Euroalue saattaa hajota siihen, että Suomi saa tarpeekseen yhteisvaluutta-alueen ongelmamaiden jatkuvista rahoitustarpeista, arvioi brittiläinen markkina-analyytikko Matthew Lynn. Hän pitää Suomen paluuta markkoihin mahdollisena.
- Jos Suomi joutuu kerta toisensa jälkeen kaivamaan kuvettaan heikompien euromaiden tukemiseksi, maa saattaa erota eurosta ja palata markkoihin, Strategy Economics-tutkimusyhtiön perustaja Matthew Lynn kirjoittaa tuoreessa katsauksessaan Telegraph-lehden mukaan.
Hänen mukaansa "Suomella on selkeä taloudellinen kannustin erota" eurosta ja suomalaisäänestäjät "kapinoivat jo euromaiden tukipaketeista koituvia kustannuksia vastaan".
- Suomella on käsissään tulukset, jotka voivat iskeä ensikipinän tulipalolle, joka polttaa yhä epävakaammaksi käyvän euroliiton tuhkaksi.
Lynn huomauttaa Suomen talouden olevan terveellä pohjalla, sillä viime vuonna vaihtotase oli 3,3 miljardia euroa ylijäämäinen. Lisäksi Suomella on 28 miljardia enemmän varallisuutta kuin vastuita, tänä vuonna julkisen talouden vaje on vain 0,9 prosenttia bruttokansantuotteesta ja valtiolla velkaa hieman yli 50 prosenttia bkt:sta. Talouskasvuakin olisi ennusteiden mukaan luvassa ensi vuonna vielä 1,8 prosenttia.
- Suomi kykenee seisomaan omilla jaloillaan.
Muriseva hiiri?
Lynn peilaa Suomen tilanne on koomikkolegenda Peter Sellersin vuonna 1959 valmistuneen elokuvan Hiiri joka murisi (The Mouse That Roared) asetelmaan, jossa rutiköyhän saarivaltion johtajat yrittävät välttää konkurssin julistamalla sodan Yhdysvalloille. Ideana on, että veloista päästään, kun sodan voittavat jenkit tarjoavat valloituksen jälkeen talousapua maalle.
- Pienten maan teoilla ja tavoitteilla voi joskus olla suuria seurauksia.
Suomi voisi Lynnin mukaan irtautua eurosta, toisin kuin esimerkiksi korviaan myöten veloissa oleva Kreikka.
- Euroalueen kaaos vain pahenee ja epävakaus kasvaa, kun yhteisvaluuttamaat ponnistelevat pitääkseen velkakriisin aisoissa. Tässä tilanteessa Suomella on selkeä kannustin irtautua euroalueesta, Lynn pohtii.
Eurosta luopuminen saattaisi tehdä Suomesta Lynnin mielestä rikkaamman maan, sillä vahvan talouskasvun ja matalan velkatason yhdistelmä saisivat uusmarkan arvon vahvistumaan nopeasti: silloin tuontituotteet halpenisivat ja Suomen ulkomaisten investointien arvo nousisi.
Lisäksi eroamalla Suomi väistäisi muiden euromaiden jatkuvasta taloudellisesta tukemisesta AAA-luottoluokituksen omaavan valtion rahoitukselle koituvan paineen.
Poliittisesti Suomen lähtö euroalueesta olisi yhtä suuri pommi kuin Saksan ero. Ja yhden maan irtautuminen johtaisi todennäköisesti muidenkin terveempien maiden eroon.
- Sijoittaja voi ottaa näkemystä Suomen mahdollisesta eurosta erosta ostamalla Suomen valtionlainoja, koska korkoero Saksan lainoihin nähden saattaa pudota huomattavasti, Lynn suosittaa katsauksessaan.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/omaraha/uutiset.jsp?oid=20111097597
- Jos Suomi joutuu kerta toisensa jälkeen kaivamaan kuvettaan heikompien euromaiden tukemiseksi, maa saattaa erota eurosta ja palata markkoihin, Strategy Economics-tutkimusyhtiön perustaja Matthew Lynn kirjoittaa tuoreessa katsauksessaan Telegraph-lehden mukaan.
Hänen mukaansa "Suomella on selkeä taloudellinen kannustin erota" eurosta ja suomalaisäänestäjät "kapinoivat jo euromaiden tukipaketeista koituvia kustannuksia vastaan".
- Suomella on käsissään tulukset, jotka voivat iskeä ensikipinän tulipalolle, joka polttaa yhä epävakaammaksi käyvän euroliiton tuhkaksi.
Lynn huomauttaa Suomen talouden olevan terveellä pohjalla, sillä viime vuonna vaihtotase oli 3,3 miljardia euroa ylijäämäinen. Lisäksi Suomella on 28 miljardia enemmän varallisuutta kuin vastuita, tänä vuonna julkisen talouden vaje on vain 0,9 prosenttia bruttokansantuotteesta ja valtiolla velkaa hieman yli 50 prosenttia bkt:sta. Talouskasvuakin olisi ennusteiden mukaan luvassa ensi vuonna vielä 1,8 prosenttia.
- Suomi kykenee seisomaan omilla jaloillaan.
Muriseva hiiri?
Lynn peilaa Suomen tilanne on koomikkolegenda Peter Sellersin vuonna 1959 valmistuneen elokuvan Hiiri joka murisi (The Mouse That Roared) asetelmaan, jossa rutiköyhän saarivaltion johtajat yrittävät välttää konkurssin julistamalla sodan Yhdysvalloille. Ideana on, että veloista päästään, kun sodan voittavat jenkit tarjoavat valloituksen jälkeen talousapua maalle.
- Pienten maan teoilla ja tavoitteilla voi joskus olla suuria seurauksia.
Suomi voisi Lynnin mukaan irtautua eurosta, toisin kuin esimerkiksi korviaan myöten veloissa oleva Kreikka.
- Euroalueen kaaos vain pahenee ja epävakaus kasvaa, kun yhteisvaluuttamaat ponnistelevat pitääkseen velkakriisin aisoissa. Tässä tilanteessa Suomella on selkeä kannustin irtautua euroalueesta, Lynn pohtii.
Eurosta luopuminen saattaisi tehdä Suomesta Lynnin mielestä rikkaamman maan, sillä vahvan talouskasvun ja matalan velkatason yhdistelmä saisivat uusmarkan arvon vahvistumaan nopeasti: silloin tuontituotteet halpenisivat ja Suomen ulkomaisten investointien arvo nousisi.
Lisäksi eroamalla Suomi väistäisi muiden euromaiden jatkuvasta taloudellisesta tukemisesta AAA-luottoluokituksen omaavan valtion rahoitukselle koituvan paineen.
Poliittisesti Suomen lähtö euroalueesta olisi yhtä suuri pommi kuin Saksan ero. Ja yhden maan irtautuminen johtaisi todennäköisesti muidenkin terveempien maiden eroon.
- Sijoittaja voi ottaa näkemystä Suomen mahdollisesta eurosta erosta ostamalla Suomen valtionlainoja, koska korkoero Saksan lainoihin nähden saattaa pudota huomattavasti, Lynn suosittaa katsauksessaan.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/omaraha/uutiset.jsp?oid=20111097597
Vastaukset 3
Vanhimmat
Euro on paras! en haluu erota tästä! en haluu et suomeen tulee joku erilainen raha mitä muualla ei ole ja markka on täysin surkea!
Tarkka markkanen ym. samankaltaiset haikailevat ja haihattelevat Markan perään. Kun suomen talousoppineet ovat sitä mieltä, että markka ajaisi meidät täydelliseen taloudelliseen tuhoon, kuten tapahtui 80 ja 90 luvun taitteessa. Muisti on ihmisillä huono, itse elin tuon 90 luvun alun laman ja en toivo koskaan sellaista kokevani. Suomea pidettiin pystyssä lainarahalla ja suomalaiset veronmaksajat maksoivat suomalaisten pankkien luototukset sillä seurauksella, etteivä kaikki ole päässeet vieläkään veloistaan. Asuntolainojen korot liikkuivat 20 prosentissa, työttömiä oli yli 600000 tuhatta. Oli muuten asuntoja myynnissä ja HALVALLA raumallakin. Jos markka tulee takaisin, samalla hetkellä suomalaisten omaisuus ja säästöt lähes puolittuvat, tämä ei ole minun arvioni vaan talousoppinetten mielipide.
Tyhjätaskuille suomalaisille tällä ei olisi mitään merkitystä, kun 0.llaa ei voi puolittaa, mutta varakkaat kärsisivät sen nahoissaan. No toisaalta silloin saataisiin luuserisuomalaiset iloisiksi, kun varakkaat ihmiset menettäisivä omaisuuttaan.
Meillä on sen verran tyhmänahneita psykopaatteja johtamassa maata että ei varmana erota vaikka maksaisi mitä.