Mistä näitä tynnyrissä kasvaneita sikiää? EU maksaa Ruotsille täydet EU:n maataloustuet, ja sen lisäksi Ruotsi on EU:n yhteisen maatalouspolitiikan nettomaksaja, eli Ruotsi maksaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) kassaan 600 miljoonaa euroa vuodessa enemmän kuin mitä EU maksaa maataloustukea Ruotsille. Saksan nettomaksuosuus YMP:n kasaan on 4,5 miljardia euroa vuodessa ja Hollannin nettomaksuosuus YMP:n kassaan on 6,3 miljardia euroa vuodessa.
Suomessa maksetaan kansallista maataloustukea sen vuoksi, että eteläiset jäsenvaltiot ottivat EU:n jäsenyysneuvotteluissa vuonna 1994 ottivat silmätikuikseen Suomen maatalouden ja Norjan kalastuksen. Saksan ulkoministeri piti Norjan puolta kalastusneuvotteluissa eikä sen vuoksi ehtinyt Suomen tueksi Suomen maatalousneuvotteluissa.
Eteläiset jäsenvaltiot asettivat Suomen EU-jäsenyyden ehdoksi sen, että Etelä-Suomelle ei makseta mitään EU:n maataloustukea ja että muulle Suomelle ei makseta täyttä EU:n maataloustukea. Mitään muuta länsieurooppalaista maata ei oltu kohdeltu samalla tavalla aikaisemmissa jäsnyysneuvotteluissa. Suomen ja Norjan onnettomuudeksi Kreikka oli neuvoston puheejohtajavaltio kevätkaudella 1994. Suomen virkamiesneuvottelijat Veli Sundbäck ja Antti Kuosmanen löivät luun kreikkalaisten kurkkuun ja komissio joutui hyväksymään Etelä-Suomen kansallisen tuen pysyvyyden jäsenyysneuvottelujen päätteeksi. Seuraavana päivänä komisssio ilmoitti eteläisille jäsenvaltioille, että Etelä-Suomen kansallinen tuki on määräaikaista ja ilmoitti Suomen virkamiesneuvottelijoille, että "julistus ei koske Suomea". Komission virkamiesten kieroilusta suivaantuneet Suomen neuvottelijat hakivat EU:n yleisen maatalouspolitiikan ylimmältä päätöksentekijältä EU:nneuvostolta päätöksen, jonka mukaan Etelä-Suomen kansallinen tuki on pysyvää, koska Etelä- Suomelta kiellettiin EU:n maataloustuki kreikkalaisten neuvottelijoiden kieroudella ja vääryydellä.
Suomessa maksetaan kansallista maataloustukea sen vuoksi, että eteläiset jäsenvaltiot ottivat EU:n jäsenyysneuvotteluissa vuonna 1994 ottivat silmätikuikseen Suomen maatalouden ja Norjan kalastuksen. Saksan ulkoministeri piti Norjan puolta kalastusneuvotteluissa eikä sen vuoksi ehtinyt Suomen tueksi Suomen maatalousneuvotteluissa.
Eteläiset jäsenvaltiot asettivat Suomen EU-jäsenyyden ehdoksi sen, että Etelä-Suomelle ei makseta mitään EU:n maataloustukea ja että muulle Suomelle ei makseta täyttä EU:n maataloustukea. Mitään muuta länsieurooppalaista maata ei oltu kohdeltu samalla tavalla aikaisemmissa jäsnyysneuvotteluissa. Suomen ja Norjan onnettomuudeksi Kreikka oli neuvoston puheejohtajavaltio kevätkaudella 1994. Suomen virkamiesneuvottelijat Veli Sundbäck ja Antti Kuosmanen löivät luun kreikkalaisten kurkkuun ja komissio joutui hyväksymään Etelä-Suomen kansallisen tuen pysyvyyden jäsenyysneuvottelujen päätteeksi. Seuraavana päivänä komisssio ilmoitti eteläisille jäsenvaltioille, että Etelä-Suomen kansallinen tuki on määräaikaista ja ilmoitti Suomen virkamiesneuvottelijoille, että "julistus ei koske Suomea". Komission virkamiesten kieroilusta suivaantuneet Suomen neuvottelijat hakivat EU:n yleisen maatalouspolitiikan ylimmältä päätöksentekijältä EU:nneuvostolta päätöksen, jonka mukaan Etelä-Suomen kansallinen tuki on pysyvää, koska Etelä- Suomelta kiellettiin EU:n maataloustuki kreikkalaisten neuvottelijoiden kieroudella ja vääryydellä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.