Galluppi kysely: Viihdytkö yleensä rakkaasi alla vai päällä? :)
Sänky puuhamaa
josepäiletenolemies
16785
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
parempi tussun alla ku taivas alla :D
kummassakin, mutta ehkä useemmin viihdyn alla :P
Alla! Syy on se että en oikein osaa olla päällä, niin sitten välttelen sitä päälläoloa.. Miten te tuette itsenne käsillä kun ootte päällä, vai litistättekö sitä tyttöä koko painolla? :D En osaa olla siinä mitenkään luontevasti. Ja joo, oon melko kokematonkin.. Mutta auttakaa nyt joku :)
No siihen pulmaan on vaikka kuinka monta ratkaisua! :D Esimerkiksi pitää toista reisistä kiinni, eli nojautua hiukan taaksepäin. Tai vastaavasti nojautua välillä eteenpäin. Tai pitää kiinni sängynpäädystä, mikäli siihen ylettää. Kaikki tietenkin päinvastaisesti, mikäli katse on toiseen suuntaan. :D Itse pidän mun naista suurimmaksi osaksi tiukasti kiinni lantiolta ja vyötäröltä alla ollessani. Ei sitä painoa kannata pelätä.
Hei mul on ihan sama juttu! Ei oo viel hirveesti kokemusta ja must tuntuu et oon ihan pökkelö siin päällä. Mietin aina et kui ihmees tukisin itteäni ku mun olemattomaan habaani ottaa aina niin paljon :D Jos vaan pussailee ja hyväilee toista ni onnistuu, mut heti ku pitäis muutaki osata ni tuntuu ettei viel hallitte kaikkea.
Toisaalt oon vähä arka, ujo ja "neitimäisen alistuva" ja tykkäsin että toistaiseksi ainoa tyttöni oli mielellään dominoivana siinä päällä viemässä ja itse viihdyin alla. Toisinaan taas oli kiva yllättää hänet laittamalla nuo "roolit" päin vastoin ja katsoa miten hän kiemurteli siinä alla ;)
Nyt en tajunnut.. Jos mä pidän sitä reisistä kiinni niin miten mä yletän suuteleen sitä? :D Tai sängyn päädystä kiinni, sehän vaatii vielä enemmän voimia (joita mulla ei ole) kun mitä se sänkyyn tukeminen kädet hänen molemmin puolin.. Alla olemisessa ei oo mitään ongelmaa, tykkään kun voin kuljettaa käsiä tytön vartalolla, enkä mä sen toisen painoa pelkää. :) Oon yrittäny kattoo miten tyttö on siinä mun päällä, mut jotenkin se ei onnistu sit kun yritän ite samanlailla :D Vaikka oonkin ihan normaalipainoinen niin pelkään et toinen tuntee liiskaantuvansa jos en tue painooni mitenkään :D
Sinulla oli hyviä pohdiskeluja asennoista :) ei kai sen väliä ole miten on, kunhan on hyvä olla.
Kyllä mä tykkään olla se aktiivisempi osapuoli, eli päällä.
Molempi parempi, mutta puolison ollessa "passiivisempi" päädyn useammin päälle. Tuen itseäni asennosta riippuen miten milloinkin: kämmeniin käsivarret suorana, kyynärpäihin tai polviini.
Tosin harvemmin olemme päällekäin, enemmän vierekkäin tai pää toisen jalkojen välissä ;)
ihan molemminpäin kyllä!:)
Yleensä päällä, koska oon aktiivisempi. On ihanaa katsoa, kun kulta kiemurtelee nautinnosta... ;)
Sama täällä. Tosin asentoja vaihdellaan usein melko rivakasti. ;D Ratsastaessa ja 69:ssä, sun muissa vastaavissa versioissa vaimo on kyllä melkein aina päällä. Mitä muuta sitten tehdäänkään, minä olen yleensä päällimmäisenä, vaikken aina suoranaisesti päällä. Vaimon nautintoa on ihanaa seurata. ;D
Käännän keskustelua ehkä hieman eri urille, mutta sitäkin uhaten kysyn:
Taidankin olla ainoa joka on niinä harvoina seksikertoinaan suhteessaan aina se aktiivinen ja samalla myös päällimmäinen?
Tuntuu että kumppanini ei edes haluaisi olla kanssani sitä viittä minsaa kuukaudessa läheisesti, ja totta mouses se vähentää itsetuntoa kuin hiiri juustotarjottimen antimia! Viis siitä että olen ihan kaunis, antelias ja kultainen murustani kohtaan, mutta hän välttelee aivan loputtomiin vähäistäkin fyysistä hellyyttä..
Joten niinä ainoina kertoina vuodessa kun tällaista tapahtuu, kaikki tehdään nopeasti ja kiltisti peiton alla, ilman että kumppanini tekisi mitään niin itselleen kuin minullekkaan...
Älkääkä edes kysykö, emme ole olleet vuosia yhdessä! Siispä mietinkin, haluanko tällaista lopun elämäni, sillä eikös seksi ole iso osa suhdetta? Vai onko?
Hyvä seksielämä ei ole iso osa parisuhdetta, mutta huono seksielämä on iso osa parisuhdetta. Se vaikuttaa kyllä nii moneen jos asiat sängyssä ei suju.
Hyvää seksielämää ei edes sillai ajattele mutta huono hiipii kyllä joka asiaan jotenkin.
Miksi te ette puhu asiasta?
Ai miksemme puhuisi? Asia onkin niin, että olemme puhuneet asiasta monet kerrat ja miettineet paljon molemmin puolin tyydyttävää ratkaisua, mutta tilanne on tämä eikä se oikein tunnu muuksi muuttuvan.. tämä on sitten se niin paljon puhuttu kompromissi tällähetkellä. Kompromissi jonka epäilen tyydyttävän kumpaistakaan loppujen lopuksi.
Onkohan vain minun ongelmani törmätä aina juuri seksuaalisuuden/seksin suhteen ongelmaisiin tyyppeihin, vaikka nimenomaan sellaista tasapainoista parisuhdetta haaveilisinkin?! Vai onko mielenterveyden kanssa kamppailevista nykyään vain runsaudenpula..
On, siis runsaudenpula naisista, joilla ei oikein ole eväitä tasapainoiseen suhteeseen. Mikähän mahtaa olla kumppanisi motiivi suhteeseen ylipäänsä, jos läheisyys on niin vaikeaa? Hienoa, että olet epäitsekäs suhteessa, mutta pitemmän päälle tuskin tyydyttävää kummallekaan.