Hei, auttakaahan minua...olen ihastunut härkämieheen ja meillä onkin muutamaan otteeseen ollut pientä vipinää keskenämme. Olisin kiinnostunut hänestä, mutta en tiedä miten tämä mies oikein kesytetään...miten oikein saisin hänet kiinnostumaan minusta niin, että myös hän ottaisi yhteyttä minuun päin jne...jotenkin tuntuu, että kiinnostunut hän on, mutta ei sitten asialle mitään tee...miten on, onko naisia, joilla kokemuksia härkämiehistä? miten olette heidät itsellenne "valloittaneet" mitä siihen pitäisi tehdä? tai härkämiehet, kertokaa te, miten tulisi toimia? miten te härkämiehinä koette, onko hyvä asia, jos nainen osoittaa kiinnostustaan miehelle? vai olisiko parempi vain odotella härkämiehen aloitteellisuutta asian suhteen...?? kertokaahan mielipiteitänne, kiitos.
härkämies
skorpparinainen
51945
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
rohkeasti, että olet kiinnostunut. Kyllä hän siihen ajan mittaa vastaa, jos kiinnostus on molemminpuolista. Härkä odottaa ensin näkevänsä, että olet tosissaan. Koska härkä on yleensä aina tosissaan (=ei sitoutumiskammoisia).Härät on vähän hitaita liikkeissään, mutta ole oma aito itsesi ja saat vielä ihanan kullan itsellesi.Skorppari on kova salailemaan asioita itsestään ja tosiaan härkä kyllä huomaa sen. Sinun pitää olla avoimempi!
Toivottavasti oli apua!
ps.Käytä naisellisuuttasi hyväksi, laita itsesi nätiksi ja ole hymyileväinen, sensuelli, se kyllä tepsii. Pieni viattomuus herättää härän suojeluhalut.
"Hyvän päivän" sanomiset ei auta paljon mitään.
Härkä käy kiinni vasta kun ei ole pelkoa enää rukkasista. Eli sun on toimittava.
Aloita vaikka laittamalla tekstiviesti kännykällä
hänelle.
Minulla on samantapainen ongelma. Olen noin vuoden tuntenut härkämiehen, jonka kanssa on vietetty öitä yhdessä ja keskusteltu ihan vakavastikin. Ongelma on siinä, että näemme aina vaan baarissa, jolloin hän on humalassa. Hän on sanonut tykkäävänsä minusta, koska olen kiltti ja rauhallinen ja kysellyt jopa kavereiltani neuvoa suhteeni. Neuvo on ollut aina sama minulta ja kavereiltani, olen pyytänyt, että hän soittaisi joskus tai tulisi käymään... siltikään hän ei ole soittanut.
Itse pidän hänestä todella paljon, mutta minun on ollut vaikea uskoa, että hän todella välittää, koska hän ei ole soittanut, eikä viestitellyt. Itse olen joskus laittanut viestiä, mutta kun vastausta ei ole tullut, olen antanut olla... minulla on ollut omat juttuni ja niin hänelläkin, mutta aina kun törmäämme hän haluaa jutella kanssani ja sanoo tykkäävänsä. Kuitenkaan nämä puheet ei ole johtaneet mihinkään.
Nyt taas jonkun aikaa sitten törmäsimme baarissa ja keskustelimme, minä varmaan aika kovaäänisestikin... hän sanoi taas tykkäävänsä minusta paljonkin ja minä sanoin, etten usko sitä, koska hän ei ole soittanut... ei kuulemma ollu mun numeroa...yhteiseen yöhön se taas johti, kun ei se jääräpää suostunut luovuttamaan...
Yllätyksekseni hän soitti minulle viikko sitten sunnuntaina ja tuli käymään, silloin menimme kaljalle ja illan aikana hän kysyi kaveriensa kuullen alanko seurustella hänen kanssaa... hänen ihmetyksensä oli aika suuri kun vastasin, että ei. Kysymys tuli minulle ihan täytenä yllätyksenä!! Hän kysyi, että miksei kun kuitenkin tykkään... ja niin tykkäänkin, mutta kun en tiedä voinko luottaa... haluaisin, että hän kysyisi sitä selvinpäin.
En osannut oikein sanoa mitään järkevää, vaikka kerrankin hän todella puhui työstään, joka vie paljon hänen ajastaan, ja tunteistaan, sanoipa jopa rakastuneensa minuun ja minä en tiennyt mitä sanoa, vaikka tunnen ihan samalla tavalla...Kun lopulta sain sanottua jotain sovimme, että katsomme päivän kerrallaan. Hän jopa sanoi, että olisi kiva jos tulisin käymään joskus.. vietimme yön yhdessä ihan vaan nukkuen ja hän halusi minut kainaloonsa...
Nyt kuitenkin kun olen soittanut ja kysynyt voinko tulla käymään, hänellä on ollut muita menoja... ja viimeksi kun soitin ei edes vastannut!? Haluaisin jutella hänen kanssaan, kun en tiedä missä mennään, mutta tuntuu, että selvinpäin hän ei halua nähdä? Vai loukkaantuiko sitten niin kovasti, kun en alkanut kiljua riemusta kun hän pyysi seurustelemaan... on vaan nin vaikeaa avautua toiselle, jos ei tiedä voiko luottaa...
Haluaisin tutustua paremmin! Mutta kohta alkaa itelläkin usko loppumaan... en tiedä mitä tekisin.
Haluaisin kysyä suoraan, mikä on ongelma, mutta on tympeää soitella tai viesitellä jos toinen ei vastaa... siinä tuntee ittensä aika tyhmäksi. Monta kertaa olen päättänyt jo antaa olla, mutta sitten taas törmäämme jossain. Haluaisin jo selvittää asiat ihan lopullisesti, että voisin jatkaa elämääni, jos ei yhdessä niin sitten erikseen...
..ette ajaudu samaan tilanteeseen kuin mä. Olin sikarakastunu yhteen skorpparinaiseen. Ja se tykkäs myös musta. Me flirttailtiin päivät pitkät, ja aina oli välillämme sähköä..
Mulla meni pitkään, ennenkuin tajusin kuinka paljon siitä pidin. Mun on aina ollu todella vaikeeta tunnustaa jos mä oon ihastunu johonkin, kuitenkin mä yks päivä otin siihen yhteyttä, tosin ihan vaan tekstarilla. Mut mun yllätykseks se ei vastannu siihen. En tosiaan tiedä miks. Se oli eka kerta mun elämässä, kun mulle kävi noin. Mä oon valmis eteneen vasta kun oon varma toisen tunteista. Se oli mulle kova pala. Keräsin vähän aikaa itteeni ja silloin nousi päättäväinen härkä esiin.. Mä vaan päätin olla välittämättä siitä enää. Peitin siis tunteet täysin. Olin vieläkin ihan kiva ja mukava muuten, mutta flirttailut jätin kokonaan pois. Myöskään myöhemmin nähtyämme, en koskaan enää palannut aiheeseen, vaikka vaistosin että hän olisi sitä ehkä toivonut. Mutta koska skorppa on kanssa päättäväinen ja ylpee,eikä ite tehny mitään aloitetta minkään keskustelun suhteen, annoin homman olla. Sittemmin olemme tavanneet muutaman kerran, mutta olen nyt sitten huomannut, että ihastuksenikin häntä kohtaan on aikalailla hiipunut. Vain jos hän itse tekisi selkeän aloitteen, voisin edes harkita treffejä. Skorppa maagisella katseellaan ehkä osaisi loihtia menetetyt tunteet taas esiin, mistä sitä tietää...Hän on kiva tyttö, mutta näillä luonteilla meistä tuskin olisi tullut yhtään mitään..
Eli jos mulle olisit sanonut tossa tilanteessa ei, et ehkä olis sen jälkeen saanu musta enää mitään irti. Siitä voit olla varma, että härkäs on oikeesti TODELLA rakastunu suhun. Mut pahinta mitä voit tehdä tunteikkaalle härälle, on olla kylmän viilee just silloin, kun se vihdoinkin antaa tulla jotain sisimmästään.
Olen samanlaisessa tilanteessa kuin Härkä äijää ennen kirjoittanu, melkein kun olisi omasta kynästäni.
Tiedän sen, että härkä toimii vasta kun on todella varma. Ja pahin virhe on olla kylmän viilee, just härän antaessa jotain itsestään.
Kuitenkin on hirveän voimia vievää olla koko ajan toiselle ns.valmiustilassa, tuntosarvet herkkinä, että milloin.
Puhuminen on vaikeaa ja varsinkin selvinpäin.