Pariskunnalla ei ole lapsia.
Mies (Mattii) on kuollut aiemmin.
Vaimo (Maija) peri hänet kokonaan.
Nyt myös Maija kuoli. Hänellä ei ole sisaruksia ja Matin ja Maijan vanhemmat ovat kuolleet jo kauan siten.
Aiemmin kuolleella Matilla on veljiä ja heillä lapsia. Periikö nyt Matin veljet tai lapset Maijan?
Mies (Mattii) on kuollut aiemmin.
Vaimo (Maija) peri hänet kokonaan.
Nyt myös Maija kuoli. Hänellä ei ole sisaruksia ja Matin ja Maijan vanhemmat ovat kuolleet jo kauan siten.
Aiemmin kuolleella Matilla on veljiä ja heillä lapsia. Periikö nyt Matin veljet tai lapset Maijan?
Vastaukset 43
Vanhimmat
Matin veljet / kuolleiden veljien lapset perivät Maijan kokonaan,
- ellei Matin tai Maijan testamentista muuta johdu; ja
- ellei Maijalla ole kuolleiden sisarusten lapsia.
Täydennys:
Matin veljet / kuolleiden veljien lapset perivät Maijan kokonaan,
- ellei Matin tai Maijan testamentista muuta johdu; ja
- ellei Maijalla ole kuolleiden sisarusten lapsia * tai tätejä, setiä, enoja * .
Hyvä vastausyritys ja täydentääkin on yritetty, mutta ei mennyt sittenkään ihan oikein. Kaksi lisäystä mahdollisiin perillisiin Maijan puolelle:
1. Myös Maijan isovanhemmat ovat perillisasemassa (jos nyt sattuvat enää elossa olemaan).
2. Jos Maija on mennyt uusiin naimisiin, menee puolet pesästä tälle Maijan uudelle puolisolle.
Noinhan se on, vaikkakin Maijan tilanteessa vain teoreettisesti. Maijan omat vanhemmatkin kun olivat kuolleet "jo kauan sitten", saati sitten isovanhemmat. Maijan uudesta avioliitosta taas ei ollut mainintaa, joten se on vain epätodennäköinen hypoteettinen olettama.
Maijan ja Matin sukuja kohdellaan muuten laissa eri tavoin. Jos Maijan puolella on lähimpänä elossa isovanhempi, hän perii Maijan osuuden (½) kokonaan ja Matin osuuden (½) saavat Matin toissijaiset perilliset. Mutta jos Matin puolella lähin (toissijainen) perillinen olisikin isovanhempi tai täti/setä/eno, tämä jäisi Matin perinnöstä paitsi, ja Maijan pesä menisi kokonaan (1/1) perintönä tuolle Maijan isovanhemmalle. Mikähän logiikka tässä piilee?
Koko vastaushan oli nimenomaan teoreettinen. Maijalla ei ollut sisaruksia. Silti vastaaja oli listannut mahdollisiksi perillisiksi näiden olemattomien sisarusten lapset. Tekemästään täydennyksestä huolimatta hän ei saanut lakimääräisten perillisten listaa oikein, joten puutteen korjaaminen oli perusteltua.
Toissijaisten perillisten piiri on tosiaan suppeampi kuin ”normaali” perillispiiri. Logiikka tässä lienee se, että perintö tulee toissijaisille vasta viiveellä eli leskenkin kuoltua. Jos aikaa on kulunut, saattavat ensiksi kuolleen puolison isovanhemmat ja hänen vanhempiensa sisarukset olla jo aikapäiviä sitten kuolleita - varsinkin jos leski on paljon ensin kuollutta puolisoa nuorempi. Lainsäätäjän ratkaisu on varmaankin ollut vain käytännöllinen.
>>Koko vastaushan oli nimenomaan teoreettinen. Maijalla ei ollut sisaruksia.>Lainsäätäjän ratkaisu on varmaankin ollut vain käytännöllinen.
No jos kyseistä tapausta ollaan ratkomassa, niin luehan aloitus uudelleen. Kyllä se aloittaja kertoi ihan selvästi, ketkä olivat kuolleet ja keitä ei ollut. Vanhemmat olivat molemmilta kuolleet, Maijalla ei ollut sisaruksia ja Matilla taas oli.
Puolisot tosiaan saattavat kuolla hyvin lähekkäin ja tällöin viimeksi eläneen suku on paremmassa asemassa. Erityisesti lapsettomien henkilöiden (vaikka toki muidenkin) olisikin hyvä tehdä testamentti, jotta lopputulos on sellainen kuin perinnönjättäjä haluaa.
Perintökaaren 3 luvun säännökset saattavat tulla monelle aikamoisena yllätyksenä - varsinkin se, että omaisuus lähtökohtaisesti puolitetaan lesken kuoltua, vaikka omistussuhteet olisivat olleet vaikkapa 90/10 lesken hyväksi. Samoin yllättävää voi olla se, että avioehtosopimus ei estä puolison perimysoikeutta.
Olin perintökaaresta ymmärtänyt, että aiemmin kuolleen puolison, Matin puolelta voidaan periä vain puolet Maijan jäämistöstä. Matin sukulaiset perivät vain matin osan ja Maijan puoli häne osansa? Mutta ja Maijan puolella ei ole enään ketään?
Entä sitten? Tuonhan kerroit jo aloituksessasi. Sen, miten käy, kun Maijan puoella ei ole enää ketään, minä olen sinulle kertonut. Pitäisikö se toistaa, vai mitä haluat.
Voit toki itse tarkistaa vastaukseni laista. Ole hyvä! (Perintökaaren 3 luvun 1 §)
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
"Matin puolelta voidaan periä vain puolet Maijan jäämistöstä. "
Perintökaari:
... saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä...
jäämistö = kuolleen omaisuus
pesä = kuolleen puolison jäämistö lesken omaisuus
Kiitos vastauksista 24 ja Nasse.
Edelleen on hakusessa mihin se toinen puolisko pesästä menee. Valtiolle? Käsitykseni mukaan valtio alkaa saada vasta kun ketään ei ole perimysjärjestyksessä, joka on harvinaista.
Perintökaaresta:
"Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ..."
... siis kun Maija kuoli Matin jälkeen vuosia myöhemmin
"... ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa,"
.. Matin veljet ja siskot siis, jotka ovat elossa
"saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä"
.. siis puolet siitä mitä Maijalta jää jälkeen.
Minne menee toinen puolisko jos ei ole muuta testamenttia tai Maijan puolella ketään?
".. siis puolet siitä mitä Maijalta jää jälkeen."
Maijan kuoltua määrätään ensiksi kuolleen (Matin) perillisille puolet pesästä eli siitä mitä Matilta ja Maijalta on jäänyt jälkeen. Ja jos Maijalta eli viimeksi kuolleelta ei jäänyt perijää tai testamenttia, niin loppukin menee Matin perillisille.
Perintökaari: Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset.
>>Minne menee toinen puolisko jos ei ole muuta testamenttia tai Maijan puolella ketään?
Hyi, kun olet ilkeä. Ei ihme, että joudut pätemään täällä nimettömänä. Oikeassa elämässä ei tuollaisella "neuvonantajalla" olisi kovin pitkä tulevaisuus.
Kyllä on kiittämätöntä porukkaa. Nasse-setä on antanut oikean vastauksen, joka kaiken lisäksi olisit löytänyt itsekin Perintökaaresta, jos olisit lukenut relevantin kohdan loppuun asti.
Hei. Mieltäni askarruttaa seuraava: Setä ja vaimo olivat tehneet testamentin.
Omaisuus jää vaimolle ja sitten kun vaimo kuolee, se jaetaan tasan
kumpienkin sisarusten lapsille. Yksi perijöistä on myös sedän veli, joka
on tosin jo kuollut. Periikö hänen vaimonsa sen osuuden
Kysymyksenasettelu on hieman ristiriitainen, kun ensin kerron, että perintö menee sisarusten lapsille ja sitten sanot, että myös yksi veli perii.
Veljen vaimo ei ole sijaantuloperijä veljelle (koska hän ei olisi ilman testamenttiakaan perimässä).
Sedän puolikas sedän lesken pesästä jaetaan testamentin mukaisesti sedän sisarusten lapsille (jollainen setä - vielä vähemmän kuolleena - tai sedän veljen leski ei ole).
"Tasan kumpaisenkin sisarusten lapsille" voi aiheuttaa tulkintaongelman. Onko tarkoitettu a) että lesken pesä puolitetaan "tasan" sedän ja sedän lesken sukujen kesken ja sukujen sisällä jako lapsille menee perintökaaren mukaan, vai b) onko tarkoitus, että sukujen sisälläkin jako menee lapsille "tasan" pääluvun mukaan?
Korjaus:
"Sedän puolikas sedän lesken pesästä jaetaan testamentin mukaisesti sedän sisarusten lapsille (jollainen setä - vielä vähemmän kuolleena - tai sedän veljen leski ei ole)."
PO:
"Sedän puolikas sedän lesken pesästä jaetaan testamentin mukaisesti sedän sisarusten lapsille (jollainen sedän veli - vielä vähemmän kuolleena - tai sedän veljen leski ei ole)."
A, joka on yksinäinen henkilö ilman rintaperillisiä, jättää omaisuutensa yleistestamentilla sisarensa ( ainoa elossa oleva lähisukulainen ) lapsille. Yksi lapsista kuolee ennen perittävää. Häneltä jää yksi rintaperillinen. Onko tämä rintaperillinen oikeutettu perimään äitinsä, vai meneekö osuus pesään? Testamentissa ei määrätä, että perijän kuollessa rintaperillinen tulee hänen sijaansa. Perustelut, kiitos.
Pääsääntö on se, että omaisuus menee kuolleen testamentinsaajan lapselle (koska hän on perillisasemassa testamentintekijään nähden). Näin siis, jos testamentissa on vain määrätty, että "omaisuuteni menee sisareni lapsille".
Jos taas testamentissa on määrätty miten omaisuus jaetaan jos joku on kuollut ennen perittävää, niin sitten omaisuus jaetaan tietty tuon määräyksen mukaisesti.
Perustelu tulee suoraan laista eli perintökaaren 11 luvun 6 §:
"Jos testamentin saaja kuolee ennen kuin hänen testamenttiin perustuva oikeutensa on tullut voimaan tai jos testamenttia ei muutoin voida hänen kohdaltaan panna täytäntöön, tulevat hänen jälkeläisensä hänen sijaansa, mikäli heillä olisi ollut oikeus periä testamentin tekijä."
KYLÄPERII
Voi mennä kuolleen äidin lapselle koska lapsi tulee vanhempansa sijaan. Tai sitten se jaetaan elossa olevien test.saajien kesken jolloin näiden osuus kasvaa; esim. 1/3 voikin muuttua 1/2:ksi jos saajia testamentin mukaan oli 3 ja elossa enää 2. Niin tai näin, ei mahdollista sanoa kun ei tiedä mitä testamentissa lukee ja mihin sillä on pyritty.
Luulen, että LW on oikeilla jäljillä. Avain luullakseni on
tulevat hänen jälkeläisensä hänen sijaansa, mikäli heillä olisi ollut oikeus periä testamentin tekijä."
Testamentin tekijä oli kuolleen perijän täti. Näin ollen hänen lapsensa ei olsi perimiskelpoinen.
VL
Testamentin tekijä on siis kuolleen perijän (tai tarkoittanet testamentinsaajan) täti. Tällöin tämän kuolleen henkilön lapsi on testamentin tekijän sisaren lapsenlapsi.
Sisarusten jälkeläiset ovat perillisasemassa eli kuten perintökaaren 2 luvun 2 §:n 2 momentissa todetaan: "Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä".
Sijaantulosta ei tarvitse erikseen määrätä, jos halutaan, että se menee PK 11:6:n mukaisesti.
Sillä, että tuon kuolleen lapsen äiti on elossa, ei ole merkitystä, sillä hänethän on testamentilla sivuutettu. Äidillä ei ole lakiosaoikeuttakaan, koska hän ei ole rintaperillinen.
Kuolleen testamentinsaajan osuuden saa näin ollen hänen lapsensa, jollei testamentissa ole nimenomaan määrätty jotakin muuta sijaantulosta.
Kuollut perijä kuoli ennen perittävää. eikö tällä ole asian kanssa mitään tekemistä?
Perintökaaren 1. Luku sanoo, että perijän on oltava elossa perittävän kuolinhetkellä.
Minähän toistan itseäni. Varmaan tuo flunssa. Tarkoitin sanoa, että jos A ei olisi jättänyt testamenttia ja Aan ainoa elossa oleva sisar olisi kuollut ennekuin ehti ottaa perinnön vastaan, olisi koko perintö jaettu tasan Aan kaikkien sisaruksien elossa olevien lasten kesken.
Kuinka kuolleen perijän lapsella "olisi ollut oikeus periä testamentin tekijä"?
Kuolleen perijän lapsella on oikeus periä siksi että niin määrätään laissa.
PK 2:2.2: Milloin isä tai äiti on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan.
Tarkoitatko siis tällaista tilannetta:
A ei ole tehnyt testamenttia ja hänen lähin omaisensa oli sisar, joka on jo kuollut.
Sisarella on kolme lasta B, C ja D.
Myös D ehtii kuolla ennen A:ta.
D:llä on kaksi lasta.
Miten jaetaan A:n perintö?
Jos A:n omaisuus on 300, jako menee näin:
B saa 100
C saa 100
D:n lapset saavat kumpikin 50 eli yhteensä 100.
Kiitos kärsivällisyydestäsi LW. Käsittääkseni villakoiran ydin on Perintökaaren 11 Luvun 6 Pykälän viimeinen lause.
" mikäli heillä olisi ollut oikeus periä testamentin tekijä ".
Kysymys on olisiko kuolleen perijän lapsella ollut OIKEUS periä isoäitinsä sisar ellei hän olisi tehnyt testamenttia ja kaikki hänen sisaruksensa olisivat kuolleita.
Silloin kun perittävä on tehnyt testamentin, ei pidä miettiä lakimääräistä perimystä sinänsä, sehän on testamentilla sivuutettu. Ratkaisevaa on se, onko tämä potentiaalinen sijaantulija sellaisessa asemassa testamentintekijään nähden, että hän voisi olla tämän perillinen lain nojalla.
Ehkä asia aukeaa tämän esimerkin avulla: A tekee testamentin veljelleen B:lle ja ystävälleen C:lle. Sijaantulosta ei testamentissa sanota mitään. Sekä B että C ehtivät kuolla ennen A:ta. Veli B:n sijaan tulevat hänen lapsensa, sillä heillä olisi oikeus periä A. Ystävä C:n sijaan taas EIVÄT tule hänen lapsensa, sillä heillä ei olisi oikeutta periä testamentintekijää (eivät ole sukua).
Kuolleen sisaruksen sijaan tulevat siis hänen lapsensa, lapsenlapsensa, lapsenlapsenlapsensa jne. Sijaantulo-oikeus on siis sisarusten kohdalla rajoittamaton.
Samahan on perittävän omien lasten kohdalla. Kuolleen lapsen sijaan tulevat hänen lapsensa jne.
Toisin on ns. kolmannessa parenteelissa. Jollei omia lapsia, puolisoa tai sisaruksia taikka heidän lapsiaan ole, niin perintö menee isovanhemmille. Jos he ovat kuolleet, heidän sijaansa tulevat heidän lapsensa (sedät, tädit, enot), mutta siihen loppuu sijaantulo. Serkut eivät nimittäin enää perikään.
Kiitos LW. Minulle olikin epäselvää vain kuolleen sisaren lapsen OIKEUS periä isoäitinsä sisar. Sisarella oil kaikkiaan 5 sisarusta joilla kaikilla lapsia. He tietenkin olisivat ensisijaisia perijöitä kuolleen perijän lapsi yhtäläisessä asemassa heidän kanssaan. Ymmärsinkö oikein?
Juu, nyt ymmärsit oikein, eli sinun esimerkissäsi tämän kuolleen lapsi on muiden kanssa yhtäläisessä asemassa eli tulee äitinsä sijaan perintöä jakamaan.
Kuka perii, jos lapseton veli kuolee ja elossa on yksi sisko ja kahden muun sisarruksen lapset?
Jos veli ei ole tehnyt testamenttia eikä häneltä jää puolisoa tai vanhempiakaan niin sitten perillisiä ovat juuri nuo mainitut yksi sisko ja kahden muun siaruksen lapset.
Kiitos tiedosta. Onkohan mahdollista riitauttaa testamentti, jos epäillään, että veli on saatu "lahjomalla" testamenttaamaan vain yhdelle.
Mitä tarkoittaa "lahjomalla"?
Ei kenelläkään ole minkäänlaista velvollisuutta jättää perintöä yhtään kenellekään (poislukien rintaperilliset, jotka ovat oikeutettuja lakiosaan).
Jos veli on ollut täysissä järjissään niin hänellä on ollut oikeus tehdä testamentti ja jättää koko omaisuutensa kenelle haluaa.
Kyllähän sen testamentin voi riittauttaa, mutta mitä aiotte sanoa syyksi?? "Ei ole reilua" ei ole pätevä syy.
Ihmetyttää tuo Maija-vaimon periminen voiko hän periä atin kokonaan. Voipi olla, että
Maija ei peri mitään ilman Matin ja Maijan keskinäistä testamenttiä.
Onko näin?
Vastaus on ihan ensimmäisessä lauseessa: "Pariskunnalla ei ole lapsia.".
Tuossahan ei suoraan sanota ettei Matilla myöskään ole lapsia aiemmista liitoista tai lehtolapsia, mutta niin voi olettaa koska muuten asiasta kerrottaisiin.
Ilman rintaperillisiä ja ilman testamenttia kuolleen ainoa perillinen on hänen aviopuolisonsa. Hän perii puolisonsa kaiken omaisuuden täydellä omistusoikeudella ja saa tuhlata sitä aivan miten haluaa. Vasta kun tämä puolisokin kuolee, pääsevät muut sukulaiset jaolle.
Laki on muuttunut 1.1.1966, ennen sitä ei aviopuoliso ollut perillinen. Ehkä muistelet niitä aikoja.
Miten perintö menee seuraavissa tapauksissa:
1) Uusiopari, joilla molemmilla on kaksi lasta. Toisella on myös lapsenlapsia ja toisella ei.
- pari on tehnyt avioehdon, jossa entiset omaisuudet ja niiden tuotto menee omille perillisille, asumisoikeus säilyy ellei tehdä perinnönjakoa, jolloin myös yhteinen omaisuus jaetaan puoliksi kuolleen puolison lapsille.
- entä jos toisen lapset (lapsettomat) kuolevat ennen vanhempaansa, voiko tämä tehdä testamentin jonkun oman sisaruksensa lasten hyväksi ja sulkea pois sisaruksensa puolisoineen?
2) Kuka perii naimattomat ja lapsettomat lapset, jos molemmat vanhemmat ovat elossa, mutta eronneet?
3) Onko mahdollista että ex-puoliso perii exänsä tilanteessa, jossa yhteinen lapsi on saanut toisen vanhempansa perinnön tämän kuoltua, mutta ehtii itse kuolla ennen toista vanhempaansa? Miten estää ettei ex-puolison omaisuus siirry vaikka entisen puolison sisarruksille?
Onpa kinkkinen kysymys kun kukaan ei ole vastannut. Odotan vielä toiveikkaana.
Älä yritä haukata liian isoa pulla kerralla.
Testamentin voi tehdä kuka tahansa kenelle tahansa omasta omaisuudestaan. Omaisuuden erottelun tai jäämistöosituksen jälkeen vasta selviää se omaisuus, josta testamentilla on voitu määrätä. Rintaperillisillä säilyy lakiosaoikeus.
Vanhemmat perivät lapsettomat lapsensa, vaikka vanhemmat olisivat eronneet.
On täysin mahdollista, että omaisuus siirtyy "väärään" sukuun. Ex-puoliso ei kuitenkaan peri exäänsä, vaan korkeintaan oman lapsettoman jälkeläisensä, joka on perinyt kuolleen vanhempansa.