Korttipakka

Vuoden paras ulosanti täällä :D

SANTAPAPERI / TURO'S HEVI GEE
(Sanat: Harri Laukkanen, Eero Mattila)

Silloin orkesteri oli ollut pitkällä rundilla.
Aamunkoitteessa saavuttiin kotikaupunkiin.
Siellä orkesterin rumpali komensi heti kaikki miehet baariin.
Kun saavuttiin baariin, myyjätär sanoi:
"Perskeles jätkät, paperit esiin!"
Ja kaikki ne, joilla oli, kaiversivat ne esiin.
Mutta yhrellä ei ollutkaan kuin palanen santapaperia.
Sillä hän pyyhkäisi myyjätärtä persauksille näin sanoen:
"Pirä paperis."
Myyjätär pirautti paikalle konstaapeli Korhosen,
joka taas saapui paikalle näin sanoen: "Perustelkaa tekonne,
tai rankaisen teitä ankarammin kuin ketään koskaan."

"Herra konstaapeli, olen tässä ryypännyt melkein koko vuoden,
eikä minulla ole todellakaan muuta kuin tämä santapaperin pala.
Mutta katsokaa, on siinä kolme kulmaa,
siis vain yksi vähemmän,
kuin on värivalokuvassani sairausvakuutuskortissani.
Kun katson sen toista puolta, on siinä kirjaimia ja numeroita,
aivan kuten on Anttilan postimyyntiluettelossakin.
Kun käännän esiin toisen puolen, on siinä hiekkaa,
aivan kuten on pappatunturin polttoainejärjestelmän sakkakupissa
tuhannen kilometrin huollon yhteydessä.
Herra konstaapeli,
tämä santapaperin pala on minulle sairausvakuutuskortti,
Anttilan postimyyntiluettelo ja pappatunturin huolto-ohjekirja."

Eikä tämä tarina ole palturia.

KORTTIPAKKA / TYÖTTÖMÄN VERSIO

Tämä on vanha tarina.

Kerran orjatyöaikana tapahtui näin: Oli oltu pitkällä lumekurssilla ja orjatyökomppania oli tullut Paltamoon. Seuraava päivä oli sunnuntai ja Kyykyttäjä komensi pojat CV-sulkeisiin. Kun Kyykyttäjä luki karenssiuhkauksen, ne, joilla oli CV-raamattu, ottivat sen esiin.

Mutta yhdellä orjalla ei ollut muuta kuin korttipakka ja sen hän levitti eteensä penkille. Kyykyttäjä huomasi kortit ja sanoi: “Orjatyöläinen, kortit pois!”

CV-menojen jälkeen orja vangittiin ja vietiin TYP-oikeuteen. TYP-kenttätuomari kysyi: “Perustelkaa tekonne tai rankaisen teitä pitemmällä karenssilla kuin ketään koskaan.” Orjatyöläinen vastasi: “Herra TYP-tuomari! Olen ollut pitkällä lumekurssilla melkein koko vuoden, eikä minulla ole työnhakusuunnitelmaa eikä CV-raamattua, mutta toivon, että ymmärrätte vilpittömän selvitykseni.” Näin sanoen orjatyömies aloitti kertomuksensa.

“Katsokaas, herra TYP-tuomari. Kun näen ässän, muistan, että minulla on vain yksi elämä enkä halua tuhlata sitä orjatöissä.

Kakkosesta muistan, että työttömyydessä on kaksi osaa, alku ja loppu.

Kun näen kolmosen, ajattelen kolmosolutta.

Kun näen nelosen, tulevat mieleeni neljä työttömän pahinta vihollista: TYP, Jaakonsaari, Filatov ja Cronberg.

Kun näen viitosen, ajattelen viittä väljää loispummiyrittäjää, jotka laittoivat hanurinsa kuntoon. Yhteensä heitä oli kymmenen, viisi avautuvaista, jotka saivat löylykauhaa ja viisi eunukkia, joilta ovi suljettiin.

Kun näen kuutosen, tulee mieleeni, että kuutena päivänä eduskunta loi orjatyölain.

Kun näen seiskan, muistan, että seitsemäntenä päivänä pitää levätä ja kunnolla.

Kun näen kasin, ajattelen niitä kahdeksaa euroa, jotka saan kulukorvauksena orjatöistä.

Kun näen ysin, ajattelen loispummiyrittäjiä, joille TYP toimittaa ilmaisia orjia. Yhdeksän kymmenestä ei edes kiittänyt TYPpiä siitä.

Kun näen kympin, ajattelen niitä kymmentä orjatyöpaikkaa, jotka olen joutunut läpi käymään, tuloksetta.

Kun näen kuninkaan, muistan, että on vain yksi Temppu- ja tupeeministeriön kuningas, Mauri Tupeehinen.

Ja kun näen kuningattaren, ajattelen Tarjaa, joka on Suomen Työttömien Valtakunnan kuhnuri-kuningatar.

Sotilas on kohta myös kortistossa, eikä missään pelikortistossa!

Kun lasken yhteen korttipakan pisteet, saan 364, niitä on vain yksi vähemmän kuin on karenssipäiviä vuodessa.

Kortteja on 52, yhtä monta kuin on piinaviikkoja orjatöissä.

Maita on neljä, yhtä monta, kuin on keskimäärin orjia loispummiyrittäjällä.

Kuvakortteja on yhteensä kaksitoista, yhtä monta, kuin kuukausia on mennyt hukkaan tälläkin lumekurssilla.

Kussakin maassa on 13 korttia, yhtä monta, kuin on karensseja annettu varttitunnissa läpi vuoden.

Kuten huomaatte, herra TYP-tuomari, korttipakka on minulle
CV-raamattu, almanakka ja henkilöhakemisto.”

Hyvät kuulijat, tämä tarina on tosi!

Ensilevytyksen teksti on vuodelta 1948, esittäjänä T. Texas Tyler. Alkuperäisteksti on niinkin vanha kuin vuodelta 1762. Suomeksi sen on levyttänyt, tai ainakin tunnetuimman levytyksen, on tehnyt Tapio Rautavaara 1976. Itse tutustuin piisiin joskus seiskytluvun alussa Sly and the Family Stonen versiona. Klassikoitten klassikko, niin hieno tekstin perusidea, että siitä saa monenmoisia tulkintoja.

Wiki:

http://en.wikipedia.org/wiki/The_Deck_of_Cards

Tapio Rautavaara; Korttipakka:

http://www.youtube.com/watch?v=b3Ety7hbPmM