..oliko hyvä ratkaisu. Eiköhän se tulevaisuudessa selvene...
Eli 120m2 lämmitettävää pinta-alaa, josta varaston osuus n. 8m2, siellä siis vain peruslämpö. Vesikiertoinen lattialämmitys kuin myös käyttövesikin tarkoitus lämmittää Nilanin EC9 poistoilmalämpöpumpulla. Myös ilmanvaihto hoituu tällä samalla laitteella.
Toivonmukaan tuolla härvelillä saa vähän lämmityskustannuksia alemmas verrattuna suoraan sähkölämmitykseen.
Taloon tulee myös varaava takka, jota tarkoitus lämmmittää aktiivisesti varsinkin lämmityskaudella.
Eli 120m2 lämmitettävää pinta-alaa, josta varaston osuus n. 8m2, siellä siis vain peruslämpö. Vesikiertoinen lattialämmitys kuin myös käyttövesikin tarkoitus lämmittää Nilanin EC9 poistoilmalämpöpumpulla. Myös ilmanvaihto hoituu tällä samalla laitteella.
Toivonmukaan tuolla härvelillä saa vähän lämmityskustannuksia alemmas verrattuna suoraan sähkölämmitykseen.
Taloon tulee myös varaava takka, jota tarkoitus lämmmittää aktiivisesti varsinkin lämmityskaudella.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Kerro nyt minkä tyyppisen talon rakennat, eristeet ja lasiratkaisut ym, sillä kaikkea ei voi verrata kaikkeen.
Tuo lämmön kokonaisriittävyys kuitenkin eniten kiinnostaa ajatellen myös käyttövettä, mutta lienee sitten sähkövastukset varalla ja lisänä.
Näiden Pilppien perustarkoitus kait lienee merkistä riippumatta, että lämpöä ei päästetä karkuun pihalle ja lisälämpöä tuotetaan takalla sisäilmaan ja sähkövastuksella järjestelmän varaajaan.
Tähän saakka ymmärrykseni riittää, mutta kun toiset sitten alkavat selittelemään miten lisälämpöä tuotetaan ulkoa "lumihangesta" ja umpipakkasella niin siihen minun ymmärrykseni loppuukin.
Nyt kun laittaisit vielä jonkinlaisen mittarin seuraamaan tuon sähkövastuksen käyttäytymistä lisälämmön tuottamiseen niin saisi tietoa suoralämmön osuudesta kokonaiskulutukseen.
Lämpöä kyllä riittää sähkökattilalla. Mutta onko tuo malli niitä, jotka repivät ilmaa taloon suoraan seinän reiästä raakana?
>Toivonmukaan tuolla härvelillä saa vähän lämmityskustannuksia alemmas verrattuna suoraan sähkölämmitykseen.<
Tuon laitteen hyödyntämisen mahdollisuuteen riippuu perheen tottumukset. Kun poistoilmasta otetaan lämpöenergiaa talteen, niin runsaimmin sitä saa silloin kun tätä energiaa ei voi hyödyntää eli lämmityskauden ulkopuolella. Mutta, jos tätä energiaa voi hyödyntää esim. runsaan käyttöveden muodossa, niin laitteen kannattavuus paranee.Surperheissä tämän tyyppisen laitteen hyöty energian säästössä on jo huomattava.
Niin, jos tätä laitetta vertaa mekaanisiin lämmöntalteenotto laiteisiin, niin lämmityskautena ei suuria eroja liene tai ainakaan huomattavia. Taas mekaanisia lämmöntalteenotto laitteita ei voi hyödyntää kuin lämmityskauden aikana.
PS.
Huomioinet, ettei ilmanvaihdosta otettu energiamäärä riitä koko talon lämmitykseen,- ainakaan kylmemmillä säillä.
Kirjoituksesi on hyvä läpileikkaus tästä lämmityskeskustelusta. Kaikki luulevat kaikkea, mutta kukaan ei oikeasti tiedä mitään.
"Huomioinet, ettei ilmanvaihdosta otettu energiamäärä riitä koko talon lämmitykseen,- ainakaan kylmemmillä säillä. "
Kuinka voisikaan, kun talteenottoa ei käytetä lämmitykseen, vaan pelkkään käyttöveteen.
>>Kuinka voisikaan, kun talteenottoa ei käytetä lämmitykseen, vaan pelkkään käyttöveteen
"Samasta pannusta ne molemmat otetaan. Lämmitys ja käyttövesi.Sähkövastukset hoitaa loput, jos talteenotto ei riitä."
No kun ei oteta. EC9 lämmittää poistoilmalla vain käyttövettä ja tuloilmaa. Lattiakierrolle on oma erillinen säiliö, joka lämpenee vain ja ainoastaan 9kw sähkövastuksella.
Entä käyttövesi, onko vastusta vai lämpiääkö vain ja ainoastaan lämpöpumpulla? Entä tuloilman jälkilämmittys, onko vastusta?
Selvennykseksi siis vielä, että Nilanin pumppu tulee uuteen taloon. Ja kyllä, olen tiedostanut että talteenotettu lämpö käytetään ensisijaisesti käyttöveden lämmittämiseen, sen jälkeen jos riittää, niin kiertoveden lämmitykseen. Ja todellakin sähkövastus hoitaa lisälämmön tarpeen.
Todellakin saa nähdä tulevaisuudessa oliko järkevä sijoitus. Perustelen PILP:n valintani sillä; etten tahdo noin "pieneen" taloon investoida maalämpöä, koska kuoletusaika aivan liian pitkä. Suoraa sähkölämmitystaloakaan en tahdo enää 2011-12 luvulla rakentaa, kun en jaksa uskoa sähkönhinnan ainakaan alaspäin tulevaisuudessa lähtevän. Kaikenmaailman pellettien, vesitakkojen yms hörpäkkeiden suosittelijoita kyllä riittää, mutta harvalta löytyy oikeasti tietämystä tai kokemusta em. laitteistoista.
Tuo PILP oli siis tavallaan kompromissivalinta ja investointikustannuksetkin ovat kohtuulliset. En odota siitä mitään sateentekijää ja ilmaista lämmitystä, vaan ihan vain jos jonkinverran säästäisi lämmityksessä. Ei huvita 200€/Kk maksaa suorasähkölämmitteisessä sähkölaskuja. Jos laskut tippuisivat edes n. 40-60€/kk kohden, olisin luultavasti tyytyväinen.
Perheestä ja tottumuksista senverran, että 3 henkinen perhe, joista yksi pieni lapsi. Lämpimänveden kulutus ihan normaalia. Ei ennen omaa saunaa, joten nähtäväksi jää, kuinka usein tulee saunassa lotrattua.
Tääs kirjoittelee yksi "höpräkkeiden suosija" täydelle mielenkiinnolla valintaasi kohtaan, tosin minulla löytyy kokemusta jos jostakin. Pienemään hyvin tehtyyn taloon ymmärrän perusteena tuon poistoilmalämpöpumpun jota sitten autetaan takalla ja sähkövastuksella tarpeen mukaan. Järjestelmä on simppeli kokonaisuus ja ilmeisen kohtuuhintainen.
Jos olisit alaknut selittelemään pelkän ILPIN paremmuudesta, en enää vastailisi tähän keskusteluun, kos kuulun niihen jotka ei suosi lumihankea ja pakkasia lämmön tekijän. Edelleen nuo vesikiertoiset takkasydämet ovat ns. leikkikaluja joissa halutaan kytätä klapien kanssa koska voi lämmittää ja usein näihin liittyy vielä tuo ylisuuren varaajan käyttökin. Poistoilmapumppu ja normaali takka sopivat paremmin yhteen.
Vesikierrätteisisssä pellettitakoissa löytyy hyviä ja käyttökelpoisia merkkejä/malleja, mutta löytyy myös näköjään noita "heikompia" joita on vaikeampi tunnistaa ja vain kokeilujen avulla voit joutua toteamaan, että pieleen mentiin. Tässä sitten tarvittaisiin noita käytännön tietäjiä jotka tuntevat laitteet paremmin.
Onnittelut valinnallesi.
Olet siis ymmätänyt väärin, Nilan lämmittää lämpöpumpulla ensisijaisesti käyttövettä, ja sen jälkeen tuloilmaa. Lämmityskiertoa ei milloinkaan, se hoidetaan aina sähkövastuksella.
Eniten tässä järjestelmässä arveluttaa tuo vähäinen ilmamäärä,- josta se energia otetaan/hyödynnetään.Verraten tuota ilmamäärää esim. ILP käyttämään ilmamäärään, niin se pyörii aivan toisella tasolla. No, lohtuna on tietenkin laitteessasi laitteen käyttämän ilman korkeampi lämpötila. Onhan se aina yli 20C .
Mutta, joka tapauksessa. Jos normaali talous mahdollistuisi saamaan erittäin halpaa energiaa 1.2......2kwh ,- läpi vuoden. Kesät ja talvet, niin tällä katettaisiin lähes koko käyttöenergia eli ei suurista energia määristä toisaalla ole kysymys,- jos hyödyuntäminen on jatkuvaa läpi vuoden.
Taitaa mennä taas toisilta "puurot ja vellit sekaisin" näissä keskusteluissa.
On se nyt maalaisellekin selvää, että kun otetaan lämpöä talteen 20 asteen ilmavirrasta, niin vähempikin nopeus riittää ja tietysti jos lämpöä yritetään pumpata Ilpillä vaikka - 0 asteen lämpötilasta niin kyllä nopeudet yli 20 kertaistuu, jos ei paljon enemmänkin.
Vielä jos joku pöljä yrittää pumpata lämpöä - 20 asteen pakkasesta niin vauhti on kyllä "vimmattua" ja sähköä menee enemmän kuin ehditään pumppaamaan. On niinkuin jäniksellä olo, että "Huh hellettä, sanoi jänis pakkasta" ja taisi jatkaa juoksuaan.
Maalaisellakin on senverran järkeä, että ottaisi lämpöä talteen paremmilla ilmoilla pumppaamalla, mutta kylmillä lämmitettäisiin jollakin halvemmalla energialla ja laitteilla, jolloin kustannusten keskiarvo paranee huomattavasti, eli ei lunta tupaan.
Mutta, kun se ilmamäärä on... t-o-d-e-l-l-a... pieni eli normaali tapauksessa puolet talon tilavuudesta,- tunnissa.
100m2 talossa käytettävä ilmamäärä on vain 125m3/h. Toisaalta ilma on kosteampaa kuin ulkoilma ja siten suurempi energia määärärältään, mutta kuitenkin.
Tiedätkös miten ILP viilentää -20C pakkasilman -35C:een eli siirtää vielä lämpöenergiaa huonohkolla hyötysuhteella.
>>>>>Vielä jos joku pöljä yrittää pumpata lämpöä - 20 asteen pakkasesta niin vauhti on kyllä "vimmattua" ja sähköä menee enemmän kuin ehditään pumppaamaan.
Meillä otetaan ILP.lla lämpö 100 neliön taloon niin kauan kunne pakkanen alkaa olla yli -20 astetta, sen jälkeen laitetaan hellaan ja takkaan tuli ja saadaan lisälämpöä.
Sähköä on kulunut 9000Kwh, joka sisältää myös käyttösähkön eli ihan koohtuullisella kulutuksella selvitään huomioiden että kyseessä on 30 vuotta vanha talo alkuperäisillä eristyksillä.
Olipas taas loistava ketju. Kiitokset teille kaikille kirjoittajille asiantuntemuksesta.
Aivan näin vinkiksi. Jos ei asiasta mitään tiedä, niin välttämättä ei tarvitse kirjoittaa.
Sinun tulisi hankkia ihan ihka oma elämä, eikä roikkua toisten elämässä kiinni kuin uhmaikäinen kakara vanhemmissaan.
Todellista tietoa.
Niin , rakensin 2010 Eliittitalon passiiviharkkotalon 150m2 jossa alapohjassa 300mm EPS ja yläpohjan eristeenä puhallettu kivivilla 60cm.
Pari vuotta nyt asuttu ja lämmityksestä huolehtinut Nilan EC9 jossa lattialämpö mahdollisuus.
Säädöt niin että sähkövastus menee päälle vain siinä tapauksessa jos käyttöveden tarve on suuri eli 5-6 ihmistä saunoo ja käy suihkussa.
Vastus ei ole mennyt päälle kahtena talvena kuin noina kertoina kun saunojia on ollut enemmän.
Normaalissa käytössä kompressorin tuottama lämpö riittää hieman liiankin hyvin (ottoteho kompurassa 500w)
kattilan lämpö on 50 asteessa ja kustannukset keskimäärin 110€/kk sähköön.
Myös autotalli on lämpimänä, sen lämmittää ilmalämpöpumppu (halvin mahdollinen). Siinä faktaa. Erittäin tyytyväinen, paitsi että talvella Nilan innostuu lämmittämään aina hieman liikaa ja lattia ei pysy viilenevien kelien tahdissa jäähtyäkseen.
Lattiassa on iso massa joka on hidasliikkeinen ei ehdi ulkotermostaatin mukaan.Naapuri oli vahingossa sammuttanut maalämmön niin eka vuorokausi lämötippui asteen ja toisen vuorokauden aikaan 2 asteen verran kunnes kävi tarkastamassa ja huomasi että oli vahingossa sammuttanut koneen.Uusi talo lattialämmitys ja uudet laitteet niin vahinkoja sattuu.
Kai tämä on laitteen hankkineille selvää, mutta mainitaan nyt vielä niille jotka vasta tutustuu aiheeseen.
Talostahan karkaa lämpöä kahdella tavalla, johtumalla ulkovaipan läpi ja ilmanvaihdon mukana. Jos ajatellaan ilmanvaihdon energiatasapainoa, niin jos ulkona on lämintä 5 astetta ja sisällä 22 astetta niin lämpötila ero on 17 astetta.
Painovoimaisessa järjestelmässä lämminilma menee ulos ja saman verran kylmää sisälle ja jollakin konstilla ilmanvaihdon lämmitystarve on katettava (=patterit seinällä).
LTO koneen poisto lämmittä tuloa jollakin hyötysuhteella ja edelleen jää osuus joka pitää lämmittää jotenkin muuten, mutta se on selvästi pienempi kuin ilman lämmön talteenottoa.
PILP ottaa energiaa poistoilmasta mutta tässä esimerkkitapauksessa lämpöä otetaan talteen saman verran kuin mitä pitää sisään tulevaa lämmittää, joten koko pilpin teho menee ilmanvaihdon energiatasapainon ylläpitämiseen.
Kovemmilla pakkasilla LTO on hyötysuhteeltaan jopa parempi kuin PILP. Kesällä taas LTO on lähes viraton, mutta silloin PILP hyöty on paljon parempi kuin LTO koneen.
Periaatteessa PILP on vain lämpöpumpulla toimiva LTO, varsinainen lämmittäminen tapahtuu sähkövastuksella.
moniko on saanut lto:n ostaessa :
-lämminvesivaraajan ( manttelivaraaja)
- paisuntasäiliö
-kiertovesipumput
- 6 kwh vastukset
- lisäksi paineventtilejä, shuntit, ym.
kerro mistä voin ostaa lto:n jossa edellämainitut komponentit asennettuna?
pilppi on LÄMMITYSLAITE. lto ei ole.
Kuten palstalla on nähty, pilpit eiole tehty pohjolan oloihin, tehot loppuu kesken.
Poistoilmalämpöpumppu on vain poistoilman lämmön talteenottolaite, eikä tämä tosiasia muutu miksikään sillä että samaan pakettiin rakennetaan myös käyttövesivaraaja että lämmityksen sähkökattila.
Energia otetaan vain poistoilmata ja sähkövastuksesta. Pakkasella tuloilmaa pitää lämmittää enemmän mitä saadaan energiaa poistoilmasta. Jollain pitää lämmittää loput tuloilman lämmitystarpeesta, lämmittää käyttöveisi ja rakennuksen johtumishäviöt.
pilpit on nimenomaan suunniteltu pohjolan oloihin ilpit eivät.
meillä oli aikoinaan upovari pilppi vuosimallia 1980 VALMISTETTU SUOMESSA
niben pilppi VALMISTETTU RUOTSISSA.
vieläkö pitää rautalangasta vääntää SUOMI JA RUOTSI OVAT POHJOISMAITA.
Eihän poistoilmapumpulle ole mitään väliä että missä talo sijaitsee. Ihan kuten jääkaappikin, sama malli käy minne tahansa koska se toimii huoneenlämmössä.
Mulla tuon kokoinen kämppä rakennettu pari vuotta sitten ja arvoin tuota samaa järjestelmää jonka valitsit mutta kun puuttui tuo tekninen tila talosta niin olisi härveli tullut makuuhuoneen seinän taakse metelöimään niin valitsin sitten suorasähkön :-)
Tässä nyt kun on ollut viime kesästä saakka toi etäluettava mittari niin olen saanut hyvin seurattua kulutusta ja täytyy sanoa että ei noi kovin kulutukset kovin suuria ole 5 henkisellä perheellä, tosin takkaa hyödynnetään runsaasti...
Lokakuu 1097 kWh
Marraskuu 1357 kWh
Joulukuu 1526 kWh
Tammikuu 1861 kwh
Kesäkuukausina sähköa menee 650-800 kwh jo ilman lämmitystäkin joten en ole edes investoinut ilmalämpöpumppuun koska se ei maksa itseään takaisin ennen hajoamistaan :-)
Eli ammatikoulun lyhyellä matikalla mulla menee lämmitykseen 5000-6000 kwh vuodessa, n 750-800e niinku rahassa...
Uskoisin että ei sillä poistoilmalämpöpumpulla tosta merkittäviä summia säästetä kun kuitenkin nettipalstoja lukiessa voi todeta että niissä tulee kuitenkin 10 vuoden sisään jotain korjattavaakin...
Mutta tosiaan siihen olisin itsekkin päätynyt jos ei olisi tullut tuo meluhaitta esteeksi...on varmasti hyvä ratkaisu 3 henkiselle perheelle...
Luulen kun on kyseessä hyvin rakennettu uusi talo 120 tehoneliöillä niin suuren suurta merkitystä ei lämmitysmuodolla ole...
Maalämpö olisi mulla säästänyt itsensä takaisin jo 20-25 vuoden kuluttua mutta ei ollut budjetissa varaa laitta tuota hienoutta joten seuraavaan taloon sitten :-)
Onnea rojektiin!
montakohan kertaa vuodessa täällä pitäisi laskea, paljonko 0,5 tilavuutta tunnissa -postoilmavirrasta irtoaa tehoa. Aina sama tulos: varmaan yli 1 kW mutta alle 2 kW. Riippuen kuinka kylmäksi ulos puhallettava onnistutaan jäähdyttämään.
Loppu otettava muualta, mitoituspakkasella vanhoissa taloissa tarvitaan jopa 10 kW, uusissa ehkä puolet tästä?
Tässä laskelmat koneesta jonka ostin.
Täällä ainakin kone on hyvin pellittänyt.
Mittaukset on tehty virtaustekniikan laboratoriossa.
Laskepa laskusi uusiksi! Tässä sinulle vähän pohjaa.
Esimerkkitalo 150m² I vyöhyke
Ilmavirta 52 l/s
LTO kennon vuosihyötysuhde 49 %
Vuoto ja johtuminen, teho 3825 W
IV:kokonaistehontarve 2912 W
Ivn tehontarve LTOn jälkeen, teho 1542 W
Vuoto ja johtuminen energia 8641 kWh
Käyttöveden energia 73 m³/a 4258 kWh
LTO:n kennon tuottama energia 4232 kWh
IV tarvitsema energia LTOn jälkeen 4360 kWh
Kokonaislämmitysenergian tarve LTOn jälkeen 17259 kWh
EWA210 lauhduttimen tuotattama energia 12945 kWh
EWA210 osuus LTOn jälkeen 75 %
EWA210 yli IV:n tarpeen tuottama energia 8586 kWh
Rakennuksen tehontarpeessa ei vähennetty LTO:ta, EWA:n
Lisäenergian tarve 4313 kWh
energiantuotannossa huomioitu LTO.
Kompressorin sähköenergia 3706 kWh
Puhaltimien sähkö 364 kWh
Kokonaisenergia 21491 kWh/a
EWA210 tuottama energia 17177 kWh/a
COP 3.5
EWA210 tuottama kokonaisenergia ml. LTO 17177 kWh
Kokonaislämmitysenergiantarve ilman LTO:ta 21491 kWh
EWA210 osuus 80 %
COP on lauhduttimien tuottama energian ja kompressorin
kuluttaman sähköenergian suhde.
http://www.easytiimi.fi/tuotteet.php?id=7
Voisiko joku selittää tyhmälle noin kansan kielellä miten tuo PILP toimii ?.
Omassa talossani minulla on iso, varaava takka ja keskuslämmityskattila vanhat vesikiertopatterit.... olisiko PILP sopiva korvaamaan kattilan patteriverkoston ?. Taloni on 1. kerroksinen n. 100 neliötä enkä viitsisi alkaa patteriverkostoa uusimaan ja sen voisi poistaa.
Siis, PILP ottaa tuloilmaa, lämmittää sillä laitteessa olevan varaajan käyttövettä ja puhaltaa myös ulos taloon lisää lämmintä... ilmeisesti siinä on myös yksikkö ulkona kuten esim. ILP:ssä ?. Jos näin on tarviiko PILP välttämättä jonkin vesikiertojärjestelmän ?. Ajattelin, että takkani lämmittää lähes koko taloa ja PILP voisi olla talon toisessa päässä jos se kerran puhaltaa myös taloon lämpöä, ehkä tämä riittäisi.
No selostakaa tyhmälle onko ajatuksessani järkeä...
Realistinen vaihtoehto on myös varaaja sähköllä ILP sähköpatterit ja investointikustannukset taitaa olla hiukan pienemmät.
PILP on poistoilmalämpöpumppu, eli sen tarkoitus on puhaltaa talosta lämmintä ilmaa ulos ja ottaa siitä energiaa talteen lämpöpumpulla ja siirtää energiaa käytöveteen (yleensä). Mallista riippuen niillä voi sitten mahdollisesti lämmittää myös tuloilmaa tai/ehkä/ja jäähdyttää tuloilmaa tai/ehkä/ja lämmittää lämmitysverkkoa.
Laitteen idea on se että se voi hyödyntää jäteilman hukkaenergian. Pilp on siis käytännössä lämpöpumpulla toimiva ilmanvaihdon lämmöntalteeenottolaite ja samaan pakettiin voi olla yhdistettynä käyttövesi tai/ja lämmitys.