Tervakosken historia alkaa jo keskiajalta. Sijaitsihan paikka Alasjärvestä Kernaalanjärveen laskevan joen siinä olevan kosken kohdalla. Nämä olivat oleelliset tekijät määrittelemään eteläisen Janakkalan kehitystä. Koski oli hyvä myllynpaikka ja sellainen paikalla on ollut jo ikimuistoisista ajoista alkaen. Parhaimmillaan koskessa jauhoi viljaa alueen talonpojille kolmekin myllyä. Myllyt olivat maatalousyhteiskunnalle ratkaisevia toimintokeskuksia ja niiden omistusoikeudet olivat usein suurtenkin kiistojen aiheita. Näin Tervakoski on ollut hämäläinen teollisuuskeskus jo viitisensataa vuotta. Vuonna 1780 sitten rakensivat Gabriel Brunow ja ratsumestari Karl Gustaf Uggla kosken rannalle 2-raamisen sahan hyödyntämään alueen metsävaroja.
Kylä on ollut olemassa jo keskiajalta lähtien. Kylän muodostivat kosken rantatilat Hovilan ratsutila ja Talolan eli Alimyllyn rälssitila, jotka olivat myllyjen ansiosta alueen kantatiloja. Samasta syystä niistä tuli myös säätyläistiloja ja sen jälkeen ns. parempien ihmisten asuminen Tervakoskella on sävyttänyt kylän elämää aina nykyisyyteen saakka. Talola kuului varhaisimpina aikoina Melkkolan kylään, tämän tilan ja siihen kuuluvat kaksi myllyä myi Turun tuomiokapitulin jäsen, kaniikki Erik Jaakonpoika v. 1490 Maunu Laurinpoika Grisefotille. Grisefot luovutti v. 1501 Talolan tuomiokirkolle. Vuonna 1542 tila, joka olisi kirkon tila, joutui Kustaa Vaasan reformin yhteydessä valtiolle.
Kuten yleensä joutui Talola läänityksen kohteeksi. Aluksi se oli läänitettynä kamarikirjuri Hans Thomassonille ja sen jälkeen lakitieteiden tohtori Anders Olofssonille. Jonkin aikaa tila oli läänitettynä myös Pontus de la Gardiella, joka joutui sukulaissuhteeseen itse kuninkaaseen Juhana III:een, naituaan tämän ja Kaarina Hannuntyttären avioliiton ulkopuolella syntyneen vanhimman tyttären Sofian. Nuorempia sisarruksia olivat Julius ja Lucretia. Juhana oli erityisen kiintynyt nuorimpaan tyttäreensä Lucretiaan ja lahjoitti mm. Talolan hänelle v. 1577. Lucretia kuoli kuitenkin nuorena v. 1585. Tämän jälkeen tila siirtyi Brita de la Gardielle joka oli Pontus de la Gardien ja Sofia Gyllenhjelmin tytär. Hovilan ratsutilan omistivat 1500-luvulla Antti Olavinpoika ja Cecilia Luukkantytär, jolta Janakkalan kappalaisen Jaakko Teckaleniuksen leski Kaarina osti sen v. 1665. Vuonna 1683 tilan osti Kaarinalta 400 taalarilla everstiluutnantti Arvid Reinhold Brunow. Tila meni perintönä ensiksi Jakob Göran Brunowille, jolta se siirtyi Adam Reinhold Brunowille ja tältä puolestaan Gabriel Brunowille. Helmikuun 22 päivänä v. 1783 Gabriel Brunow myi Hovilan tilan Hämeenlinnan pormestari Gottlieb Johnille ja lääninkamreeri Johan Nordenswanille. Tämä Hovilan kauppa oli alkuna Tervakosken kartanon synnylle. Lokakuun 5 päivänä v. 1797 tehdyllä kauppakirjalla Hovila, mylly ja sahalaitos siirtyivät Nordenswanin omistukseen. Joulukuun 9 päivänä 1799 Johan Nordenswan osti myös Talolan rälssitilan jonka omistajana tällöin oli everstiluutnantti Knut von Troil. Näin olivat Tervakosken molemmat suuret tilat yhden ja saman omistajan hallussa. Tervakosken kartano oli syntynyt. Johan Nordenswanin nuorin poika Gustaf Georg Nordenswan osti v. 1800 puolet Punganmaan uudistilasta Antti Erkinpoika Punkalta. Toisen puolen tilasta hän sai haltuunsa ostamalla sen v. 1806 Juho Jaakonpojalta.
Siinä teille iltalukemista . Siis niille jotka lukea osaa
Kylä on ollut olemassa jo keskiajalta lähtien. Kylän muodostivat kosken rantatilat Hovilan ratsutila ja Talolan eli Alimyllyn rälssitila, jotka olivat myllyjen ansiosta alueen kantatiloja. Samasta syystä niistä tuli myös säätyläistiloja ja sen jälkeen ns. parempien ihmisten asuminen Tervakoskella on sävyttänyt kylän elämää aina nykyisyyteen saakka. Talola kuului varhaisimpina aikoina Melkkolan kylään, tämän tilan ja siihen kuuluvat kaksi myllyä myi Turun tuomiokapitulin jäsen, kaniikki Erik Jaakonpoika v. 1490 Maunu Laurinpoika Grisefotille. Grisefot luovutti v. 1501 Talolan tuomiokirkolle. Vuonna 1542 tila, joka olisi kirkon tila, joutui Kustaa Vaasan reformin yhteydessä valtiolle.
Kuten yleensä joutui Talola läänityksen kohteeksi. Aluksi se oli läänitettynä kamarikirjuri Hans Thomassonille ja sen jälkeen lakitieteiden tohtori Anders Olofssonille. Jonkin aikaa tila oli läänitettynä myös Pontus de la Gardiella, joka joutui sukulaissuhteeseen itse kuninkaaseen Juhana III:een, naituaan tämän ja Kaarina Hannuntyttären avioliiton ulkopuolella syntyneen vanhimman tyttären Sofian. Nuorempia sisarruksia olivat Julius ja Lucretia. Juhana oli erityisen kiintynyt nuorimpaan tyttäreensä Lucretiaan ja lahjoitti mm. Talolan hänelle v. 1577. Lucretia kuoli kuitenkin nuorena v. 1585. Tämän jälkeen tila siirtyi Brita de la Gardielle joka oli Pontus de la Gardien ja Sofia Gyllenhjelmin tytär. Hovilan ratsutilan omistivat 1500-luvulla Antti Olavinpoika ja Cecilia Luukkantytär, jolta Janakkalan kappalaisen Jaakko Teckaleniuksen leski Kaarina osti sen v. 1665. Vuonna 1683 tilan osti Kaarinalta 400 taalarilla everstiluutnantti Arvid Reinhold Brunow. Tila meni perintönä ensiksi Jakob Göran Brunowille, jolta se siirtyi Adam Reinhold Brunowille ja tältä puolestaan Gabriel Brunowille. Helmikuun 22 päivänä v. 1783 Gabriel Brunow myi Hovilan tilan Hämeenlinnan pormestari Gottlieb Johnille ja lääninkamreeri Johan Nordenswanille. Tämä Hovilan kauppa oli alkuna Tervakosken kartanon synnylle. Lokakuun 5 päivänä v. 1797 tehdyllä kauppakirjalla Hovila, mylly ja sahalaitos siirtyivät Nordenswanin omistukseen. Joulukuun 9 päivänä 1799 Johan Nordenswan osti myös Talolan rälssitilan jonka omistajana tällöin oli everstiluutnantti Knut von Troil. Näin olivat Tervakosken molemmat suuret tilat yhden ja saman omistajan hallussa. Tervakosken kartano oli syntynyt. Johan Nordenswanin nuorin poika Gustaf Georg Nordenswan osti v. 1800 puolet Punganmaan uudistilasta Antti Erkinpoika Punkalta. Toisen puolen tilasta hän sai haltuunsa ostamalla sen v. 1806 Juho Jaakonpojalta.
Siinä teille iltalukemista . Siis niille jotka lukea osaa
Vastaukset 63
Vanhimmat
Kiitos, Vezsku! Olisi kiva jos jatkaisit Tervakoski-historiikkiä. Tosin en ole turenkilainen vaan tervakoskelainen ja yhtä ja toista jo tiedänkin, mutta arvelen täällä olevan paljon uudisasukasperheitä, jotka eivät paikkakunnan historiaa tunne. Joten, jos jaksat nähdä vaivaa, niin kerro lisää. Ainakin minä luen mielelläni. Olihan tämä artikkelisi jotain ennennäkemätöntä täällä koirankakkojen ja muun "tuiki tärkeän" silpun seassa. Kiitos vielä kerran.
Kukahan osaisi kertoa tarkalleen, missä Talola ja Hovila sijaitsivat?
Oliko esim. Hovila Leirinmäen kupeessa, kuten olen ymmärtänyt?.
Hyviä kommentteja
autoilla aina kaupunkiin uimaan.
werdtfgh
deee
Työnä menee siinä missä muukin tehdastyö mutta täynnä aivan järjettömiä sääntöjä, seuraamista, kyttäämistä
Minun mielikuvani mukaan Talolan pääpytinki oli nykyisen Pomolan paikalla. Voin olla väärässäkin. Vanhoissa kuvissa sillä paikalla oli jo ennen tätä nykyistä rakennusta oikein mahtava talo, vaikka ei tietysti sekään alkuperäinen.
Missä kohtaa Leirinmäkeä Hovila olisi sijainnut? Sillä puolen jokea kuitenkin. Vai olisko ollut jo siellä kartanon tienoilla?
Aika metka nimi muuten se Leirinmäki. Liekö saanut alkunsa siitä, että sillä puolen on muinoin leiriydytty, esmerkiks juuri sen myöhemmän Leirin paikalla. Siinähän oli tasaista ja suojaisaa sekä pohjoisen, että idän tuulilta ja kuivaa. Voi olla, että tervankuljettajat käyttivät paikkaa leirinään kuljettaessaan tervatynnyrilastejaan alas Kernaalanjärvelle jne. Kosken ohihan ne täytyi tietysti viedä hevosella
usein suurtenkin kiist
Missä nämä Leirinmäki, Pomola ja Talola ja muut nämä sijaitsevat tervakoskella.. Kun itsellä ei juuri hajua mutta kiinnostunut kyllä tietämään ja kuulemaan lisää..?
Pomola on se komea keltainen rakennus siinä Lumppulinnan edessä, lähinnä joen rantaa. Rakennusta kutsutaan vieläkin Pomolaksi.Talola on ollut samalla puolella jokea, eli oletettavasti siinä paikkeilla.
Leirinmäki on se joen toisella (siis pojois-)puolella oleva mäki. Entinen osuuskauppa oli suunnilleen siinä, missä nyt paloasema. Sekin oli tosi komea rakennus, joka tietysti purettiin, kuten lukuisat muutkin Tervakosken arvorakennukset siinä idioottimaisessa vanhan tuhoamisvimmassa. Leiriksi kutsuttu, tehtaan lapsityölästen asuttama rakennus oli aikoinaan vähän sen alapuolella. Siitä säilyneiden kuvien perusteella se oli jo melko iäkäs harmaa hirsirakennus, mikä ei tietenkään vielä tarkoita, että se olisi ollut purettaessa huonokuntoinen.
Talola oli tehtaan Myllyportille laskevan tien ja sen pienen toriaukion välissä,missä aikoinaan oli punaisen ristin kioski.Nyt siinä on työntekijöiden parkkipaikka.
jät lähti.kannattaisko jonkun katsoa peiliin?kyllä janakkalassa tiedetään mistä kaikki johtuu.
2
390
Äänestä
Kommentoi
Jaa
Samasta syystä niis
Okei. Kiitos tiedosta. Jos jotain muuta vastaavaa tietoa yms löytyy, luen mielläni, sillä kiinnostaa paljon juuri nuo vanhat rakennukset yms.. :) Ja jos on jossai netissä vaikka mahdollista kuvia löytää niin linkki kelpaisi. Kiitoksia!
Hyvin perusteellisen kuvan saat lukemalla Tarmo Koskisen toimittaman teoksen Elämää yhteisössä. Siinä tosin ei ole kuvia.
Myös lehdessä "Elämää ja ihmisiä Tervakoskella eilen ja tänään" vuodelta 2004 kerrotaan tervakosken vanhoista rakennuksista. Siinä on myös kymmenkunta kuvaa nyt jo puretuista rakennuksita, mm. entisestä Seurasta, työläisten puretuista asuintaloista, vanhasta puisesta Repimöstä, tehtaasta 1910-luvun komeudessaan ym.
Kuvat ja tiedot ovat peräisin Elmi Huuhtasen kansatieteen laudaturtyöstä, jota ei tehdas, eikä myöhemmin myöskään kunta suostunut julkaisemaan.
Häpeä kumallekin! Olisikohan tällä uudella kunnanjohtajalla kulttuurimieltä kun asuukin Tervakoskella?
Miksi aloitus on osoitettu Turenkilaisille??
Samaa minäkin ihmettelen.
nen paikalla on ollut jo ikimuistoisista ajoista alkaen. Parhaimmillaan koskessa jauhoi viljaa alueen talonpojille kolmekin myllyä. Myllyt olivat maatalousyhteiskunnalle ratka
Jjeballe vielä. Sekä kirjan että lehden saat lainaksi Tervakosken kirjastosta ja eivätköhän ne Turengin kirjastostakin löytyne,
turengissa ei ole kuin satukirjoja
Turha ihmetellä, miksi aloitus on tarkoitettu turenkilaisille.
Nimittäin Tervakoskella on kaikki järjellinen tieto, Turengissa yhteiset rahat joilla kuntaa hallitaan.
Esimerkiksi paikallisen pankin ja kunnan rahasiilot pullistelevat juuri Turengissa.
Sitä tehdastyöläislasten asumaa rakennusta kyllä kutsuttiin Leeriksi, mutta koska sana leeri ei tietääkseni merkitse, ainakaan suomenkielessä mitään, niin varsin oletettavaa on, että rakennuksen, kuten mäenkin alkuperäinen nimitys on ollut Leiri.
Tervakoskella oli Leeri, Tampereella on akkuna.
Ottakaa ne vastaan vaikka murresanoina, tai jotain semmosta.
Akkunoita on Suomi pullollaan, mutta Leeri on kyllä ihan tervakoskinen väännös leiristä. Tai ei sentään. Katsoin googlesta; joku polkupyöräilijoiden ryhmä oli yöpynyt jossain eteläisemmässä maassa ja puhui "eteelän leeristä", kun olivat leiriytyneet siinä.
Tervakoskelaisia taas sielläkin söheltämässä.
Ei kai vaan kirkkoa olleet polttamassa?
Hei VEZSKU, kerro lisää! Mihin sinä katosit?
Ei oikeasti mitään tiedä tai ole historiasta kiinnostunut. Kunhan on jostain tekstistä leikannut ja liittänyt tänne haastaakseen riitaa Turenkilaisten kanssa. Älkää ottako niin vakavasti.
Saattoi olla juu Tervakoskella ensin katuvalo, mutta kunnan elinvoimainen keskus on Turenki.
Niinhän se on nyt, mutta noin 100 vuotta sitten, kun Tervakoski oli jo merkittävä teollisuuspaikkakunta, oli Turenki vain muutamia suuria maatiloja käsittävää seutua. Toki elinvoimaisia nekin, mutta eipä ollut montaa asukasta siinä kylässä silloin. Ai niin, olihan siellä vaivaistalo, kunnantalo ja asema jo silloinkin.
Mutta minkähän takia sitten kaikki on ajan saatossa keskittynyt Turenkiin? kysyn vaan... Ihan vaan sen takia että se kaikki raha on ollut täällä jo silloin... buahahahah buahhahaha buahahaha...
Jos tekee mieli haukkua ja vähätellä Turenkilaisia, niin siitä sitten vaan! Toi aloitus oli vähän kaukaa haettu!
Jos se vaikka puhdistaisi ilmaa ja sulle tulisi siitä parempi mieli?
Tursaan kysymys olikin m ielenkiintoinen. Liekö siihen keskittymiseen vaikuttanut ratkasevasti rautatie, joka ennen oli sekä henkilö- että tavaraliikenteen valtimo.
Kyllä rautatiekin, ja tervakoskelaiset kunnallispoliitikot. Jotka myötäilivät Suurta Yhtiötä, jonka mukaan kunta vain sotkee asiat paikkakunnalla. Yhtiö on se, joka asiat hoitaa ja tuo koivuklapit kotiovelle.
Tätä jatkui aina 70-luvulle saakka, jolloin pää tuli vetävän käteen.
Tervakoskelaiset tulivat ennen sankoin joukoin tänne turenkiin rautatietä ja junia katsomaan .Varma konsti oli aikoinaan kuumolan tanssipaikassa saada paskajokilaaksolaisia muilutettua kun ensin huusi että tulkaa tevalaiset ikkunaan täällä menee juna =)=)=)
Kas, siinä puhui aito paskajärveläinen, sellainenha teillä siellä Turengissa oli ja iso ja tosi karmealle löyhkäävä olikin. Juttusi ovat ilmeisesti peräisin sieltä.
Ehkä oli mutta ei ole enään teillähän se on siellä pysyvästi ollut jo vuosikymmeniä ja eroon ette pääse ennen kuin tehtaanportti on lopullisesti kiinni hitsattu.
paskat menee jokea pitkin turenkiin ja ihmispaskat mennee kans turenkiin..... eli paskaaa turenkilaisille :) kakka kylä
No eihän tervakoskelaiset muuta osaakkaan tehdä kunnola kun leivästä paskaa
Olipa mielenkiintoista luettavaa, kiitos tästä aloituksesta.
Samaa mieltä! Lisää tänmöistä asiaa, eikä aina huonoja juoruja.
Tervakoskella kaikki ovat vähintään serkkuja.sen huomaa esim.linnatuulessa istuva Mersulla ajava harmaapäinen kyylä tuijottaa ihmisiä kun ei näe niitä tervakoskella.
Sukurutsan luvattu maa tervakoski
Turengissa on asunu Kustaa Paturi, ettäs tiedät.
Ok. Siitä se Paturi sitten tulee. Oliko heidän maita?
Tervakosken nimi vaihtuu.vuoden 2024 alusta nimi on Serkkula.kaikki ovat vähintään serkkuja
Siis kuulostaa siltä että olette säilyneet yhtä sisäsiittoisena kun edelliset asukkaat. Mutta tehdas lähti kyllä.
Mielenkiintoinen
Pala historiaa
tervakosken historiaa
1500 luku mielenkiintoisin
NO, Turenki jq turenkilaiset on mtä on ehkä luokka löytyy, ehkä....
1600 luku siisti
tilasta hän sai haltuunsa ostamalla sen v. 1806 Juho Jaakonpojalta.
Tervakoski on ihan out
Näin on
Vuonna 1542 tila, joka olisi kirkon tila, joutui Kustaa Vaasan reformin yhteydessä valtiolle.
jauhoi viljaa alueen talonpojille kolmekin myllyä. Myllyt olivat maatalousyhteiskunnalle ratkaisevia toimintokeskuksia ja n
1490 Maunu Laurinpoika Grisefotille. Grisefot luovutti v. 1501 Talolan tuomiokirkolle. Vuonna 1542 tila, joka olisi kirkon tila, joutui Kustaa Vaasan reformin yhteydessä valtiolle
en paikalla on ollut jo ikim
Jokohan kumpikin lukutaitoiseksi tiedetty turenkilainen on ehtinyt tavata tämän loppuun asti?
Kiitos aloittajalle. Mukava lukea muutakin kylän historiasta kuin tehtaan touhuista yhteisön hyväksi.
Olen vasta 1990 muuttanut Tervakoskelle,
Näin lyhyessä ajassa en ole oppinut ymmärtämään kunnan kaksinapaisuutta..