Voiko rakentaa betoniveneen v-runkoisena? Mikä on suurin järkevä rungon paksuus? Pitääkö paikkansa, että ovat veteliä ja kesävät nostamista poikkeuksellisen huonosti? Jos tehdään verkotus ylösalaisin olevaan muottiin (vaikka vanha lasikuitu tai puuvenerunko) niin missä vaiheessa/kuinka tehdään laipiot ym. ja valut niihin? Täytyykö kaiki valut siis välttämättä tehdä yhdellä kertaa että tulee tarpeeksi kestävä? Voiko siis tehdä 10-15 metriä pitkän puoliliukuvan tai v-pohjaisen betoniristeilijän? Miksi niin vähän kiinnostusta betoniveneisiin tällä palstalla ja Suomessa yleensäkin?
v-pohjainen betonivene
Masse123
33441
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Kaikkea voi varmasti rakentaa, on eri asia onko se kannattavaa. Voi autokin rakentaa betonista, miksei venettäkin. Autosta kuten veneestäkin tulee 10 kertaa painavampi kuin ns. normaaleista materiaaleista rakennettuna, ja paino taas tietää suurempia konetehoja, muista betonin ongelmista puhumattakaan.
Paljon järkevämpää ja helpompaakin on rakentaa esim. raudasta.
Asioista tietämätön ja tajuton numero yksi vastasi?
Betoni venerakenteena on ollut satoja vuosia tunnettua tekniikkaa, ja ajan kuluessa on todettu käytännön kokemuksien myötä, että kehittyneemmät materiaalit, kuten metallit ja komposiitit ovat syrjäyttäneet betonin osittain jopa talonrakennuksessakin huolimatta betonin kehittelystä, puhumattakaan kaikista muista, kuten liikennevälineistä.
Esim veneen valmistus betonista ei ole muuten puolustettavissa kuin erikoisuuden tavoitteluna.
Ominaisuuksiltaan, hinnaltaan, painoltaan, kestävyydeltään tai yleensä millään kriteerillä ei betonia voi puolustella, vaikka jotkut asiaan innostuneet kuinka yrittäisivät keksiä ja värittää toiveajattelujaan toiseen suuntaan.
"Siperia on osoittanut" materiaalin kelvottomuuden, muutenhan niitä olisi tosi runsaasti käytössä.
Kävisit katsomassa sulavalinjaisia betoniveneitä Välimerellä! Kienostoklubien laitureissa on kolmannes betonia, vaikka onkin vaalean muovin näköistä.
Käytännön elämä on osottanut, että betoni venerakennusaineena(ferrobetoni Suomessa) on yksi ylivoimaisimmista materiaaleista mm. talviveneenä.
Jos esim. haluaa rakentaa lopullisen veneen ja muuttaa asumaan ympärivuotisesti veneeseen tai laivaan, ei ole paljon vaihtoehtoja.
Varsinkin jos haluaa veneen, jota ei tarvitse huoltaa. Vertailun vuoksi voisi ottaa esiin talojen betonisokkelit. Niitäkään ei huolleta vaikka likovat liemissä vuosisatojakin. Ne ovat betonia, mutta ei venebetonia! Ei ollenkaan samaa kuin Suomessa yli 40 vuotta kehitetty ferrobetoni, jota käytetään veneissä. Venebetonin kestoiäksi ilman huoltoja on laskettu n. 400 vuotta! Mikä muu materiaali muuten vahvistuu vanhetessaan ja kestää em. ajan ilman huoltoa?
Betonivene oikein tehtynä on kevyt, koska siinä käytetty betoni ja teräsverkkolaminaatti (ferrobetoni) vastaa painoltaan alumiinia. Veneenä se vastaakin oikein tehtyä järeää tammivenettä tai hyvin tehtyä teräsvenettä. Lisäksi ferrobetoni on elastinen, sitkeä, helppo korjata märässäkin (vaikka veden alla), ja kuten aikaisemmin mainitsin, on se lähes ikuinen kestävyydeltään ja erittäin edullinen rakentaa.
Ne, jotka betoniveneitä täällä herjaavat ja esittävät omia kriteereitään betoniveneistä, kuten nimimerkki "Niin kai sitten" , eivät yleensä materiaalista tai betoniveneistä mitään tiedä. Ovat lasikuitu-, puu- tai teräsveneihmisiä. Eivät ole betoniveneellä koskaan olleet esim. myrskyssä. Betonivene on täysin hiljainen. Siellä ollaan "kiven sisässä" ja kuiskitaan. Ei tarvitse huutaa eikä tuntea aaltojen loiskintaa tai pelkoa paikkojen pettämisestä.
Onko muuten muita materiaaleja, jotka varaavat päivän lämmön itseensä ja pitävät miehistön lämpimänä läpi yön tai, joka on kylmä kesähelteellä, kun se on imenyt yön viileyden itseensä. Betoniveneen varauskyky on ilmiömäinen.
Mikä muu materiaali pystyy samaan?
Esimerkiksi asuntoaluksena, ympärivuotisena veneenä betonivene on aivan omaa luokkaansa. Sitä ei tarvitse huoltaa ellei halua esteettisten syiden takia nostaa pohjan pesuun. Sillä voi ajaa jäissä ruohot ja näkit pohjasta pois, koska siitä ei lähde maalit. Sillä voi tehdä kevätjäissä vaylät ja murtaa jäät keväisin vasta maalatuille ja vahatuille muovi-, teräs- ja puuveneille.
Tällä hetkellä Suomessa on ferrobetonisia veneitä työn alla parikymmentä. Materiaalin hinta ja rakennusmenetelmät ovat vain niin edullisia, että yleensä betoniveneistä tehdään liian suuria. Sen takia innokkaan rakentajan rahat loppuvat melkein aina kesken ja jälki näkyy sitten valitettavasti varusteissa ja viimeistelyssä eli lopputuloksessa. Niitä on helppo haukkua julkisesti.
Jouko Heikola, ins.DIS
Yli 40 vuotta Suomessa
tuotekehittänyt FB- veneitä ja
uivia taloja
p. 0468912846
Lisää "verkonpainoja" on nähtävänä sivulla http://www.ferrocement.com ja http://www.ferroboats.com
Betoniveneissä ei ole nimimerkin "lisää verkonpainoja" mainitsemia ongelmia. Ongelmat on siinä ettei vielä 40 vuoden jälkeen Suomessa käsitetä materiaalin loistavia ominaisuuksia: Ei ruostu, mätäne, haperru, syövy, pala jne! Ainoa materiaali, joka on tasalämpöinen, ei hikoile, on äänetön, erittäin kevyt oikein tehtynä(ominaispaino sama kuin alumiinilla!) Hyvin tehty puu- tai teräsvene ovat saman painoisia. Betonivene on em. lisäksi helppo korjata vaikka veden alla, ja se varaa päivän lämmön. Lopulta vahvistuu ainoana materiaalina vanhetessaan, 400 vuotta! Mitä huonoa?
Ongelmat on materiaalinvain arvostelijoissa, jotka eivät asiasta halua tietää tai ottaa selvää. Kannattaisi muuten ajoissa ottaa selvää ettei ihan munaa itseään! Suomessa on tehty betoniveneitä yli 40 vuotta!
Finnair voisi uudistaa kalustona lentobetomista. alastuloa ainakin varmaa
Lisää kevytbetonituotteista ja sen mahdollisuuksista on sivuilla http://www.ferrocement.com
Täällä lähes kaikki sekoittaa betonilaiturin ja betoniveneen. Jopa betonilaatu on erilaista niissä.
Niitä laitureitakin tehdään monista erilaatuisista betoneista.
Mietis hiukan, paljonko erilaatuisia metalleja ja komposiitteja sitten löytyy ! !
Joten, mikä oli pointtisi ?
Erotatko sinäkään suorakaidelaituria sulavalinjaisesta veneestä, vaikka molemmat ovat betonia?
Kuten sinäkin erotat postiluukun läpän lentokoneesta, vaikka molemmat ovat alumiinia.
haluat siis olla vain hankala?
Kommentoin vain heittoon materiaalin erilaisuudesta eri tarkoituksiin.
Muotoilulla ei pitäisi olla mitään yhteyttä käyttötarkoitukseen soveltuvan raaka-aineominaisuuksien kanssa, kuten laituri esimerkki yritti esittää.
Tarkoituksenmukaisuus ylittää sentään käytettävyydessä muotoilun olipa raaka-aine mikä tahansa, ja betoni nimenomaan on osoittautunut täysin soveltumattomaksi venerunkojen aiheeksi, sitä ei kaunis muotoilu muuta miksikään.
Turhaa puhetta on juurikin esitellä harvoja erikoistapauksia, katsokaa mitä tahansa marinaa, ei betoniveneet ole dominoivia, ja miettikää sitten, että miksi ei. ! !
"No eipä sentään" nimimerkin kannattaa mennä sivuille http://www.ferroboats.com ja http://www.ferrocement.com tai tutustua suomalaisiin betoniveneisiin ja miettiä, mitä tuli lauottua!
Onhan noita ..
Veneitä , tehty maissiakanoista, papyryskaislasta, jätepaperista ym ja samaan nippuun menee betonikin.
Marginaalit on tietty kivoja, mutta teollinen, tuotannollinen ja taloudellinen tuotanto on eri asia, niihin ei marginaalimateriaalit kuulu.
Jos siis haluat jotain erilaista, on varauduttava nyös sen kustannuksiin.
Faktat sulta vaan puuttuvat. Toistat mantraa, että se ei sovi... se ei sovi.... joku muu on parempaa.
Välimerellä juuri nytkin kelluu kymmeniätuhansia betoniveneitä! Niitä on raskaasta ja likaisesta pikkurahdin kuljetuksesta rannalta rannalle, aina 12-21 metrisiin purje- ja moottoripurjehtijoihin saakka.
Nuo rahtiveneet seilaa laiturittomien rantojen tavaroita. Niihin ei teräsveneet, eikä guttabergat pysty, tai uskalla ajaa kiinni hiekkapohjaan tai kivikkoon. Lauttoja ihmiskuljetukseen suurkaupunkien osien välillä selaa betonista. Kreikan saaristossa päiväreissuilla turisteja kuskataan betoniveneillä kalastamaan, uimaan ja katsomaan antiikkia.
Sisilian, Etelä-Ranskan ja Italian kalliiden huvivenesatamien hulppeista veneistä moni on betonia. Sitä vain moni luulee guttabergaksi, kun se hohtaa valkoisena kalkkipinnoitteena.
Käy joskus katsomassa, niin huomaat, että tuhat venettä betonista löytyy päivässä, jos jaksan taivaltaa rantsua.
Aina vain leuhkit laajemmin ja laajemmin ?
Laita edes jotain faktaa näkyviin, edes jostain leuhkintasi osasta, niin ei tarvitse pitää sinua vain suunsoittajapellenä.
Kai nitä näyttöjä näistä lukuisista erinomaisista betoniveneistä löytyy muualtakin kuin vain mielikuvituksestasi.
En voi puolestasi käydä vaikkapa Sisiliassa. Itse se matka täytyy tehdä tai sitten tuo Välittäjän Google,google, google.....
Kertokaa miksi tehdä vene betonista?
Tiedän että niitä on tehty ja tehdään ja olen sellaisia jopa nähnyt, mutta miksi?
Minusta parhaita ja käytännollisimpiä ovat kuitenkin puu. teräs alumiini lujitemuovit ja komposiitit. Onhan vene tehty jopa maitopurkeista, mutta miksi sementistä?
Olisko se "raksamiehen" , joka ei koskaan oppinut hitsaamaan, niittaamaan, laminoimaan tai mihinkään muuhunkaan, halu tehdä vene ja tekee sen ainoasta tuntemastaan materiasta, betonista, ja unelmoi tekeleestään tietämättä vähääkään siihen liittyvistä ongelmista.
Käykää vaikka katsomassa jossain Sisiliassa, siellä ne rannalle hylätyt veneraadot on yleensä juuri betonista tehtyjä.
Syöthän sinäkin joka päivä Atrian "lihapullissa" broilerin paskaa- ja nahkaa! Mitä sinä tiedät?
Betoniveneraatoja ei löydy Sisilian rannoilta, kuin hyötykäytössä. Ne työnsä tehtyään 40-50 vuotiaana raahataan rantaan ja ladotaan kiviä lisää betonia täyteen ja käytetään laitureiden arkkuina.
Siellä niitä on jo 1500 -luvulta saakka Välimeressä olleita. Onko paljon puuta, rautaa tai guttabergaa?
Juuri näin olen itsekin betoniveneet ymmärtänyt.
Käyttö Laituriarkkuina on tosiaan se ainoa hyötykäyttö.
äitis oli tyhmähutsu, kun ei raapinut löylykauhalla tavarastaan sinua ulos kesken.
Sinä vastasit jotain, kiitos siitä. Vittuilua sait niskaasi, mutta eipä kukaan betoniveneen ystävä kykene kertomaan miksi rakentaa sellainen?
Kysy guttabergan rakentajilta!
Listalle ovat nousemassa:
- betonivene on sontaa!
- betonivene ei kellu!
- betonivene on dorga, kun se ei kulje 100 solmua!
- kukaan ei tiedä niin paljon, kuin se yksi
Kuopiolainen betoniyritys käänsi ylösalas 1977 noin 13 x 4 metrisen puuveneen. Raudoittivat ja verkottivat messingillä pinnan. Ruiskuttivat oman erikoisen betoniseoksensa. Kuivuttuaan sisällä olleet puuosat sahailtiin ja kaivettiin pois. Sisäpuoli vielä tasoiteltiin betonikerroksella ja tehtiin moottorityynyt, yms. ja hieman laipioihin vahvistusta.
Viime kesänä tuo vene oli vielä kuin uusi Kallavedellä! Omistaja sanoi pitäneensä sen talvet jäissä jo viimeiset 15 vuotta! Kertaalleen on vaihdettu Volvo sisään ja parannettu navigointia, lämmitystä, sisustusta, peräisintä ja potkuria.
Kysyin olisiko myynnissä. Ei ollut,eikä hänen elinaikanaan tulekaan! Selvä oli perustelukin.
-Bella ei tee näin isoa. Jos se tekisi sen hinta olisi yli 200 000 euroa. Siinä ei olisi mitään sellaista, jota tässä ei nyt jo ole. Tottakai kunnostus on mulle maksanut muutaman kympin.
Silloin, kun meitä oli kuusihenkinen perhe, ei mikään prutkupaatti olisi riittänyt. Nyt on eukon kanssa tilaa vähän liikaakin, mutta viikon reissullahan sitä aina tarvitaan. Tässä on sentään vierashyttikin. Nyt tämä ei taas vaadi 10 vuoteen juuri mitään, eli ostan keväällä 1400 litraa polttoainetta ja nautin koko kesän ja syksyn. Ei ole veneostosta velkarahaa maksussa. Tämä oli paras elämäni veneostos. Mitä mulla olisi 1977 mallisesta lasikuitupaatista nyt käsissäni? Ei mitään!
Anna kun oikaisen. Ei ole kotijärvi tällä paatilla Kallavesi, vaan Leppävirta. Talvehtii taitekattoisen talon rannassa. Ohikulkijat ilkkui viime talvenakin, että "on siinä huolimaton veneenomistaja, kun vetten on jäätymään jättäny". Omistaja on veljeni.
Sen teki kai Betolan edeltäjäfirma, jossa kokeiltiin betonista kaikkea.
Piti oikein vastata....
Itselläni on betonipaatti (12x4m) ja ollut jo useamman vuoden. Hyviä ominaisuuksia löytyy ja varmasti niitä huonojakin (itselle ei ole tullut kohdalle). Vene on hiljainen, ei ruostu, ei lahoa, ei ruttoile. Betoni kovettuu ensimmäiset 100 vuotta. Helppo hoitoinen. Eikä pelkää pientä tökkimistä laituriin. Vene painaa saman kuin vastaava teräspaatti.
Suomessa ei saa puhua betoniveneistä. Näiltäkin palstoilta ne poistetaan automaattisesti. Suomen ainoa monopoli-Vene-lehti aloitti 90-luvun alussa em. Pertti Dunckerin johdolla valtavan parjauskampanjan Betoniveneitä vastaan, koska ne veivät silloin suurimpien one-off- veneiden markkinat suomessa. Duncker rakensi teräsveneitä ja Vene-lehti eli muoviveneiden mainoksilla. Siinä syy!
Jokainen betoniveneartikkeli diskattiin lähes koko 90-luvun Vene-lehdessä ja jäljet näkyvät vieläkin betonivenerherjoina. Herjaajat ovat pääasiassa niitä, jotka vähiten siitä materiaalista tietävät!
Mitä tulee V-pohjaiseen betoniveneeseen, on niitä tehty Suomessa yli 40 vuotta liukuva- ja uppoumarunkoisina. Pienimmät liukuvarunkoiset ovat 4,5 ja suurimmat 17 m:n mittaisia luxusjahteja. Suomessa on yhteensä n. 1500 betonivenettä. Materiaalia kutsutaan Suomessa ferrobetoniksi, kansainvälisesti ferrocementiksi(http://www.ferrocement.com).
Materiaalista ja alasta on saatavana myös suomenkielistä kirjallisuutta ainakin minulta, jolla on kokemusta siitä pohjolan pakkastalvisissa oloissa yli 40 vuotta.
Loistava materiaali mm. asuntoalusten "sokkeliksi" ja suurtenkin puualusten tai -rakennusten suojaamiseen säitä ja jäitä vastaan. Katso ympärillesi niin näet joka puolella puutaloja, jotka on suojattu tällä menetelmällä. Rapattu samalla tekniikalla! Suomessa ei vain saa puhua ferrobetonitekniikasta vaan jostakin muusta!
Jouko Heikola, ins.DIS
Infoalus M/S Lenax
Rauman Petäjäs
p. 0468912846
Sivuilta http:// www.ferrocementboats (Suomessa ferrobetoni, muualla maailmassa ferrocement.com) löytyy liukuvarunkoisia ja muita betoniveneitä.
Sivuilta http://www.ferrocement.com on saatavana runsaasti tietoa materiaalista ja sen käyttökelpoisuudesta vaikka mihin tarkoituksiin eri puolilta maailmaa.