Lupasin vaieta ja tein niin

turpa sitten aukes, parin vuoden hiljaisuuden jälkeen.

Kuka sanoi että mä lupasin teille sillo keskiviikkona?
Ja taas sä mietit mua ja menneitä. Ihan oikeesti OONKO mä pyytänyt sua olemaan hiljaa? Oon pyytänyt puhumaan suoraan.
En tiiä menneistä oonko luvannut sulle jotai, että lupaan yrittää ja sanoo ja olla luottamuksen arvonen jatkossa, kun miusta puhuttiin. Minähän en menneitä katso, enää ja oon tän sanonut. Voit pitää lupauksesi ja vaieta mutta, mä en oo niin sulta pyytänyt! Et tiedä mitä lupaukseni jälkeen tapahtui tai sitä ennen.
Onko mulla mitään syytä pitää mun lupauksia teille kun epäilys herää jo ennen. Mua ei kiitetä yhtään mistään. Teot merkkaa tännepäin ainoastaan. En mä luota suhun muutenkaan tai keneenkään siellä, ja en ala olla mieliksi.

Huh. Olla hiljaa ahdistuksestaan ja tunteistaan 2 vuotta. Kyllä sellaisessa liemessä jo ihan sitruunaksi muuttuu...