Millaisia graduja voisi tehdä pelkästään sekundaarisia lähteitä käyttäen, jos ei ole mahdollisuutta itse tehdä tutkimusta? Ovatko kirjallisuuskatsaukset tietystä aiheesta hyväksyttyjä gradu tutkielmaksi?
Gradu "etänä"
kouputt
9610
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Minäkin mietin gradua kirjallisuuskatsauksena. Mistäköhän löytyisi ohjeita kirjallisuuskatsausgradun tekoon?
Tässä: http://math.tut.fi/~ruohonen/D-tyo-ohje.pdf
Kysessä on kypsyyden osoitus. Ei ole mitään mieltä hyväksyä pelkkää kirjallisuuskatsausta, joka vastaa oikeastaan vain puolta gradusta, sitä helpompaa, eli viitekehystä. Ei mene läpi, tai ei ainakaan saisi mennä. Oma tutkielma on koko homman ydin, eli se ainoa asia, joka yliopistossa täytyy tehdä itsenäisesti ilman, että saa kaiken valmiina ja/tai tarvitsee vain lukea toisten kirjoituksia.
Edelliselle tiedoksi, että kyllä joillakin aloilla - yliopistossakin - tehdään kirjallisuuskatsausgraduja. Laittaa vaikkapa Linda-tietokantaan hakusanaksi kirjallisuuskatsaus ja aineistoksi gradu, niin löytyy.
Humanistisessakin tehdään kirjallisuuskatsauksia. Tässä esimerkkinä yksi:
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/8973/G0000696.pdf?sequence=1
eli siis gradu nimeltä Draamakasvatuksen mahdollisuudet ja rajoitukset perusopetuksen yläluokkien ja lukion kirjallisuudenopetuksessa (jos linkki ei toimi, niin löytyy Lindasta)
On kai sekin tutkimusta, että tutkii kirjallisuutta. Joka on hyvinkin varteenotettavaa, jos opiskelee kirjallisuutta. Tai kasvatustieteitä. Tai melkein mitä tahansa.
Kirjallisuusihminen.
Tästä voitaisiin vääntä jonkinlaista tieteenfilosofista pohdintaa ja väitellä siitä, mitä tiede tai suppeammin tutkimus on.
Tää menee itse ketjun aiheesta sivuun, mutta mun mielestäni humisgradut, etenkin just kirjallisuuden gradut tai esim. erilaiset viestinnän ja mediatutkimuksen gradut ovat usein jotain muuta kuin tiedettä sanan tiukassa merkityksessä, koska usein niiden metodi on ongelmallinen. Eli yleensä niissä on jokin väittämä tai tutkimuskysymys, jonka puitteissa sitten aineistoa tarkastellaan - näin pohjimmiltaan on kyse tulkinnasta, ei niinkään tutkimuksesta.
Toki toi tulkinta ei ole ihan mitä sattuu, vaan kyseistä tulkintaa (tai luentaa) tuetaan ja rajataan sitten erilaisilla lähteillä - eli tavallaan kyseessä on hyvin perusteltu väittämä. Tai jos on lähdetty tutkimuskysymyksestä, ei niinkään teesistä, niin sitten saadan hyvin perusteltu vastaus esitettyyn kysymykseen. Se tosin on aika näennäistä, onko näissä graduissa esitetty väittämä, tutkimuskysymys vai molemmat, koska ne voi yleensä kääntää päittäin tyyliin "Virginia Woolf on merkittävä modernisti", "Onko Virginia Woolf merkittävä modernisti?" tai hitusen mielenkiintoisemmin "Miksi Virginia Woolf on merkittävä modernisti?"
No, tää ei silti mun mielestä haittaa eikä sinänsä tee tällaisia tulkinnallisia humisgraduja tai -väikkäreitä välttämättä mitenkään merkityksettömiksi. Oma gradunikin edustaa tätä linjaa. Kyllä nämäkin tietoa tai ainakin "tulkintoja" siis tuottavat - tiedettä ne eivät oikein ole mm. siksi, että tällaista "tutkimusta" on hankala toistaa ja toisaalta sen tuottamaa "tietoa" on hankala kumota.
Luin joskus jonkin verran tieteenfilosofiaa ja tulin siihen tulokseen, että edes luonnontiede ei voi olla täysin objektiivista, vaikka sitä yleisen käsityksen mukaan sellaisena pidettäisiinkin. Usko luonnontieteen objektiivisuuteen taisi olla voimissaan joskus ennen Toista maailmansotaa, mutta käsitys on sen jälkeen muuttunut.
Mistäköhän alasta oli kyse?
Aina voi tehdä kirjallisuuskatsauksen,mutta tutkimusongelmaksi on hyvä löytää jokin lähtökohta, joka ehkä edesauttaa tutkimusta tai jonka selvittämisestä on hyötyä tms. (ei siis pakosti aina tätäkään)
Yleensä kirjallisuuskatsauksissa verrataan erilaisia teorioita ja niiden plussia & miinuksia; tai tutkitaan vaikka jonkun verbimuodon ilmenemistä tiettynä aikana / kehittymistä tiettynä ajanaksona yms