Muisti pätkii

Sellaistahan se taitaa olla. Ainakin minulla ajatus ja muisti alkoivat pätkimään vaihdevuosien alkaessa. Vielä seitsemän vuoden jälkeen ovat muisti ja aloitekyky jotenkin tukossa. On vaikea tehdä valintoja ja jos ei heti toimi, niin asiat unohtuvat. Sellainen jähmeys koko kropassa ja päässä maaninen vauhti ovat tavallisia olotiloja. Asiasta tai tehtävästä toiseen ajautuminen ilman kunnon tuloksia eli hirmuinen rönsyily arkielämässä on minulla tavallista. Menen esimerkiksi ottamaan pudonnutta kukanlehteä ikkunalaudalta, samalla huomaan pölyn kukkasissa, kiikutan ne pesuun ja seuraavaksi tietenkin pesen ikkunalaudan ja ikkunatkin ja lattian ikkunan alta. Palautan kukkaruukut paikoilleen kun olen samalla reissulla ladannut pyykkikoneen. Sitten muistan, että minun piti oikeastaan vain laittaa aamukahvi tulemaan:)

Oi voi tuommoista se juuri on. Eikö kellään ole tähän mitään hyvää "hoitokeinoa", joka edes vähän terävöittäis päätä? Haluaisin niin olla jälleen tehokas ja organisointikykyinen oma itseni enkä tämmöinen hajamielinen höperö. Lisäksi tuntuu siltä kuin tunteet olis syväjäässä.

Mulla on taas kuumia aaltoja mutta menkat ei ole jääneet pois,ja tuo muisti on ihan hajanaista,uusien asioiden oppiminenkin tekee välillä tiukkaa,yöunet on vähäisiä. En ole hakenut vileä mitään lääkitystä,yritän vielä ootella jos tää menis vaan tällä ohi!

Vahva B-vitamiini kuuri silloin tällöin auttaa! Suosittelen.

Kiitos vinkistä! Kokeillaan.

Kivasti Rönstilevä kirjoitti. Noin se menee. Minulla on 15 vuotta nuorempi työkaveri ja katselee halveksuvasti kohellustani. (Oon aika vaativassa hommassa.) Ajattelen että odottaa hän vaan. Mutta jokin tulevaisuudenpelko kalvaa, murehtii niistäkin joita ei tapahdu (mutta saattais tapahtua). Niitä yön tunteina pähkii ja päivälläkin, siitä tuo aivojen hataruus varmaan johtuukin.

Tuo oli tuttua minulla kans, et muisti pätki ja tuntee oli kuin syväjäässä, ei pystynyt itkemään vaikka oli paha olo, aiemmin itkin herkästä.
Nyt päälle kuuskymppisenä, alkaa taas kyyneleet valua, onneksi ilosta! Mutta, olo kyllä on nyt parempi kuin päälle viiskymppisenä ja ei ole sellaista ihmepaniikkia ja nukun hyvin.
Tsemppiä!