Mitä suosittelisitte pohjan läpivienti materiaaliksi. Pronssi olisi hyvä mutta liian kallis (läpivientejä 10kpl). Olisiko jostain muovisesta vaihtoehdoksi? Rosteria en edes mieti vene tulee olemaan suolaisessa vedessä (ei Suomessa). Ajatuksia mielipiteitä ja ehdotuksia otetaan vastaan.
Läpivientimateriaalin valinta.
perunaakin
30898
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
muovi on paras
Kuitulujitettu polypropyleeni voisi olla varsin kustannustehokas ratkaisu tuollaisessa käytössä. Ongelmia muovien kanssa tulee helposti UV:n, korkeiden lämpötilojen ja kemikaalien kanssa. Väärin prosessoituna on myös erilaisten jännityssäröilyjen vaara varsinkin amorfisten muovien kanssa. PP kuuluu kuitenkin osittain kiteisiin muoveihin.
Vaihtoehto 10:lle läpiviennille on läpivientien vähentäminen ja haaroitusliittimien käyttäminen. Silloin voi satsata arvokkaampiin pronssisiin( vaikkapa Simpson-Lawrence, jos niitä saa).
Toinen mahdollisuus pronssin vaihtoehtona on polymeerimateriaali. Omassa veneessäni on Marelonista valmistetut läpiviennit. Niiden etu on sekin, etteivät jumitu eivätkä vaadi huoltoa. Hinnoista en tiedä. Tässä linkki Marelonista:
http://www.forespar.com/MarelonThruHullSeavalveInstallation.shtml
Marelon näyttäisi olevan kuitulujitettua polyamidia. Tässä tapauksessa varsin samankaltaiset ominaisuudet tuon polypropyleenin kanssa. Polyamidin ominaisuus on vaan, että se imee itseensä vettä jonkin verran. Kai tuo on jotenkin pystytty hallitsemaan niin, että eivät hirtä kiinni. Ominaisuus on toki voitu kääntää myös hyödyksi.
Marelon-läpivientihanoista on itselläni hyvä kokemus (nyt 15 vuotta toimineet erinomaisesti valtamerillä ja kotivesillä).
Marelon-läpivientihanat ovat jenkkiläisen American Yacht Building Councilin hyväksymiä.
Kannattaa lukea, mitä "guru" Don Casey kirjoittaa läpivientihanoista:
katsaus:
http://books.google.fi/books?id=H__QvckTZ4sC&pg=PA334&lpg=PA334&dq=Don Casey seacocks marelon&source=bl&ots=XKMOkGSDzZ&sig=ShM0X0bDzwYTGDp19UYHcO0bzm0&hl=fi&ei=uxybTp7hJ83KsgakiMjdAw&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=1&ved=0CBoQ6AEwAA#v=onepage&q&f=false
läpivientihanan asennus:
http://www.boatus.com/boattech/casey/07.htm
Oho, huomasin vasta että tuossa Marelonissa on hiilikuitua lujitteena. Todennäköisesti nuo ovat todella pitkäikäisiä ja lujia venttiileitä. Kaivoin juuri perustusta kasvihuoneelle tontillani. Edellistä edellinen omistaja oli kaivanut roskia aikoinaan maahan. Muovipurkit ja lasipullot olivat säilyneet uudenveroisina 2-3 vuosikymmentä. Teräkset olivat alkaneet muuttua maaksi. Joku messinkinen venttiili näytti myös varsin hyvältä.
Yachting Monthly'ssa oli kesäkuun 2011 numerossa pitkä artikkeli läpivientien kestävyydestä (tai pikemminkin kestämättömyydestä), EU:n direktiivi aisasta kun tyytyy vaatimaan viiden (!) vuoden kestoikää turvallisuuden kannalta aivan keskeiseltä komponentilta. Keskustelu on sitten lehdessä jatkunut siitä asti.
Ilmaiseksi löytyy seuraavaa:
http://www.yachtingmonthly.com/plus/527314/essential-seacock-checks
Marelonia pidettiin artikkelissa hyvänä ratkaisuna, huonoina puolina huonoa tulenkestävyyttä esim konehuoneissa ja korkeahkoa hintaa.
Netissä aiheesta on ainakin englanniksi keskusteltu vaikka kuinka paljon.
Neljäs kesä rosteriset Maritim.
Pelannut hyvin.
Ei ole ruosteestä mitään merkkejä.
Hinta aika kova.
Rosteriset läpivientihanat käy murtovesille mainiosti, mutta ei suolaisille.
Kaikki vaan Hst-terästä ja riittävän lujia ja kokoisia niin ei tarvitse koskaan enään kajota niihin kunhan asennat oikein.
MetalliPutkimiehelle tiedoksi, ettei kannata suositella Hst-heloja vesilinjan alapuolisiin rakenteisiin mikäli venettä käytetään suolaisten vesien alueella. Korroosio on myös AISI 316 teräksen ongelma, jos seilataan Itämerta kauemmaksi.
Sopivaa perustietoa on vaikka tässä (engl.kielellä):
http://www.yachtsurvey.com/corrosion.htm
Asiatietoa ruostumattoman teräksen korroosiosta:
http://www.estainlesssteel.com/corrosion.shtml
http://www.cip.ukcentre.com/rust2.htm
http://www.outokumpu.com/files/Group/HR/Documents/STAINLESS20.pdf
Aitoamerikkalaista mutua, vähän villoja.
"Previously banned, ABYC has recently approved stainless for use as fuel tanks. This is unfortunate for stainless has a very poor track record for use as tanks. Stress, corrosion cracking and welding problems are among the reasons why. Place a stainless tank flat on a deck and the same thing will happen to it as an aluminum tank. Water tanks are even worse; metallurgically altered metallic structure around the welds results in unacceptably high corrosion failure rates. Weld failures in stainless water tanks are legion and can't be stopped.
Stainless piping and other fittings for sea water use is not recommended. Not so much because it isn't any good, but because no one can tell what grade of material it is. If it's a low grade, there always exists the danger of failure. Bronze is easy to make and is not subject to the alloying problems like stainless, so when buying plumbing hardware, it's best to opt for bronze. The stainless that looks so pretty today, probably won't after a few years anyway."
Usalaisilla taitaa olla ongelma nimitysten kanssa, ruostumaton teräs ",no one can tell what grade of material it is" no eihän kukaan sitä käytä venehommissa! Haponkestävä teräs, toimii aika monessa kohtaa, ongelmitta, kauemmin kuin vene saati veneen omistaja. Suolien määrästä eli meriveden laadusta riippumatta. Pronssiko on ikuista? Vaihdoin siis turhaan 36 vuotiaat läpiviennit, minusta tosin näytti että ne olisivat syöpyneet niin että jenkauran pohjasta mitaten läpivienti alkoi olla taittokunnossa. Vai onko pronssissakin niin että "no one can tell what grade of material it is"
Huonosti hitsattu ja liian ohuesta pellistä tehty tankki on tietysti ongelma, mutta koputellaan puuta ja kehutaan happoteräksestä tehtyjä tankkeja, septi, vesi ja diiseli, vajaa neljäkymmentä vuotta ikää eikä ongelmaa. Enkä oikeastaan ole kuullut niiden juuri muillakaan hajoilevan?
"Stiffer reinforced plastic hose is very good for plastic to plastic connections, but it should NOT be used for plastic to metal connections. Plastic hose is too stiff to form up a good seal with a metal pipe."
Eipä saa muoviletkua yhdistää metalliliittimeen, heh... Ehkä oikein suolainen merivesi estää tämän :-o No, ainaskin luomiskertomus on totta, ei amerikkalainen, maaliman herra, mistään apinasta ole kehittyny.
Onnistuit sotkemaan hst:n korroosioasiat perusteellisesti! Syrjähdit asiasta puhumalla liian ohuesta pellistä, huonoista hitsauksesta ym. Nyt oli kysymys purjeveneen vedenalaisista läpivientihanoista. Jos ne on valmistettu AISI 316 teräksestä, niiden riesana on korroosio mikäli käyttöympäristössä on runsaasti kloridia (suolainen merivesi) ja vähän happea (esim. liitoskohdat).
Jos haluat halveksia "amerikkalaista mutua" etkä usko edes netistä löytyviä korroopsiokuvia, luepa vielä ajatuksella teräksenvalmistaja Outokummun artikkeli.
" However, if there are halogenides such as chlorides
present in the environment, these can break down the passive film locally and prevent the reformation of a new
film. This leads to localised corrosion, i.e. pitting or crevice corrosion. Both these types of corrosion usually occur
in chloride-containing aqueous solutions such as sea water, but can also take place in environments containing
other halogenides.."
Meillä onneksi on jokseenkin suolaton murtovesialue, jossa veneissä on käytetty paitsi rosteria myös jopa messinkisiä läpivientejä ja ruuveja. Nekin saattavat kestää järvi- ja murtovesissä vuosikausia, mutta syöpyvät suolaisessa merivedessä nopeasti.
Mistähän materiaalia jenkkiveneiden potkuriakselit, peräsimen tukirakenteet ja saranat, kölipultit jne. ovat, jos haponkestävää ei voi käyttää?
Seilattuani muutaman vuoden ajan valtamerillä potkurin akseli oli niin pahasti syöpynyt vannasputken sisältä, että se piti vaihtaa. Ongelma tulee nimenomaan niihin paikkoihin, joihin pääsee happea huonosti ja jotka ovat suolavedessä. Kölipultit eivät yleensä ole suorassa yhteydessä suolaveteen ja kestävät sen takia kauemmin. Nekin kyllä tahtovat syöpyä vuosien mittaan elleivät ole piipronssia.
En tiedä miksi happoteräksen korroosio pitäisi yhdistää vain jenkkiveneisiin. Kyllä hst:n korroosio on yleinen ongelma "isojen merten" veneissä. Siksi kaikki hst-helat pitää tutkia huolellisesti, ettei yllätyksiä pääse tulemaan. Esim. rustien vaarapaikka on kannen läpivientien kohdalla. Ruuvit syöpyvät varsinkin, jos ovat puun sisällä (esim. tiikkilistat lasikuituveneissä tai puuveneet)
Mitä mieltä kyseisistä läpivienneistä hanat samaa sarjaa. Ei ehkä halvimmat muttei kalleimmat. Hintaa per reikä tulee n100€ hanoineen ja liittimineen.
http://www.svb24.com/index.php?sid=a1d109e6deeb3b4b8b62dc27c0b42434&cl=details&cnid=12363&anid=117679
Näyttäväthän ne olevan IMCI:n (=International Marine Certification Institute) hyväksymiä: IMCI approved to ISO standard 9093-2
Halvoilla messinkisillä LVI-tarvikkeilla tuskin on minkään viranomaisen hyväksyntää käytettäessä niitä meriolosuhteissa veneen vedenalaisiin läpivientiehin. Silti niitäkin myydään venetarvikkeina....
Eikähän valintasi ole ok!
Näitä siis tilailen. Kiitos kaikille asiassa auttanelle.
Ikävä kyllä moni veneliike myy mitä tahansa messinkihanoja vedenalaisiin läpivienteihin. Sinkkikato on hyvin salakavala, sitä ei monestikaan huomaa ennen kuin potkaisee venttiilin poikki.
On olemassa myös sinkkikadon kestävää messinkiä mutta varminta on käyttää pronssi tai marelon läpivientejä, HST toimii kyllä itämerellä mutta kun suolapitoisuus nousee, niin korroosio iskee myös haponkestävään teräkseen.
Vannasputken sisällä tapahtuvaa HST akselin korroosiota vähehentää kun osa muuten pakoputkeen syötettävästä merivedestä syötetään vannasputkeen, tämä onnistuu helposti akselitiivisteen vedensyöttönipan kautta, tällöin vannasputkessa ei seiso vähähappinen suolavesi vaan sinne tulee koko ajan uutta tuoretta vettä. Auttaa tietenkin vain koneajon aikana.
Jos joku on ollut noin hölmö, että on poraillut niin paljon että yhtäkkiä on 10 kpl paikattavia läpivientejä, niin suosittelen jo TNT:tä joka aukkoon. Ihan jo yleisen turvallisuuden kannalta. Tai käännä nurinpäin maalle ja tee siitä planetaario. Voi jessus mitä dorkia.
Äkkiseltään laskien minulla on veneessä yhdeksän läpivientiä vesilinjan alapuolella tai hyvin lähellä sitä. Eikä niissä ole yhtään ylimääräistä tingittävissä, eivätkä anturien läpiviennit ole laskussa mukana. Ettet vain itse olisi hiukka dorka?
Voisitko listata ne? Omassa veneessäni on kaksi noin laskien: vessan huuhteluvesi ja septin tyhjennys. Messuilla oli yhdessä uudessa laatuveneessä lähes 30, mikä on aivan järjetöntä ja yhdeksänkin kuullostaa paljolta.
Noiden kahden lisäksi ymmärrän moottorin vedenoton, meriveden pentteriin ja istuinkaukalon tyhjennykset. Useimmissa veneissä myös lavuaarien viemäri menee vesilinjan alle, mutta sille en kyllä keksi syytä ellei kylmäkone ole merivesijäähdytteinen. Saahan noista kymmenen, jos on akselivetoinen kone ja neljä putkea istuinkaukalossa ja merivesi pentterissä. Toisesta vessasta tulee sitten vielä 2-3 lisää.
Meriveden sisäänottoja 2 kpl, yksi vessan huuhtelulle, toinen jaettu kaikelle muulle. Pentryn ja veskin pesualtaiden tyhjennys, pentryn poistoon yhdistetty jääkaapin lauhdutin ja septin tyhjennys. Nuo viisi vesilinjan alapuolella, lähellä vesilinjaa kaksi istumalaatikon tyhjennystä ja kaksi kaasupullolokeron poistoa.
Voisiko mielestäsi jonkun noista vähentää?
Olin saman ongelman edessä tänä keväänä. Järkevät vaihtoehdot: Pronssi tai "muovi" (trudesign tai marelon). Pronssia ei saa järkevästi oikein mistään ja seoksesta ei voi oikein sanoa että onko hyvää vai ei. Myyjätkään eivät tiedä mitään, kunhan vaan yrittävät saada kaupaksi.
Kyllästyin ihmeelliseen arpomiseen ja tilasin TruDesignin polymeerisysteemit. Hyvältä näyttää ja hanat todella järeän oloiset.. veikkaan että tulevat yleistymään.
Juuri pitelin kädessä 1 1/4' vaihdetun läpiviennin hanaa josta kuula oli täysin syöpynyt pois. Murtovesillä purjehdittu. Hanan kahva kyllä toimi, mutta siinä ei ollut vastetta juuri lainkaan. Vene oli 80-luvun puolivälin sarjatuotanto vene.
Kuulasta oli jäljellä 0%. Pesässä oli vain ruostunut pieni möykky kahvan akselin jäämiä.
Messinkinen runko läpivienti taas oli tip-top kunnossa ilman mitään korrosio ilmiötä
(merimessinki)
Kuulaventtiilistä voi tulla ongelma hyvin lyhyessä ajassa, jos purjehtii lämpimillä valtamerillä. Varustellessani venettä pitkälle reissulle vaihdoin yhden läpivientihanan "meriveden kestäväksi" kuulaventtiiliksi. Runsaan vuoden päästä hana oli jumittunut, koska kuulan pinnoite oli osittain irronnut korroosion takia.
Merivesiventtiiliksi sopii kaksi päätyyppiä, kuulaventtiili ja segmenttiventtiili, koska näistä tietää jo kahvan asennosta onko venttiili kiinni vai auki. Istukkaventtiileistä tai luistiventtiileistä tätä ei näe, vaan on kokeiltava käsipyörää pyörittämällä ja silloinkin sulkeutuminen jää epävarmaksi, koska mistään ei näe onko istukan- tai luistin välissä esim. roskaa tai rokkoa tms.
Pronssi ja marelon on molemmat hyviä materiaaleja ja lopullinen valinta täytyy tehdä veneen runkomateriaalin mukaan, alumiiniveneeseen ei saa asentaa pronssiläpivientejä, marelon taas sopii kaikkiin runkomateriaaleihin.
Läpivientimateriaalien kanssa ei kannata leikkiä
Yksi huomion arvoinen asia, mitä tässä keskustelussa ei ole huomioitu on, muovisten läpivientien kestävyys salaman iskiessä veneeseen. Tiedän yhden tapauksen jossa vene upposi salaman lyötyä läpi muovisesta läpiviennistä.
Voi olla että muovisissa läpivienneissä on eroja ja osa kestää myös salamoita, mutta omassa tänä keväisessä läpivientien uusinnassa päädyin prossisiin crocon läpivienteihin ja hanoihin. Perinteinen varma valinta, ei ehkä halvin, mutta käyttöikään suhteutettuna, ei projekti älyttömiä maksa.
Niitä saa veneakselistosta.
Olisikohan tässä hiukan sotkettu asioita? Mikä tahansa rungon läpivienti voi toimia salaman purkaustienä, jos takilaa ei ole kunnolla maadoitettu köliin. Veneitä on tiettävästi uponnut kun esim. lokianturin kohdalle on räjähtänyt reikä.
Netistä löytyy tuhansia tarinoita salaman aiheuttamista vaurioista ja myös monia hyviä artikkeleita veneen suojauksesta salamavaurioiden estämiseksi. Tässä pari:
http://www.marinelightning.com/science.htm
http://www.kastenmarine.com/Lightning.htm
Olisikohan syytä tarkistaa, että staagien ja vanttien maadoituskaapelit kölipultteihin on kunnossa? Jos köli on päällystetty lasikuidulla, pitää varmaankin harkita rungon alukopuolista maadoituslevyä. Netissä näkyy myös olevan mainoksia rungon läpi asennattavista ukkosenjohdattamista, joiden tarkoitus on estää "sivusalamien" purkautuminen läpivientien kautta (muovisten tai mettalisten läpivientien).