi Suomi ei suostunut? Hitler taas omalla tahollaan katsoi elintilan lisäämisen tärkeksi ja piirteli Euroopan rajoja uudelleen. Eikö Kokkola enää mahdu omille mailleen, Keski-Pohjanmaalle? Tätäkö tämä onkin? Vai päädymmekö taas pelkkään naapurikunnan kyykyttämisen tahtotilaan. Kysymys on ensisijassa mielestäni siitä, missä ihminen tuntee sydämensä olevan. Rajojen piirtäminen kartalle ei tähän vakuta. Kalajokilaakso on Pohjois-Pohjanmaata. Minun sydämeni sanoo niin, eikä mikään rajaviiva siirrä minua keskipohjalaiseksi, kuin ei myöskään Kokkolaa Oulun Eteläisen keskuspaikaksi. Joissakin Kalajokilaakson kunnissa oman maakunnan määrittäminen näyttää kyllä olevan vielä toistaiseksi jokseenkin hakusalla. Jospa nämä kunnat liittyisivät vapaaehtoisesti suoraan Kokkolaan? Kuntaliitosten jälkeen yhteinen kunnanrajakin on varmaan jo mukavan lähellä ja rajan siirto näinollen mutkaton toimenpide? Aivan kuin Himangan ja Kalajoen esimerkki osoittaa. Rohkeasti vain kohti Kokkolaa, jos sydän niin sanoo!
Ylivieskan markkina-alueella on 92 000 asukasta. Siitä voidaan toki vähentää pois ne Kalajoen 12000 sielua. Asulasluvuksi Ylivieskan markkina-alueella tulee näin laskettuna 80 000 ihmistä. Realismia Kalajoki; Elämä siinä kasitien kupeessa on vain pieni vinkkeli, ei näköala Oulun Eteläiseen. Tällainen naapurikateus, mitä Kalajoki osoittaa, tuhoaa; ei rakenna mitään. Ettekö ymmärrä omaa parastanne? Kokkola kyllä mielellään liittää teidätkin osaksi itseään, jos nyt kauniisti pyydätte. Onnea!
Mielestäni Kalajoki on hoitanut aina asiansa esimerkillisen mallikkaasti ja pärjää omillaankin. Ylivieska on taasen täysin riippuvainen naapurikuntiensa ostovoimasta ja Oulun eteläisen keskuspaikka -hypetyksestä.
Lisäksi Ylivieska on kikkaillut läänin/maakunnan rajalla aina siten, miten se on ollut sille itselleen edullisinta. AMK yhteistyötä voitiin tehdä rajan yli, kunhan Kokkola ei ollut samassa maakunnassa. Nyt se maakuntaraja sitten nähdään uhkana ja ylivieskalaiset haikailevat AMK-yksikkönsä kanssa Oulun suuntaan. Ounastelen, ettei oululaisilla välttämättä olisi suurta kiinnostusta säilyttää insinööri- ja liiketalouden koulutusta Ylivieskassa, koska kyseisten alojen aloituspaikkoja karsitaan muutenkin ja leikkuri tuntuu Oulussakin. Siirtämällä jäljelle jääneet Ylivieskan koulutusohjelmat Ouluun, voisi OAMK pystyä aloituspaikkojen osalta -0 tilanteeseen. Ylivieskan mielipiteillä olisi tuskin merkitystä.
Mitä tulee Postin toimintaan, niin Itellalle ei taida olla suurta merkitystä sillä, että onko Ylivieska aluekeskus tai ei, jos kaupungin asiakaspohja ei ole sellainen, jolla toiminta olisi edullista. Pitäisikö nyt sitten jonkun naapurikunnista lakkauttaa oma asiamiespostinsa ja alkaa käyttää Ylivieskan postin palveluita, jotta Itella säilyttäisi oman konttorinsa Ylivieskassa? Mielestäni ei.
Kyllä Kalajoki elää matkailun varassa; täydellisesti suhdanteiden ja muualta tulevan ostovoiman armoilla. Nämä Kalajokea rahoittavat matkailijat eivät ole kalajokisia, vaan aivan muualta. Siis Kalajokiko pärjää yksin? Tässä maailmassa kukaan ei pärjää yksin ja se on Kalajoellakin tajuttava.
On kysymys muustakin kuin markkinoista. Ja niitä on myös Haapavedellä, Oulaisissa, Nivalassa ja Haapajärvellä, jos ne niin sanotusti kuuluvat Ylivieskan alueesee???. On niitä kauppoja joka kylässä ja vähän muutakin. Kalajoella on asukkaita siis melkein saman verran kuin Ykassa.
Kyllähän se paljastuu osasta kirjoituksia, ettei oulun eteläisen alueella ole hääppöisiä yhteistyön edellytyksiä, jos nyt kirjoittajat sitten edustavat yleistä mielipidettä. Kateus on liian voimakasta. Mieluummin köyhä ja palvelut menettävä alue, kuin kehittyvä ja menestyvä alue jos se edellyttäisi jonkin paikkakunnan nousevan aluekeskukseksi. Toivottavasti edellä esittämäni epäilyt eivät pidä paikkaansa, vaan ovat meikäläisen vainoharhaisia johtopäätöksiä muutaman "hörhön" kirjoitusten johdosta. Meidän olisi hyvä muistaa asioita suhteutettaessa, että Oulun eteläinen on asukasluvultaan huomattavasti suurempi kuin Keskipohjanmaan maakunta. Totta kai Kokkola on kaupan keskuksena Ylivieskaa isompi toimija ja tulee olemaankin ja se on ihan ok ja kauppoja löytyy muualtakin, onneksi. Ylivieskaankin saatiin Prisma, vaikka Kalajoki esittikin vastalauseensa ko. kaavan osalta. Miksiköhän? Muuten, näyttää tämän päivän sanomalehti keskipojanmaata lukemalla heräävän ajatus, että Ylivieskan amk:n yksikkö uhrataan Kokkolan ja Oulun eduksi. Vaikuttaa myös vähän siltä, että asiasta on jo etukäteen jossakin neuvoteltu ja sovittu. Onkohan näin?
Kokkolasta 50 km säteellä on myös koko Pietarsaaren talousalue(n. 50 000 as.), joten maininta Kalajoki-Kärsämäki alueen väkirikkaudesta ei todellakaan pidä paikkaansa, kun vertaillaan alueita!
Ko. talousalueella (Pietarsaaren)) asukkaita hiukan yli 40000. Kuuluu Pohjanmaan maakuntaan. Alueen väki suuntautuu asioinnissaan voimakkaasti Pietarsaareen ja Vaasaan, lukuunottamatta Kruunupyyn kylistä Alaveteliä ja Teerijärveä. Sille vaan ei voi mitään, että Oulun eteläisen alueella on asukkaita huomattavasti enemmän kuin koko Keskipohjanmaan maakunnassa. Muuten, kaikilla alueilla on naapureissaan muita alueita ja jos piirrät 50 km:n säteen Kokkolan ympärille, tulee väestön kannalta aika paljon hukka-aluetta meren muodossa. Minä en kyllä asioinnissani edes mieti mihin alueelle suuntaan matkani, muut asiat ratkaisee. Toivottavasti kaikki alueet ja maakunnat kehittyvät ja pysyvät elinkelpoisina
Oulussa YLE uutisoi eilen, että Oulun seudun amk ei aio tehdä mitään, jotta Ykan Keskipohjanmaan ammattikorkean osastoa ei suljettaisi. Sieltä suunnasta ei siis vetoappua tule, mutta Kokkolasta vosi vielä tullakin.
ruotsalaisilta apua
Kaupungin virkamiehet ja päättäjät EI TEE mitään. Alistuvat kaikkeen ja voivottelevat kuinka valtio päättää kaikesta. Tästähän on esimerkkinä myös tämä teknisen puolen ulkoistaminen, tai sen suunnittelu. Hölmöläisen hommaa sekin ja sitä EI OLE todellakaan pakko tehdä.Säästöjen nimissä sekin homma?? Höpöhöpö, siihen ei usko kukaan. Siihen uskotaan, että virkamiehet ei muutakaan keksi kun ei ole sitä maalaisjärkeä.
Ja tämä amk. Kyllä sen puolesta pitäisi taistella kaikin keinoin.
Opiskelupaikkoja, työpaikkoja, niitä Yka tarvii.
Tämä on aivan totta. Sitä paitsi tämän päivän Kalajokilaaksossa kerrotaan Oulun kauppakamarin kommentista, jonka mukaan tämän alueen opiskelupaikkoja tulisi LISÄTÄ eikä vähentää, sillä niistä on alitarjontaa, minkä vuoksi jo nyt menetetään paljon mahdollisia opiskelijoita ja tulevia työntekijöitä sekä osaamista.
Amk:n Ylivieskan yksikön lakkauttaminen olisi kova isku henkilökunnalle ja Ylivieskan kaupungille, joka menettäisi verotuloja. Haittaa siitä olisi myös alueen elinkeinoelämälle. MUTTA: opiskelu Ylivieskassa ei kiinnosta nuorisoa, eikä oppilaita tule edes tarpeeksi. Pääsykynnys on matala, eikä sen vuoksi kaikilla ole edellytyksiä suoriutua opinnoista. Kovin moni keskeyttää.
Oppilaspulan vuoksiko vai mistä syystä on sitten perustettu ns. kansainvälinen linja? Paikkakunnalla kuulee puhuttavan, miten siellä asiat ovat - puheiden mukaan ne eivät ole hyvällä tolalla. Koulu saa kuitenkin aloittaneiden nuppiluvun mukaan valtionavut, vaikka yhtään insinööriä ei valmistuisi.
Mikä sitten on oikeaa koulutuspolitikkaa?
Pistähän faktoja pöytään, jos tunnet esim. näitä vetovoima-asioita sekä valmistumisia/työllistymisiä. Mututuntuma, yksittäinen tapaus tai -kylällä puhuttiin pohja- ei ole aivan validi.
Haapavedellä amis painaa ja lujaa ...on kansainvälinen koulu ...!
Faktojen vaatijalle: kun tiedetään, että linjat eivät täyty normaalissa haussa keväällä, mitä tietoa vielä tarvitset? Koulu omilla päätöksillään linjaa omaa tulevaisuuttaan. Ja sitten: etenkin media-ala amk-tasolla ja varsinkin keskiasteella on tuhoon tuomittu juttu, mutta silti niitä linjoja on Suomi väärällään melkein joka niemen notkossa. Nuoria huijataan opiskelemaan ja pettymään niille linjoille. Sellainen sietäisi kriminalisoida. Yliopistotutkinnon suorittaneillakin tekee niillä aloilla tiukkaa työllistyä.
Mitä amk tähän vastaa? Tänään 21.10.11 KJL:ssä uutisoitiin, että perustetaan pelilinja. Sillä tavalla.
Tämä on ikävää, mutta kyllä asiat pitää puhua halki. Huolestuneena toivon todella, että olisin väärässä.
Nyt kierrät kysymykseni juuri mutu -tuntumalla. Kerroppa keskeytämisprosenteistä KPAMK Ylivieskan yksikössä, tutkinnon suorttaneiden määrästä suhteessa aloittaneisiin, oppilaiden työeämäkontakteista ja tämän ohessa tutkimuksesta sekä työllistymisestä amk:n jälkeen juuri Ylivieskan yksikön alueella. Niemiä ja notkoja Suomessa riittää, mutta älä sekoita näitä Ylivieskan yksikön lukuihin. Vetovoimaisuus on Helsingin tai Oulun kohdalla varmasti suuri, lähes kaikki linjat täyttyvät aloitusvaiheessaan hetkessä. Tämä seikka ei kerro kuitenkaan mitään Helsingin tai Oulun ammattikorkeista valmistuneista eli tutkinnon suorittaneiden määrästä puhumattakaan työelämään sijoittumisesta koulun aikana ja sen jälkeen. Esiin tuomallasi pelilinjalla tarkoitat ehkä koulutuskuntayhtymän uutta projektia. Sekoitat nyt kaksi Kalajokilaakson alueella toimivaa koulutuksen järjestäjää keskenään. Eli edelleen pyydän faktoja sekaannuksen ja yleistysten tekemisen sijaan.
Aivan, onneksi sentään sekoitin pelikurssin järjestäjät, mutta eipä se sille tee sen enempää oikeutusta. Voitko itse kertoa hakijamäärät suhteessa paikkoihin, pääsykynnyksen, keskeyttäneet, valmistuneet ja vertailla niitä muihin kun ilmeisesti olet jollain tavalla asianomaisena amk:ssa tai sen taustalla? Sopivaa sparrausta tarvitaankin kun tulossa on miljoonien leikkauksia, ja koulut taistelevat kohta keskenään. Toivotan vilpittömästi onnea taisteluun.
Onnekseni en ole asianomainen, mutta tuntumassa ja syvästi huolissani. Eniten olen kuitenkin nuorten puolesta huolissani vääristä linjaratkaisuista, joita koulut ovat tehneet (media, kulttuuri, viestintä). Näin arvokas keskustelu ansaitsisi toisenlaisen foorumin ja nimet alle, joten lopetan tähän.