Sekö, että elämä on jakautunut kahdeksi eli maskuliiniseksi ja feminiiniseksi, tekee meidän ajattelun niin harhaanjohtavaksi, että meidän pitää toimia niinkuin mies ajattelisi ja niinkuin nainen ajattelisi. Miksi näemme toisemme niin erillään toisista ja teemme asioista niin hankalia, vaan sen tähden kunpaa sukupuolta satumme edustamaan. Ei mies ja nainen niin erilaisia ole.
Kun tänne kirjoittelemme epätoivoisina, ja olemme valmiita luovuttamaan, löytyykö meiltä sitä ymmärrystä, että se henki mikä meissä on, ei omista sukupuolta.
Kun tänne kirjoittelemme epätoivoisina, ja olemme valmiita luovuttamaan, löytyykö meiltä sitä ymmärrystä, että se henki mikä meissä on, ei omista sukupuolta.
Vastaukset 23
Vanhimmat
mutta
nöyrä ja ylpeä ovat, ymmärtäväinen ja itsepäinen ovat :)
tyhmä ja viisas ovat !
Voisin minä sukupuolettomanakin kirjoittaa, jos ei olisi tarvetta ajatella että hän on niin pirun maskuliinisen komea ja puoleensavetävä ja naisena olen sulaa hunajaa hänen käsissään. En osaa ajatella hänen seurassaan järkevästi menen lukkoon ja vaan tuijotan ja haluaisin suudella ja suudella kunnes vaivun tajuttomana hänen käsivarsilleen. Tämä on sitä mitä nainen ajattelee miehestä ja piru vie, että elämä ei sittenkään ole mitään muuta kuin mies ja nainen ja heidän ajattelunsa niin samanlaista, mutta kuitenkin niin erilaista.
Ymmärrän kyllä, mutta sinua ohjaa himo.
Tänne on myös ajautunut ihmisiä, joiden on hankala antaa periksi itselleen sekä toisilleen. Emme nää itseämme toisissamme vaan pidämme itseämme erillisinä kaikista muista. Surullista, että ymmärrystä on niin vähän ja tunnetta niin paljon.
himossa ei ole mitään vikaa, se on kaunista ja ihanaa. Eikä siinä ole mitänä vikaan, että on paljon tunteita. Ilman tunteita elämä voisi tuntua niin laimealta ja yksitoikkoiselta. Tunteet kuuluu luonnollisena osana elämään, eikä niitä voi olla liikaa.
Himo on ihana asia yhdessä rakkauden kanssa, mitä siitä vaikka se ottaakin vallan niin sen kuulukin, kun mielettömästi rakastaa.
Mitä tarkoitat hankaluudella antaa periksi? Missä asiassa? Erillisyys syntyy siitä, että meillä jokaisella on muotoutunut ajatus omasta itsestä ja toisista. Minusta on hyvä, että tunnetta on paljon se tekee meistä inhimillisempiä.
pelkän himon mentyä ohi, kaikki se yhteinen muuttuu rumaksi. Jopa vihaksi,ivaksi. Rakkaudella ei mitään tekemistä sen kanssa. Ystäviä voisi olla kaiken jälkeen ??
Tarkoitan sitä kokonaiskuvaa jota ihminen ei näe, ollessaan pelkän himon sokaisema. Tarkoitan sitä, että rakkaus kuuluu kaikille ja se on kokoajan. Mutta Ihmiset ovat onnettomia yhden ihmisen takia, koska kohdistaavat sen vain siihen kaiken rakkauden ja vastakohtana pelon. Silloin he kokevat insensä erillisiksi ja syntyy ongelmia kommunikoida, jos ei voida käsittää toisen ihmisen käytöstä. Siitä syntyy se periksiantamattomuus.
sattuneesta syystä on monogaminen olento. rakastuu yhteen ihmiseen kerrallaan ja tuntee suurta ekstaasia ollessaan rakkaansa kanssa ja suurta tuskaa ollessaan erossa.
En tiedä pitäisinkö edes ajtuksesta, jonka heität, että kaikki olisimme vain yhtä suurta perhettä jossain universaalin, seksittömän rakkauden taivaassa. Kyllä mä mieluummin valitsen nää inhimilliset tunteet, olivat sitten niin erillistäviä kuin ovatkin.
Tuo mitä juuri sanoit on nimenomaan sitä "ihmisenä ajattelua"
Tarkoitan että ihminen kokee tuskaa, koska ymmärtää niin vähän.
Huomaan miten näet asian, mutta totuuden kanssa sillä ei tekemistä.
Kuinka pitkä prosessi sinulla ap on ollut tämän kaiken sisäistäminen? Ihan mielenkiinnosta kysyn, koen olevani itse vasta alkutaipaleella.
Koko elämä on oppia ja sisäistämistä eli kyllähän tähän on mennyt koko elämä :) Alkutaipaleella itsekin vasta nuoresta iästäni johtuen, mutta mielenkiintoista nähdä miten ajattelee sit vaikka 40vuotiaana. Tilaisuuksia tarjotaan meille kokoajan ja vähitellen elämän ymmärtämiseen jos vain annamme :)
Niinpä. Kiitos vastauksesta, monesti käy niin, että kun on joku mielenkiintoinen keskusteluketju, niin sitten jääkin se kaipaamani vastaus saamatta. Olet positiivinen poikkeus :).
Hyvään kysymykseen on ilo vastata , kiitos :)
Tarkoitat siis, että ihmisen mieltä ohjaavat ensikädessä himo ja se ajaa ihmisen rakkaudettomiin suhteisiin, josta sitten syntyy kärsimystä kun ei tunteet kohtaakaan samalla tasolla?
Ymmärrettäväähän on, jos leikkii vain toisen tunteilla ja toinen etsiikin tosimielellä rakkautta elämäänsä, vihaa ja komminikointivaikeushan siitä syntyy. Tärkeintä onkin, että tarpeet kohtaavat ovat sopusoinnussa ja tiedetään mitä halutaan.
Tarkoitin, että on ihmisiä joiden on hankala tutustua tahi löytää toista, koska he eivät ymmärrä miten pitäisi toimia. Minulle kävi niin ja toimin erittäin tuloksettomasti, mutta asiat vaan menee miten menee. Siksi toivon sitä ymmärrystä täällä kaikille, että näkisimme totuuden ja ihmiset sellaisina kuin ovat, eikä vain sitä mitä olettaa toisen olevan.
vuorovaikutus
Hyvä ajatus, mutta juuri se vuorovaikutus on toisen ymmärtämisessä sekä ymmärretyksi tulemisessa tärkeää. Mielestäni täällä ei synny aitoa kahden ihmisen kohtaamista ja keskustelua. Jokainen meistä haluaa tulla ymmärretyksi, nähdyksi ja kuulluksi, ne ovat inhimillisiä tarpeita.
Luulen ymmärtäväni, mitä ap tarkoittaa. Itse ajattelen hyvin paljon samalla tavalla. Kunpa suurempi osa ihmisistä tiedostaisi sen, mitä on on näennäisen eirllisyyden takana. Läsnäolo, tiedostaminen, siinä se "salaisuus".
Läsnäolo ja toisen tiedostaminen se on rakkautta. Erillisyys on narsismia, joka syntyy itsekkyydestä, kun tunteita ei ole ollenkaan. Mitä sellaiselta voi vaatia? Rakkaus on todella se "salaisuus", mutta rakastamiseen ei kaikilla ole kykyä.
jutut kuulu tonne jonnekin huuhaa-palstalle?!
:)
Mitä huuhaata on esimerkiksi läsnäolossa? Tää ei nyt ymmärrä ;).
lause. ja sitä seuraava ja sitä seuraava ? :)
Okei, ihmiset on erilaisia. Mikä on toiselle huuhaata ei ole välttämättä toiselle. Eläköön ja ajatelkoon kukin tavallaan, kunhan siitä ei ole kenellekään vahinkoa.