Miksi eri rotua olevat kissanpennut olevat aivan eri hintaluokkaa? Olen kysellyt persialaispentuja ja ragdolleja ja viimeksi mainitun rodun pennut, lemmikkitasoisetkin, ovat huimasti kalliimpia kuin perskit. Ei ragdoll mikään harvinainen rotu ole joten en ymmärrä mikä niissä maksaa.
Pennun hinta/rotu?
jompikumpi
15185
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kannattaa muistaa, että pennussa ei varsinaisesti maksa se rotu, vaan hoito ja ennaltaehkäisevä työ yms., jota rotukasvattajat tekevät. Pentukasvattaja hakee linjaa, hyviä näyttelytuloksia, ja jalostaa kissojaan siihen tarkoitukseen. Vain osa syntyneistä pennuista jää jatkamaan linjaa, loput myydään eritasoisina pois. Kysyntä ja tarjonta määrittelee, paljonko poismyytävistä raaskii pyytää.
Perski on vanha rotu, kasvoistaan erikoiseksi jalostettu varsin sairas rotu, jossa terveen valioyksilön tekeminen vaatii aika kasan "epäonnistumisia" eli paljon yksilöitä jää yli. Epäonnistumiset myydään lemmikeiksi, halvalla. Monia niistä ei voi käyttää jalostukseen, ja ne eivät ehkä täytä näyttelystandardia, joka on tiukka. Ne ovat kasvattajalla vain kustannuksia lisäämässä. Toisaalta perski ei enää ole suosittu rotu, koska sen hoitaminen on työlästä, ja sairastelu maksaa.
Ragdollin ulkonäkövaatimukset eivät ole kovin tarkat. Siinä ei "jää yli" samalla tavalla roppakaupalla epäkelpoja yksilöitä. Toisaalta ragdollien kysyntä on ainakin vielä kovaa (ja osittain jalostusvalinnat ovat sen vuoksikin välillä ihan mitä sattuu), koska ne ovat turkiltaan helppohoitoisempia, vähemmän sairastelevia, ja luonteeltaan erittäin sosiaalisia kissoja.
Kissojen rekisteröinnit ovat yli tuplaantuneet 10 vuodessa. Perskejä rekisteröidään edelleen sama määrä kuin 10 vuotta sitten, Ragdollien rekisteröinnit ovat yli viisinkertaistuneet. On helppo nähdä, missä kysyntä on.
Tuohon sanoisin että edellinen kissani oli perski joka eli 20v, ja tarvi käyttää lääkärillä vain rokotuksissa ja joskus poistettiin hammaskiveä. Erittäin terve ja onnellinen kissa ja aivan täydellinen luonne. Siksi perski on minulla harkinnassa. Onko rotu siis mennyt huonompaan suuntaan runsaan 20v. aikana... Ragdollista ei kokemusta. siksi haen tietoa varsinkin luonteesta.
Kerrohan nyt ne perskien sairaudet kun tunnut ne niin hyvin tietävän. Kerro sitten samalla myöskin ragdollin sairaudet, niitäkin on.
Kaikki kasvattajat eivät myy lemmikkejä edullisemmalla hinnalla, ei persialaisissa kuin ei räggäreissäkään, eikä se liity mitenkään sairauksiin. Osa kasvattajista myy kaikki pennut samalla hinnalla, koska ihan sama hinta niiden pentujen teettämiseen menee - vain esim. varhaisleikkaus nostaa hintaa leikkauksen verran. Itse asiassa kun seuraa pentulistoja, ei niitä lemmikkitasoisia ole kovinkaan montaa.
Persialainen on maailmalla edelleenkin suosittu rotu, ikävä kyllä suomalaiset ovat kuuluja siitä, että uskovat pahoja puheita on asia mikä tahansa. Faktojen uskominen onkin sitten vähän niin ja näin.
Kummallakin mainituista roduista on testauksen vaativa perinnöllinen sairaus. Persialaisella PKD ja RAG HCM, joihin kumpaankin on olemassa DNA-testi. Persialaisten testaus on aloitettu jo vuonna 2001, RAG vasta pari-kolme vuotta sitten. Tänä päivänä persialaisten PKD on kadonnut likimain kokonaan, RAG rodulla on vielä työtä paljon edessään.
Pötyä voi kirjoittaa jos niin haluaa, totuus olisi kuitenkin suotavaa, kun ne faktat on helppo tarkistaa.
Aiemmin perskit olivat kasvoistaan aika erimuotoisia. Kasvojen littanuus on jalostettu ihan viimeisten vuosien aikana, ja se on hengitysongelmien takana. Siinä mielessä rotu on mennyt huonompaan suuntaan terveydellisesti.
Perskien geneettisiä sairauksia taas on saatu hieman kuriin, esimerkiksi PKD (munuaistauti) on nykyään jalostuksessa helposti testattava ja sitä ollaan jalostamassa pois.
Perskin sairauslista:
http://www.fabcats.org/breeders/inherited_disorders/persian.php
Ragdollin sairauslista:
http://www.fabcats.org/breeders/inherited_disorders/ragdoll.php
Siihen nähden, että ragdoll on vahvasti sisäsiittämällä aikaansaatu rotu (ja niillä juuri pitäisi olla geneettisiä ongelmia eniten), tuo perskien lista on surkuhupaisan hirveä.
Jos itse luit nuo listan jutut, niin varmasti huomasit, että monessa kohdassa mainitaan, että noita sairauksia tavataan muilta roduilta myös. Joissakin kohdin persialainen on yliedustettuna mm. juuri sen PKD:n osalta ja siksi se onkin niillä pakollinen testattava. On ollut jo pitkään, jo ennen kuin DNA-testi saatiin aikaan.
RAG on vielä niin nuori rotu, että kaikki sairaudet ei ole tulleet esille, ole huoleti ne tulee kyllä ja mitä suositumpi rotu on, sitä varmemmin näin käy. Koska aina suureen joukkoon mahtuu niitä joille se terveys ei ole pääasia. PER taas rotuna jo niin vanha, että sitä on tutkittu ja havainnoitu jo paljon pidempään kuin räggäreitä.
Se mitä sairauksia joltakin rodulta on löytynyt, ei tarkoita että esim. tänä päivänä rotu olisi sairas sen enempää kuin muutkaan. Siihen kun vaikuttaa se miten kasvattajat hommansa hoitaa. Tästä syystä mm. PKD on saatu nopeasti kuriin. Enemmän ihmettelen sitä, ettei rodulta vaadita pakollista testaamista vaikka siihen olisi DNA-testaus olemassa ja on tiedossa, että mm. HCM rodulla periytyvänä on.
Se, että olettaa rodun olevan täysin terve, ilman mitään sairauksia, tuo ikävän yllätyksen jossakin vaiheessa. Se miten ilmituleviin sairauksiin suhtaudutaan taas antaa eväät tehdä asialle jotakin, ennen kuin tilanne on liian huono.
Jos persialainen olisi noin sairas mitä löytyneiden sairauksien lista antaa ymmärtää, jos ei sitä osaa tulkita, olisi se kadonnut jo kokonaan.
Nyt on lähdetty tutkimaan mm. sekvesterin syitä ja mahdollista perinnöllisyyttä. Siihenkin kun voi olla syinä silmän pinnan kuivuus, herpes virus, mekaaninen hankaus jne. Mutta mahdollista on sekin, että osa ainakin olisi perinnöllistä muotoa. Nykyään moneen sairauteen ollaan saatu ja tullaan saamaan DNA-testaus, se helpottaa niiden sairauksien poistamista rodun perimästä. Mutta jos luotetaan vain siihen, ettei "jossakin listassa" rodulla ole mainittu sitä sairautta, ei sitä silloin voi olla, ollaan pahasti hakoteillä.
Persialaisten tyyppi ei ole jalostettu ihan viimeisinä vuosina. Se on ollut tuollainen jo päälle parikymmentä vuotta. Eikä se ole yks kaks tuollaiseksi tyypitetty vaan useiden vuosien kuluessa. Eikä hengitysongelmia ole suinkaan jokaisella jolla on tyypikkäät kasvot, vaan jos on rakenteessa ongelma. Näyttelyissä mm. on juuri ne tyypikkäät yksilöt näytillä ja jos niillä olisi ongelmia hengityksen kanssa, ne jäisi ensin lääkärintarkastukseen ja toiseksi tuomarointiin.
PKD on saatu lähes kokonaan karsittua pois, ei suinkaan hieman kuriin. Suomessa ei kukaan kasvattaja käytä PKD-positiivisia yksilöitä kasvatukseen vaikka se on erikoisluvalla sallittua. Ilman lupaahan sitä ei edes sallita. Sitä ei siis olla jalostamassa pois, vaan on jo jalostettu pois. Elossa toki on yksilöitä joilla se vielä on, mutta niitä ei käytetä jalostukseen.
Toisin on RAG rodulla jolla kantajan voi yhdistää negatiiviseen ilman lupaa. Se on ymmärrettävää, koska rodun geenistö on niin kapea, johtuen alkuperästä. Jos kantajat karsittaisiin liian kovalla kädellä, kapenisi geenistö liikaa ja se aiheuttaisi ongelmia. Joidenkin vuosien kuluttua tässäkin mennään täyskieltoon tai luvanvaraiseen käyttöön, mutta ei ihan vielä.
Onko mitään vertailua rotukissojen ja maatiaiskissojen välillä. Taitaa olla tervein rotu ihan maatiainen.
Eipä taida olla, koska ne vertailut mitä esim. vakuutusyhtiöiden listat antaa, ei maatiaisten kohdalla anna oikeaa kuvaa. Johtuu siitä, ettei maatiaisia vakuuteta, kun rotukissoja vakuutetaan.
Mutta ihan ne samat sairaudet koskettaa maatiaisiakin, vaikka ne perinnölliset on ehkä niillä vähemmistönä - toki eivät kokonaan poissa.
Kun maatiaisia ei viedä niin helposti lääkärille, ei sekään anna oikeaa kuvaa sairastamisen määristä.
Vertailu pitäisi tehdä niin, että kaikki kissat kävisi tarkastuksissa ja tutkimuksissa yhtä laajalti ja siitä tehtäisiin vertailu. Otanta tulisi olla summittainen, ettei siitä tulisi vääristymää.
Ongelma on siinä, ettei sellaista mitä ei ole tutkittu, voida mitenkään varmasti sanoa, että on terve. Kissojen kohdalla vielä vähemmän, kun kissa ei vaivojaan helposti näytä ja kun maatiaiset enemmän liikkuu ulkona, ei niiden vaivoista näe sitäkään vähään, mitä sisäkissoilla.
Se miksi maatiaisesta sanotaan sen olevan terveempi kuin rotukissat, johtuu niiden mahdollisesta laajemmasta geenistöstä. Mutta kun joissakin populaatioissa sekään ei pidä paikkaansa, niin tutkimatta on mahdotonta varmaa sanoa.
No onhan surullista jos eläimen arvo mitataan sen hinnan mukaan=maatiainen maksaa vain vähän. Meillä on ollut molempia ja aina on viety lääkärille jos on ollut tarvis. Tosin ei ole ollut sairastamisen vuoksi tarvis edes viedä.
Nykyisin luulisi olevan ihmisten jo niin valistuneita ja uskoisin että maatiaiskissojakin viedään tarvittaessa lääkärille joten en oikein nielaise tuota että ei ole vertailukohdetta.
Pentujen hintaan vaikuttaa paljon se, onko rodun kantavanhemmat suurelta osin tuotu ulkomailta ja tarvitaanko paljon lisää tuonteja jotta rotu pysyisi geeneiltään mahdollisimman laajana. Uudet rodut usein ovat juuri siksi kalliimpia.
Jos yksilöitä on jo Suomessa paljon käytettävissä, on helpompi löytää kasvatuskissoja, jopa niitä erilinjaisia ilman tuontikissoja. Tuonnit kun on yleensä tuplasti kalliimpia kuin Suomesta ostetut.
Rodun suosio toki vaikuttaa, mutta yleensä niin että hinta laskee jos on paljon pentuja myynnissä - näin käy kaikille roduille jossakin vaiheessa. Kasvatusmäärä laskee jos rotu ei ole suosittu, tai se kasvatusmäärä ei koskaan korkealle edes nouse. Näistä esimerkkinä mm. eurooppalainen, turkkilainen angora ja van.
Rodun harvinaisuus vaikuttaa hintaa nostavana, koska niiden vanhemmat pitää tuoda ulkoa ja tuonteja on oltava jatkuvasti. Tällä hetkellä esim. Sfinxit ovat hinnakkaita. Bengalit myös koska niitäkään ei kovin paljon ole ja käyttökissoja tuodaan jenkeistä isolla rahalla.
RAG rodun hinta on tullut alas jo jonkin verran ja kyllä mitä itse olen seurannut, niin alkavat olla aika lähellä persialaisen kanssa 700-1000 euroa on keskihinta molemmissa. Jos olet kysellyt noita 500 euron pentuja, ne ei ole suomalaisten kasvattajien pentuja ollenkaan.
Hinta määräytyy myös kasvattajan mukaan, hintoja kun ei ole mitenkään kartelleissa määrätty tai sovittu. Yleensä kuitenkin rodun sisällä hinnat on jotakuinkin samaa tasoa.
Hintaan vaikuttaa tietysti myös se, mitä pentujen tuottamiseksi ja myyntikuntoon saattamiseksi on tehty. Testaukset vanhemmilla (osalla pakollisia ja osalla vain suositellut), sirut, varhaisleikkaus mm. ja antaako kasvattaja mukaan jotakin extraa esim. rotukissa- ja rotuyhdistyksen jäsenyydet tmv. Rekisteröinti ja rokotukset kuuluu ilman muuta pakettiin.
Kysynnän ja tarjonnan laki pätee myös kissabisneksessä. Jos jostakin rodusta on kysyntää tarjontaa enemmän, on kasvattajilla mahdollisuus nostaa hintoja ja sitä myötä maksimoida voitot.
Kyllä se näinkin voi käydä, mutta tilanne yleensä hyvin nopeasti tasaantuu ja silloin käykin niin, että tarjolla on kysyntää enemmän ja hinta laskee. RAG pentulistalla on joitakin keväisiä pentuja myymättä, vaikka rotu onkin suosittu.
Uusien rotujen kohdalla alkuun kysyntä on tarjontaa suurempi ja siksi ne on kalliimpia, sekä siksi että uudet rodut tuodaan aina ulkomailta ja niitä on sieltä tuotava paria yksilöä enemmän. Tässä ei maximoida voittoja, koska tuonnit maksaa yleensä tuplaten suomalaisiin kissoihin verrattuna. Jos taas joku tuottaa sillä samalla pariskunnalla koko ajan pentuja, niin silloin voittoa voidaan saada jos hinta ei laske. Mutta se ei ole rodun kannalta oikea tapa, eikä johda pidemmän päälle kuin ikävyyksiin
Sfinxeillä taitaa olla vieläkin tilanne se, että pennut menee hyvin kaupaksi ja niitä jopa odotetaan kuukausia jopa vuosia. Mutta siitä ei tule koskaan suosittua rotua, sen erikoisen ulkonäön vuoksi. Sen ulkonäkö kun jakaa ihmisiä vieläkin enemmän kuin persialaisen kohdalla.
Ja sitten toiset kasvattajat suostuu myymään pennun lemmikkihinnalla sellaiselle joka ei halua käydä näyttelyissä ja sitoutuu olemaan käyttämättä, vaikka se olisi näyttelytasoa. Kun taas on niitä jotka myy näyttelytasoisen siihen huippuhintaan. Se kai on kasvattajan asia mutta rahastukselta tuntuu.
Ei kyse ole rahastuksesta, vaan erilaisista käytännöistä. Kasvattaja voi itse määritellä myykö hän kaikki pennut samalla hinnalla, koska sama rahamäärä niihin meneekin. Vai hinnoitteleeko hän ne tason mukaan, vaikka tekemiseen meneekin sama rahamäärä.
Jos kissa on näyttelytasoinen, on se myös siitostasoinen ja jos kasvattaja ei ole laittanut kissalle käyttöehtoja rekisteröidessään, voi ostaja eli omistaja käyttää kissaa siitokseen vaikkei näyttelyttäisi sitä ollenkaan - yhden kerran. Tämä tietysti tarkoittaa niitä rekisteröityjä pentuja.
Jos taas kissa on siitostasoinen, ei se välttämättä ole näyttelytasoinen vaan sillä voi olla sertin estävä virhe, yleensä se tarkoittaa värivirhettä (esim. birmojen sukat). Sukista huolimatta kissa voi olla erittäin hyvä periyttäjä.
Kasvattajahan ei voi kissan näyttelyttämistä estää mitenkään, ostaja on omistaja kun kissa on maksettu kokonaan ja voi tehdä sillä mitä haluaa. Mutta kasvattaja ei myöskään korvaa mitään jos kissaa käytetään näyttelyissä eikä se siellä pärjää, jos kissa on lemmikkinä myyty. Ei myöskään korvaa siitoskäytössä tulleita ongelmia jos kissa on lemmikinä myyty. Ostajan kanssa voidaan toki sopia, ettei kyseinen kissa näyttelyihin tule, mutta mikään lakituvassa pätevä myyntiehto se ei ole. On vain ostajan puolelta korrektia noudattaa ehtoja mitä on kasvattajan kanssa sopinut ja allekirjoituksellaan vahvistanut.
Sehän menee oikeastaan niin, että on keskihinta jonka alle myydään ne lemmikit ja korkeammalla ne ns. käyttökissat. Eli käyttöarvosta ostaja maksaa enemmän, koska rajoituksia ei käytölle silloin ole. Osa kasvattajista myy esim. näyttelykastraatteja ja silloin ne voivat olla valmiiksi leikattuja, mutta hinnassa onkin mukana sitten se leikkaushinta.
Jos siis kasvattaja myy näyttelytasoisen kissan korkeammalla hinnalla, vaikkei ostaja halua näyttelyissä käydä. Koska kissalla on mahdollisuus pärjätä näyttelyissä jos ostaja vaikka myöhemmin sinne haluaakin mennä. Onhan näitä paljonkin jotka muuttavat mieltään ja jopa sen kasvatuksenkin suhteen, varsinkin paperittomien pentujen teettämisen suhteen. Siihen taas ainoa keino estää se, on varhaisleikkaus.
Hinnoittelulla kasvattajat haluavat vaikuttaa siihen, että ostaja jo ostotilanteessa miettisi millaisen pennun hän haluaa. Jos siis ostaja ei varmasti halua näyttelykissaa, hän ostaa lemmmikkitasoisen. Jos taas ehdottomasti haluaa näyttelyttää tai jopa kasvattaa, ostaa hän sellaisen joka siihen on soveltuva. Joskus taas pennut on niin tasapäisiä, ettei myyntiajankohtana voi varmasti sanoa, millaisiksi ne kehittyvät. Silloin kasvattaja myy ne samalla hinnalla, ellei halua rajoittaa saman geeniperimän käyttöä.