Kaikki alkoi, kun mä olin eskarissa. Ensin kaikki oli tosi kivaa. Oli kavereita, kaikki leikki keskenään ja muuta. Sitten yks pieni lausahdus muutti kaiken: "Sä et saa tulla mukaan, kakkaihone". Tämä johtui siitä, että isäni on turkkilainen, joten minulla on tummempi iho kuin muilla. Silloin olin pieni ja herkkä, enkä tajunnut koko asiaa. Mutta pojat huusivat aina vain enemmän ja enemmän. Sitten ajattelin kaiken muuttuvan, kun siirryin ekalle luokalle. Koko ykkösluokka sujuikin oikein mainiosti. Mutta kakkoselle siirryttäessä, pojat alkoivat huutelemaan kaikenlaista. Nyt kakkaihoisen lisäksi huudettiin mustalaista. Silloin ymmärsin enemmän, ja kerroin aina opettajalle. Yleensä se loppui aina open huutoon.
Kolmonen ja nelonen oli pahinta aikaa. Sitten korvissa kaikui n*ekeri, m*stalainen, r*ttipää, v***n n*ekeri, somali... Itkin joka päivä. Onneksi oli kavereita, jotka puolusti. Opettajakin oli aina mun puolella. Mutta tottakai, sanat haavoitti. Vitosella ne alkoi tönimään ja lyömään. Äitikin soitti taas koululle, ties monnennen kerran. Kun koulumme vitosen jälkeen lopetettiin, jouduin siirtymään suureen kouluun. ja siellä jännitti. Kaikki oli kyllä mukavia. Mutta oli se niin hauskaa, kun selvisi, että isä on turkkilainen. Että mä oon irakilainen, ja samat jutut kuin ylempänä. Mutta nyt sanoin aina kiltisti, mutta napakasti takaisin. Olin taas muserrettu. Mutta sain taas opettajat puolelleni, kun pidin koulussa puheen rasismista. Kyllä kaikki luokassa meni hiljaiseksi. Myös kiusaajapojat.
Nyt, seiskan alkupuolella, minulle ei ole pitkään aikaan sanottu mitään. Jotkut vanhemmat oppilaat huutavat joskus jotain, niin kyllä mä sen annan mennä läp korvien.
Mutta kyllä sisälläni tunnen sen pienen kirpaisun siitä, kun minua ei hyväksytty joukkoon. Erilaisuuden takia? Koska minulla on tummat silmät, tumma tukka ja maitokahvin värinen iho. Olen kyllä usein ylpeä ruskettuneesta ihostani. Mutta pari vuotta sitten olisin antanut toisen jalkani siitä, että muuttuisin vaaleaksi. Että kiusaaminen stoppaisi.
Tässä taas ilmaisen, miten monen nuoren kohtalo on sama. Rasismiin ja kiusaamiseen pitää puutua. Oikeasti.
( Älkää kiltit alkako haukkua trolliksi yms. Mä olen tosissani.)
Kolmonen ja nelonen oli pahinta aikaa. Sitten korvissa kaikui n*ekeri, m*stalainen, r*ttipää, v***n n*ekeri, somali... Itkin joka päivä. Onneksi oli kavereita, jotka puolusti. Opettajakin oli aina mun puolella. Mutta tottakai, sanat haavoitti. Vitosella ne alkoi tönimään ja lyömään. Äitikin soitti taas koululle, ties monnennen kerran. Kun koulumme vitosen jälkeen lopetettiin, jouduin siirtymään suureen kouluun. ja siellä jännitti. Kaikki oli kyllä mukavia. Mutta oli se niin hauskaa, kun selvisi, että isä on turkkilainen. Että mä oon irakilainen, ja samat jutut kuin ylempänä. Mutta nyt sanoin aina kiltisti, mutta napakasti takaisin. Olin taas muserrettu. Mutta sain taas opettajat puolelleni, kun pidin koulussa puheen rasismista. Kyllä kaikki luokassa meni hiljaiseksi. Myös kiusaajapojat.
Nyt, seiskan alkupuolella, minulle ei ole pitkään aikaan sanottu mitään. Jotkut vanhemmat oppilaat huutavat joskus jotain, niin kyllä mä sen annan mennä läp korvien.
Mutta kyllä sisälläni tunnen sen pienen kirpaisun siitä, kun minua ei hyväksytty joukkoon. Erilaisuuden takia? Koska minulla on tummat silmät, tumma tukka ja maitokahvin värinen iho. Olen kyllä usein ylpeä ruskettuneesta ihostani. Mutta pari vuotta sitten olisin antanut toisen jalkani siitä, että muuttuisin vaaleaksi. Että kiusaaminen stoppaisi.
Tässä taas ilmaisen, miten monen nuoren kohtalo on sama. Rasismiin ja kiusaamiseen pitää puutua. Oikeasti.
( Älkää kiltit alkako haukkua trolliksi yms. Mä olen tosissani.)
Vastaukset 10
Vanhimmat
Voi sua :( mut tosi hyvä ku oot nyt oppinu pitämää ittestäs :) se on kaiken perusta, koska muuten oot heikko muitten sanomisille ja siitähä ne innostuu, ku näkee et otat ittees nitte keksimien haukkumanimien takii. Tiiän tän, ku muaki on kiusattu joskus peruskoulussa.
ite en oo ikin ollu rasisti. En ymmärrä miten jotkut voi tuomita toisen ihonvärin perusteella, koska kaikki on kuitenkin yksilöitä eikä luonne ja teot jakaudu ihonvärin mukaan.
Tsemiä sulle ja pysy kovana, äläkä anna kiusaajien sortaa sua :) !
Kiitos viestistäsi! Onneks tillanne on jo paljon parempi :) Rasismi on mielestäni kauheaa, ja se on kamalaa mitä ihmiset ajattelee ihonvärin takia. Kauheita ja hyviä tekee kaikki, oli sitten musta tai valkoinen.
Seuraavan kerran kun joku sanoo jotain vastaa otatko turpaan vai annanko turpaan.
Niin ja sit sano et kyllä muakin vituttais kun kaikki teikäläiset muijat käy märkinä muhun.
juo ES t. zupa pt tuominen
Ihan kauheaa! Onneksi sä oot pysynyt vahvana, koulukiusaaminen on kamalaa, samoin rasismi. Olet hieno ihminen, yhtä arvokas kuin muutkin. Pidä siitä kiinni äläkä anna kenenkään antaa sinun tuntea alemmuudentunnetta! Jokainen ihminen on laulun arvoinen, ja sinä olet yksi hieno ihminen jota tässä maailmassa tarvitaan.
^ rasismi on väärin. Pidä puolesi äläkä välitä typerien kommenteista.
just tykkään enemmä ruskettuneest ihost :) kaikkee hyvää sulle ♥ muaki syrjitää, oon kuudennell ja oon tyttö :( tiiän sen tunteen. sanat haavoittavat jopa enemmän kuin väkivalta. kaikkia vaa pilkkaa mua ... :(((
No voi teitä lapsia... Erilaiset ihonvärit, ajattelutavat ja harrastukset ei tee kenestäkään huonoa. Kurjaa kun edelleen vaan huudellaan rasistisia asioita, itse puutun sellaiseen jos huomaan. Minulla on koulukiusattu tytär, syitä kiusaamiseen ei ollut mitään erityistä. Ne on aina kiusaajien omissa silmissä. Rakastakaa itseänne sellaisena kuin olette, kaikille kiusatuille aurinkoista oloa ja puhukaa pois pahaa mieltä!
Ehdottomasti rasismi ja kiusaaminen täytyy kitkeä pois. Tietyt kieroilijat, oli tummaihoinen tai vaaleaihoinen, molemmat tekevät tihutöitä yhteiskunnassa, jotta ihmisillä ois kurjaa ja koittavat siis luoda rasismia. Kiusaamista.
Itte oon tullu nuoresta alkaen hyvin juttuun kaikenmaalaisten kanssa. Katoin Juuret ja luin kirjan ja olin todella vihanen mitä on tehty. Elämä oli itellä sillon melkosta orjuutta ku koulussa oli kiusattu ja vanhempi pahoinpiteli jatkuvasti. Halusin karata.
Tietyt ihmiset on häirinneet mua niinku monia muitaki. Osa heistä on tummaihoisia. Sillä toiminnalla ei o muuta merkitystä ku että on pyritty kääntämään minua rasistiksi. Hetkellisesti on onnistuneet mutta ei mikään keinotekonen pysy lopullisesti. Kumminkin meidän ihmisten kanssaelon ehto on että hyväksymme itsemme. Kun hyväksymme itsemme, hyväksymme toisemme.
Emmekä voi elää yhteiskunnassa vihan alla. Kun emme oikeasti ole vihaisia vaan se on meihin syötetty, me vain joko hyväksymme tai torjumme tuon vihan ja pelon.
Kannattaa tosiaan puhua asioista. Olen huomannut saman: kun kiusaamisesta kertoo, se pelottaa kiusaajia. Ovat hädissään ja se on muistutus heille että hekään eivät ole haavoittumattomia ja ovat vastuussa teoistaan vaikka piiloutuvat vastuulta.
valkoisen rodun (olen itse suomalainen) ongelma tässä kiusaamisasiassa (varmasti on kiusaamista ympäri maailman kylläkin!) on ymmärrettävissä kun tutkii historiaa. Espanjalaiset ja muut jotka menivät Amerikkaan, halusivat tehdä kaikesta samaa. Alkuperäisväestö tuhottiin ja vain vähän alkuperäiskansoja on jäljellä. Edelleen on semmoinen suuntaus että kaikki halutaan yhdenmukaistaa. En kerro siitä enempää mutta jokainen pääsee asian jäljille vaikkaki oon varma että tähän mennessä kaikki ollaan jo tietosia asiasta.
Semmonen ranskalainen sanonta on ku 'sa biens sa piu'. en ny tiiä menikö oikeen, varmaan mun ranskanmatka ois tosi outo :) mutta tarkottaa: tuntea olonsa hyväksi nahoissaan.
T.R